Ulkomaat    |   Essee

Armenialaisten kansanmurha on tosiasia, jonka Yhdysvallat tällä viikolla tunnusti – Miksi juuri nyt?

Turkki maalaa tunnustukset poliittisiksi hyökkäyksiksi, ja se voi väittää Yhdysvaltojen linjausta näpäytykseksi viime viikkojen Syyrian-operaatiosta, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Tommi Hannula.

Armenialaiset joutuivat kansanmurhan kohteeksi ensimmäisen maailmansodan aikana, tunnusti Yhdysvaltain edustajainhuone tiistaina. Se siis linjasi, että vuonna 1915 alkaneessa armenialaisten joukkosurmaamisessa Osmanien valtakunnassa oli kyse nimenomaisesta ja suunnitelmallisesta pyrkimyksestä tuhota tietty kansanryhmä.

Edustajainhuoneen päätös syntyi miltei yksimielisesti äänin 405–11, ja sille on vankat perusteet. Suuri enemmistö historioitsijoista ja muista aihepiirin tutkijoista katsoo, että jopa 1,5 miljoonan armenialaisen kuolema vastaa kansanmurhan määritelmää. Turkkilaisten johtamassa Osmanien valtakunnassa eli noin kaksi miljoonaa armenialaista, joista enemmistö oli maan kansalaisia.

Turkki kiistää kansanmurhan. Se puolustaa järkähtämättä näkemystään, jonka mukaan armenialaisia kuoli vähemmän, joitain satoja tuhansia, ja se johtui pääasiassa taisteluista, nälästä ja taudeista – yleisestä sodan sekasorrosta, jolla oli lukemattomia turkkilaisiakin uhreja. Turkki myöntää, että myös joukkosurmia tapahtui, mutta se kiistää niiden suunnitelmallisuuden.


Turkki kampanjoi raivokkaasti, jotta ulkovallat eivät määrittelisi tapahtunutta kansanmurhaksi, ja se maalaa tunnustukset poliittisiksi hyökkäyksiksi.

Yhdysvallat tuli helpottaneeksi tätä propagandaa, koska edustajainhuone kytki asian Turkin tekemään hyökkäykseen Syyrian kurdialueelle lokakuussa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi puolueensa väelle, että Yhdysvaltain edustajainhuone ”hyödynsi kielteistä ilmapiiriä, joka on muodostunut maatamme vastaan amerikkalaisten keskuudessa” ja ”tavallaan he tarttuivat tilaisuuteen”.

Samassa istunnossa edustajainhuone hyväksyi Turkin korkeille viranomaisille talouspakotteita Syyrian-operaation takia. Oliko armenialaisten kansanmurhan tunnustaminen siis harkittu kanta yli sadan vuoden takaisiin tapahtumiin vai näpäytys viime viikkojen tapahtumista? Erdoğanin tukijoukot ovat varmoja oikeasta vastauksesta.

Turkkilaisten silmiin vaikutelmaa keskisormen näyttämisestä korosti, että päätös tuli juuri viime tiistaina, Turkin kansallispäivänä.

Yhdysvaltain edustajainhuone olisi voinut tunnustaa armenialaisten kansanmurhan paljon aiemminkin. Vuonna 2007 sen ulkoasiainvaliokunta hyväksyi tunnustamisen, mutta asia ei edennyt pääsalin äänestykseen, asiantuntijoiden mielestä Turkin aggressiivisen lobbauksen ja suhteiden rapauttamisen pelon takia.

Miksi vasta nyt ja juuri nyt?

Edustajainhuoneen demokraattipuheenjohtaja Nancy Pelosi selvästi toivoi, että päätös toimisi varoituksena Turkin suuntaan, sillä hän kytki armenialaisten kohtalon Syyrian kurdien ahdinkoon.

”Jos jätämme historian huomiotta, saamme nähdä menneiden virheiden toistuvan. Turkin armeijan viimeaikaiset hyökkäykset kurdeja vastaan ovat synkkä muistutus tästä vaarasta omana aikanamme”, Pelosi sanoi puheessaan.

Suurin osa länsimaista on jollain tasolla virallisesti tunnustanut armenialaisten kansanmurhan. Useissa tapauksissa, kuten Yhdysvalloissa, niin on tehnyt vain toinen osa kaksikamarisesta parlamentista. Muutama maa on jopa tehnyt asian kieltämisestä rangaistavaa.

Tunnustamiset ovat olleet vasta tämän vuosisadan trendi. Niitä sateli tragedian satavuotismuistelun yhteydessä vuonna 2015, mutta yhtenä laukaisijana toimi EU:n jäsenyysneuvottelujen avaaminen Turkin kanssa vuonna 2005. Tuolloin moni esitti jopa jäsenyysehdoksi, että Turkki tunnustaisi kansanmurhan. Puheet Turkin EU-jäsenyydestä ovat sittemmin hiipuneet Erdoğanin johdatettua maansa kauas läntiseltä polulta.

Ulkoarmenialaiset ovat kampanjoineet ahkerasti tunnustusten eteen. Armenialaisista tuli juutalaisten kaltainen diasporakansa juuri vainojen myötä. Maailmassa on arviolta kahdeksan miljoonaa armenialaistaustaista, mutta heistä vain noin kolme miljoonaa asuu Armeniassa, entisessä neuvostotasavallassa, jonka alue vastaa vain pientä itäistä siivua armenialaisten historiallisesta kotiseudusta.


Armenialaisten kansanmurhan tunnustaminen on symbolinen ele, koska elossa ei ole ketään, jonka voisi saattaa vastuuseen siitä. Miksi se siis on niin herkkä asia Turkille, joka syntyi valtiona vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen?

”Se liittyy kansallisen omakuvan eheyteen, kansallisen tarinan säilyvyyteen, joka on kaikille valtioille tärkeää”, sanoo Turkkiin perehtynyt politiikantutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta.

”Osa tarinaa on, että Turkki tai Osmanien valtakunta ei tuolloin toiminut aggressiivisesti mutta Turkkia on aina pyritty heikentämään ja tuhoamaan.”

Turkin näkemykseen sopii, että maailmansodan voittaneet ympärysvallat pilkkoivat Turkin osiin Sèvresin rauhansopimuksessa vuonna 1920. Sopimus jäi toteuttamatta, koska seuranneessa Turkin itsenäisyyssodassa kenraali Mustafa Kemal Atatürk löi ulkovallat ja perusti Turkin tasavallan nykyisine rajoineen vuonna 1923.

”Tarina kääntyy päälaelleen, jos Turkki ei olekaan uhri tai altavastaaja suurten valtojen kohteena vaan on itse pyrkinyt tuhoamaan kansakuntaa. Se ei kuulu Turkin viralliseen historiankirjoitukseen”, Vuorelma sanoo.

Erdoğan on myös entistä voimakkaammin korostanut Turkin asemaa Osmanien valtakunnan suorana jatkeena, ja turkkilaisten suhtautuminen osmaniaikaan on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi vuosituhannen vaihteen jälkeen.

Armenialaisiin kohdistuneista kauheuksista tiedettiin ulkomaita myöten jo tapahtuma-aikaan.

”Konstantinopolista ilmoitetaan, että armenialaisten vastaiset vainot ovat saaneet järjestelmällisen hävityksen luonteen. Karkotukset, mestaukset ja vankiloihin sulkemiset ovat tavallisia ilmiöitä”, Helsingin Sanomat kirjoitti elokuussa 1915.

Samana vuonna ympärysvallat syyttivät Osmanien valtakunnan johtoa ”rikoksista ihmisyyttä ja sivilisaatiota vastaan”.


”Erimaalaiset silminnäkijät, diplomaatit, kirjeenvaihtajat ja avustustyöntekijät kirjoittivat satoja kuvailevia artikkeleja ja kirjoja Osmanien valtakunnassa vuonna 1915 tapahtuneiden armenialaisten karkotusten ja joukkosurmien aikaan”, kirjoitti amerikanarmenialainen Armenian ja Lähi-idän historian professori Richard G. Hovannisian Kalifornian yliopistosta kirjassaan The Armenian Genocide in Perspective vuonna 1986.

Armenialaisten kohtalo vaipui kuitenkin kansainvälisesti unohduksiin, kun ensimmäisen maailmansodan päättyminen kylvi heti siemenet seuraavaan. Hovannisianin mukaan tieteellistä tutkimusta aiheesta alettiin tehdä vasta vuosikymmeniä tapahtuneen jälkeen.

”Ehkä ei nähty tarpeellisena tai merkityksellisenä jäädä rypemään siinä, mitä koko maailma piti yleisenä tietona, siis armenialaisten järjestelmällisessä pakkosiirtämisessä ja tuhoamisessa, jonka diktatuurimainen hallinto teki tavoitellessaan radikaalisti erilaista poliittista järjestelmää ja radikaalisti erilaista etnis-uskonnollista koostumusta.”

Kansanmurha ei syntynyt tyhjästä.

Vihamielisyys armenialaisia kohtaan oli kasvanut ja heitä oli joukkomurhattu jo 1800-luvulla Osmanien valtakunnan murentuessa pala kerrallaan. Moni piti armenialaisia uhkana maan yhtenäisyydelle. Omaa kieltään puhuneet armenialaiset ovat pääosin kristittyjä, kun turkkilaiset ovat enimmäkseen muslimeja. Armenialaiset olivat valtakunnan muuta väestöä koulutetumpaa, ja heillä oli enemmän yhteyksiä ulkomaille. Se herätti epäluuloa valtaan nousseessa nationalistisessa nuorturkkilaisessa liikkeessä.

Varsinaisen kansanmurhan katsotaan alkaneen 24. huhtikuuta 1915, kun yli kaksisataa armenialaista älymystön edustajaa vangittiin Konstantinopolissa eli nykyisessä Istanbulissa. Heidän laillaan armenialaiset ympäri maata koottiin yhteen. Ne, joita ei heti teloitettu, lähetettiin kuolemanmarsseille kohti Syyriaa. Matkan varrella moni raiskattiin, hukutettiin tai poltettiin elävältä. Ne, jotka jaksoivat perille, joituivat keskitysleirille.

Tapahtumien aikaan ei puhuttu kansanmurhasta. Ei siksi, ettei kukaan olisi pitänyt asiaa sellaisena, vaan koska sanaa ei ollut käytetty ihmiskunnan historian aiemmistakaan lukemattomista joukkomurhista, joiden järjestelmällisenä kohteena on ollut tietty etninen, uskonnollinen tai muuten rajattu väestöryhmä.

Kansanmurhan käsitteen – englanniksi genocide – kehitti vasta toisen maailmansodan aikaan Raphael Lemkin, Yhdysvaltoihin muuttanut puolanjuutalainen lakimies. Hän kuvasi kansanmurhaksi paitsi turkkilaisten tekemää armenialaisten hävittämistä myös natsien tekemää juutalaisten hävittämistä.

Suomen laki puolestaan käyttää kansanmurhan merkityksessä käsitettä joukkotuhonta.

Armenialaisten joukkotuhonnan järjestelmällisyys ja keskusjohtoisuus todettiin jo vuonna 1919 Osmanien valtakunnan sotaoikeudessa, joka käsitteli sodan hävinneen, tehtävistään eronneen ja maasta paenneen valtiojohdon sotarikoksia, kun maa oli solminut aselevon ympärysvaltojen kanssa.

Ensimmäisessä maailmansodassa Osmanien valtakuntaa johti käytännössä kolme nuorturkkilaisen liikkeen keulahahmoa: sisäministerinä Mehmed Talaat, sotaministerinä İsmail Enver ja meriministerinä Ahmed Cemâl. Heidät tunnetaan ”kolmena paššana” eli arvonimillään Talaat pašša, Enver pašša ja Cemâl pašša.

Syyttäjän mukaan ”Talaat, Enver ja Cemâl määräsivät tekemään nämä joukkomurhat ja tiesivät niistä”. Oikeudessa todistajat kertoivat, että viranomaisten virallisia ja kirjattuja pakkosiirtokäskyjä seurasivat suulliset joukkomurhakäskyt.

Lähi-itään erikoistunut yhdysvaltalaishistorioitsija Eugene Rogan kertoo vuonna 2015 julkaistussa kirjassaan Fall of the Ottomans, että Bahaeddin Şakir, jota pidetään yhtenä kansanmurhan pääarkkitehdeista, pyysi eräässä todisteena esitetyssä sähkeessä Mamuretülazizin kuvernööriltä ”rehellistä raporttia” armenialaisten ”likvidoimisesta” maakunnassaan: ”Ollaanko näitä häiriköitä, joiden raportoit tulleen ajetuksi eteenpäin ja karkotetuksi, tuhoamassa vai ainoastaan ajamassa ulos ja lähettämässä pois?”

Sotaoikeus tuomitsi aiheesta kuolemanrangaistuksen 18 ihmiselle mutta heistä 15:lle poissaolevana, koska lähes kaikki korkeimpia johtajia myöten olivat paenneet maasta.

Armenialaiset perustivat salaisen operaatio Nemesiksen tappaakseen lain kouraa paenneet kansanmurhan pääsyylliset, ja kaikki kolme paššaa kuolivat vuosina 1921–22. Talaat pašša salamurhattiin Berliinissä ja Cemâl pašša Tbilisissä, Enver pašša kaatui nykyisen Tadžikistanin alueella taistellessaan turkkilaiskansojen kapinallisjoukoissa venäläisiä vastaan.

Pohjoismaista vain Ruotsi on tunnustanut armenialaisten kansanmurhan. Suomi on perustellut linjaansa sillä, että historiallisten tapahtumien tunnustaminen ei ole Suomessa valtion tapana. Jos Suomi tunnustaisi armenialaisten kansanmurhan, sen voisi nähdä aiempaa velvollisempana muodostamaan suoran kannan kaikenlaisiin historian vääryyksiin.

Vuonna 2005 tasavallan presidentti Tarja Halonen laski seppeleen ja osallistui tavan mukaan puun istuttamiseen armenialaisten kansanmurhan muistomerkille Jerevanissa. Armenialaiset toimittajat tivasivat Haloselta kansanmurhan virallista tunnustamista, mutta hän väisti kysymykset korostamalla yhteistyötä tulevaisuuden rakentamisessa ja vaaraa jäädä historian vangiksi.

Tutkija Vuorelman mielestä Suomen kanta sopii sen ulkopolitiikan laajempaan linjaan, joskin hän uskoo, että kyse on myös reaalipolitiikasta, halusta suojella Suomen ja Turkin hyviä diplomaattisuhteita.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ruokaa kuskaavalle Mustafalle jää kuussa käteen 1250 euroa ja minimieläke – HS selvitti, millaista on alustatyöläisten arki Suomessa

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunkilaisten koiramaku muuttui yllättävällä tavalla vain muutamassa vuodessa – HS:n erikoisartikkeli kertoo, mikä on suosituin rotu asuinalueellasi

      Tilaajille
    3. 3

      Tutkijat selvittivät, miten yksi perhe sairastui koronavirukseen, ja tapaus kyseenalaistaa Kiinan version epidemian leviämisestä

    4. 4

      Suomalaisten pitäisi opetella enemmän tervettä itsekkyyttä, sillä se voi muuttaa elämän, sanoo psykologi Riikka Pasanen – Kolme kysymystä paljastaa, oletko riittävän itsekäs

      Tilaajille
    5. 5

      Uusi koronavirusepäily Suomessa: Kiinan Wuhanista tullut potilas eristettiin Lapin keskussairaalassa

    6. 6

      Kun asunnossa tapahtuu väkivaltainen kuolema, siivoamaan kutsutaan kaiken nähnyt erikoisryhmä: ”Sitä miettii, kuoleeko oma emotionaalisuus tässä työssä”

      Tilaajille
    7. 7

      Ruotsissa kirjeposti kulkee nopeammin ja halvemmin kuin Suomessa, mutta Postnordin toimitusjohtaja katsoo kateellisena Suomea

    8. 8

      Ukraina siirtyy vaaran vuosista suomettumisen tielle – Itä-Ukrainan salainen ohjailija näyttää saavan lähtöpassit Venäjällä

    9. 9

      Puolet suomalaisten keuhkosyövistä diagnosoidaan silloin, kun syöpä on jo parantumaton, kertoo lääkejätin tietokanta – Pitäisikö Suomessa aloittaa keuhkosyövän seulonnat?

    10. 10

      Trumpin rauhan­suunnitelma: Palestiinalle oma valtio, iso osa Länsirannasta Israelille – kartta näyttää ehdotetut rajat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näissä ammateissa tienataan yli 6000 euroa kuussa – HS:n palkkakone kertoo 346 ammatin palkat

      Tilaajille
    2. 2

      Tutkijat selvittivät, miten yksi perhe sairastui koronavirukseen, ja tapaus kyseenalaistaa Kiinan version epidemian leviämisestä

    3. 3

      Postin sekasorto on Helsingissä niin ankara, että taloyhtiöissä jaetaan jo kirjeitä harrastuspohjalta

      Tilaajille
    4. 4

      Kobe Bryant oli risti­riitainen super­tähti, joka saavutti kaiken – roolinsa hän erotti itse itselleen antamallaan lempinimellä

    5. 5

      Tutkijat yllättyivät: Koe-eläinten joukossa oli aivoton rotta, joka eli kuitenkin normaalisti

    6. 6

      Perheessä rahat eivät kuulu vain sille, joka ne on tienannut, sanoo tutkija – On olemassa malli, jolla tulot ja menot jaetaan puolisoiden kesken reilusti

      Tilaajille
    7. 7

      Vanhemmat teippasivat lapsensa kädet yhteen ja pakottivat syömään lattialla – Tapaus paljastui purjeveneellä, hovioikeudesta vankeustuomiot

    8. 8

      Töölössä lähes tyhjillään seisovan pysäköintihallin johtaja: ”Hintoja ei tulla muuttamaan”

    9. 9

      Proteiiniruuan suosiminen näkyy jätevesissä, ja seuraukset ovat Itämerelle synkät

    10. 10

      Kobe Bryantin raiskauskohusta muistuttanut toimittaja hyllytettiin tehtävistään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Salamurha, jäätelöä ja Rick, jolla on ydinase – Tällainen on Donald Trumpin hämmentävä palatsi, jossa presidentti kestitsee valtiovieraita ja laukaisee ohjuksia

      Tilaajille
    2. 2

      Nelivuotias Michael Bornstein selvisi Auschwitzista opettelemalla olemaan näkymätön – Maanantaina hän palaa sinne peloistaan huolimatta

      Tilaajille
    3. 3

      Italialainen yöelämäntutkija käy ydinkeskustassa, Triplassa, Sörnäisissä ja Kontulassa, ja löytää yhden aidon ja monikulttuurisen paikan

      Tilaajille
    4. 4

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    5. 5

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    6. 6

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    7. 7

      Deittisovellukset tietävät käyttäjistään kaiken, ja näitä tietoja janoavat vaaralliset ihmiset – HS:n selvitys paljastaa, että massiiviseen tiedonkeruuseen liittyy suuria uhkia

      Tilaajille
    8. 8

      Rap-artisti Pyhimys ratkaisi matematiikan tehtävän tavalla, joka sai opettajan hämmästymään – Siitä alkoi polku, joka olisi voinut johtaa aivan toisenlaiseen elämään

      Tilaajille
    9. 9

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    10. 10

      Moni suomalaislapsi on kasvatettu tavalla, joka murentaa itseluottamusta – Asiantuntijat kertovat, miksi tyyliä kannattaa muuttaa heti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää