Alahuone meni äänin 329–299 Boris Johnsonin brexit-lain taakse, mutta torppasi pikakäsittelyn äänin 322–308 – EU-eroa tuskin lokakuussa

Lontoo

Brittiparlamentin alahuone äänesti tiistai-iltana alustavasti Boris Johnsonin https://www.hs.fi/haku/?query=boris+johnsonintarjoileman EU-erosopimuksen sekä brexit-lakiehdotuksen puolesta. Päätös syntyi tiistai-iltana äänin 329–299.

Tulos oli makoisa voitto pääministerille. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun alahuone asettuu erosopimuksen taakse.

Voittoa seurasi heti tappio: Alahuone torppasi Johnsonin esityksen brexit-lain pikakäsittelystä. Näin EU-ero tuskin toteutuu vielä lokakuun lopussa. Päätös syntyi äänin 322–308.

”Edessä on nyt lisää epävarmuutta – – laitamme [brexit]-lainsäädännön tauolle”, Johnson sanoi pika-aikataulun kaaduttua.

Pääministeri kertoi alahuoneelle keskustelevansa uudesta tilanteesta muiden EU-maiden kanssa.

”Olen pettynyt, että alahuone on taas äänestänyt lykkäyksen puolesta sen sijaan että se olisi puoltanut aikataulua, joka olisi taannut Yhdistyneen kuningaskunnan eron EU:sta lokakuun 31. päivä erosopimuksen kera”, Johnson sanoi.

Alahuoneen puhemies John Bercowhttps://www.hs.fi/haku/?query=john+bercow sanoi tiistai-iltana, että brexit-laki on nyt ”limbo-tilassa”.

Jos muut EU-maat eivät myönnä Britannian lauantaina pyytämää brexit-päivän lykkäystä, uhkaa Britanniaa sopimukseton EU-ero lokakuun lopussa. Käytännössä on hyvin epätodennäköistä, että lykkäystä ei myönnettäisi.

STT:n mukaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk https://www.hs.fi/haku/?query=donald+tusksuosittaa EU-maille, että ne hyväksyvät Britannian pyynnön brexitin lykkäämisestä. Tusk kirjoitti asiasta Twitterissä.

Johnson olisi halunnut juoksuttaa brexit-lainhttps://publications.parliament.uk/pa/bills/cbill/2019-2020/0007/20007.pdf voimaan nopeutetulla vauhdilla. Lain läpimeno on edellytys sille, että itse erosopimus voi astua voimaan.

”Jos parlamentti tukkii brexitin ja lykkää sitä tammikuuhun ja jopa pidemmälle, lakiesitys pitää vetää takaisin”, pääministeri Johnson sanoi jo aiemmin tiistaina alahuoneessa väläyttäen samalla ennenaikaisia parlamenttivaaleja.

Oppositio ei suostunut nielemään pika-aikataulua.

”Valitsin vaimoni kanssa sohvaakin kauemmin, kuin mitä meillä [alahuoneella] on aikaa väitellä tästä erittäin tärkeästä laista”, työväenpuolueen kansanedustaja Karl Turner https://www.hs.fi/haku/?query=karl+turnermoitti aiemmin tiistaina.

Työväenpuolueen johtajan Jeremy Corbyninhttps://www.hs.fi/haku/?query=jeremy+corbynin mukaan hallituksen yritys survoa laki läpi pikavauhtia on ”vallan väärinkäyttöä” sekä yritys vältellä lakiehdotuksen asianmukaista läpikäyntiä.

”Äänestämme tänään lakiesitystä vastaan, ja jos se menee läpi, äänestämme myös aikatauluesitystä [lain pikajuoksutusta] vastaan”, hän sanoi alahuoneessa jo tiistai-iltapäivänä.

Corbyn vaati myös erosopimuksen panemista uuteen EU-kansanäänestykseen.

Osa labourin kansanedustajista kuitenkin kapinoi ja asettui periaatteellisessa äänestyksessä erosopimuksen taakse. PA-uutistoimiston laskujen mukaan 19 työväenpuoluelaista parlamentaarikkoa äänesti erosopimuksen puolesta eli hallituksen kanssa.

Johnson sai tiistaina alahuoneessa kritiikkiä muun muassa siitä, että hallitus ei ole tehnyt selkoa erosopimuksen taloudellisista vaikutuksista.

Kansanedustajat tivasivat pääministeriltä myös Pohjois-Irlannin tulevasta asemasta. Erityisen aktiivisia tässä olivat pienen pohjoisirlantilaisen Demokraattisen unionistipuolueen DUP:n parlamentaarikot.

Alahuonetta kiinnostivat myös kuluttajien ja työntekijöiden oikeuksien turvaaminen EU-eron jälkeen.

”Mikään tässä lakiesityksessä ei heikennä työntekijöiden oikeuksia, päinvastoin. Meidän ei tarvitse ripustautua enää EU-lainsäädäntöön”, Johnson vastasi.

Lupaukset eivät juuri vakuuttaneet opposition edustajia.

Konservatiivihallitus julkisti maanantai-iltana lakiehdotuksenhttps://publications.parliament.uk/pa/bills/cbill/2019-2020/0007/20007.pdf, jonka on määrä säätää erosopimuksen käytännön toteuttamisesta. Juuri tästä laista äänestettiin tiistai-iltana.

Lakiehdotusta on odotettu pitkään. Pituutta sillä on 110 sivua, ja päälle tulee vielä yli 120 sivua liitteitä.

”Ehdotuksessa voi olla vakavia ongelmia myös kovaa EU-eroa kannattaville brexiteereille”, ennakoi Cambridgen yliopiston EU-oikeuteen perehtynyt professori Catherine Barnard https://www.hs.fi/haku/?query=catherine+barnardtoimittajille viime viikolla The UK in a Changing Europe -ajatuspajan tilaisuudessa.

Brexit-laissa säädetään muun muassa Pohjois-Irlannin uusista järjestelyistä, Britannian EU:lle maksamasta miljardien ”erorahasta”, EU-lainsäädännön asemasta sekä EU-kansalaisten oikeuksien toteuttamisesta.

Johnson olisi halunnut, että laki olisi runnottu alahuoneessa läpi torstaihin mennessä. Silloin ylähuone olisi saanut sen viikonloppukäsittelyyn jo perjantaina. Tähän alahuone ei suostunut.

”Ääni aikatauluehdotusta vastaan on ääni brexitiä vastaan”, hallituksen parlamenttisuhteista vastaava ministeri Jacob Rees-Mogghttps://www.hs.fi/haku/?query=jacob+rees-mogg twiittasi tiistaina. Rees-Mogg tunnetaan kovan linjan brexiteerinä eli EU-eron kannattajana.
Pääministerin toivoma parlamentin brexit-aitajuoksu tähtäsi siihen, että EU-ero olisi toteutunut luvatun mukaisesti lokakuun 31. päivään mennessä. Silloin Britannia ei olisi tarvinnut edes brexit-päivän lykkäystä, jota alahuone pakottihttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006278562.html Johnsonin pyytämään muulta EU:lta viime lauantaina.

Samalla Johnsonista olisi tullut sankari brexitiä kannattavien äänestäjien keskuudessa.

Kyseessä on kuitenkin Britannian tulevaisuuden kannalta erittäin olennainen laki. Moni oli tiistaina huolissaan siitä, että kansanedustajille ei jää tarpeeksi aikaa lakiehdotuksen puimiseen kohta kohdalta.

Jo aiemmin tiistaina pidettiin mahdollisena, että alahuone hyväksyy erosopimuksen periaatteessa, mutta kaataa aikatauluehdotuksen pikakäsittelystä. Siinä tapauksessa erosopimuksen ja brexit-lain käsittely hidastuu, ja Britannia tarvitsee pyytämäänsä brexit-päivän lykkäystä.

Johnsonin tiistainen uhkaus ennenaikaisista parlamenttivaaleista ei tehonnut kansanedustajiin. Britannian pääministerillä ei ole ollut enää vuosiin valta päättää yksin vaalien ajankohdasta.

Ennenaikaisiin vaaleihin tarvitaan alahuoneen suostumus. Johnson johtaa vähemmistöhallitusta, joten suostumusta ei irtoa itsestäänselvästi.

Kansanedustajat ja päärit olivat jo valmistautuneet tekemään lakiin muutosehdotuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ehdotukset voisivat muuttaa itse Britannian ja EU:n neuvottelemaa erosopimusta.

Muutokset tarkoittavat erosopimuksen voimaansaattamiseen liitettäviä ehtoja. Mahdollisia ovat esimerkiksi vaatimukset toisesta kansanäänestyksestä, brexitin siirtymäajan automaattisesta pidennyksestä sekä Britannian jäämisestä tulliliittoon EU:n kanssa uudesta EU–UK-suhteesta sovittaessa.

Parlamentti voi haluta myös lisää valtaa, kun Britannia ja EU neuvottelevat uuden suhteensa sisällöstä ja laajuudesta.