11 000 tutkijaa varoittaa ilmasto­hätätilasta – Suomalainen tutkimus­professori: En olisi toden­näköisesti alle­kirjoittanut vetoomusta

Yksiselitteisesti maapalloa on kohtaamassa ilmastohätätila. Näin lausuu yli 11 000 tutkijaa, jotka ovat eilen tiistaina julkistaneet kannanottonsa Bioscience-julkaisussahttps://academic.oup.com/bioscience/advance-article/doi/10.1093/biosci/biz088/5610806. Allekirjoittajia on 153 maasta.

Tutkijat kertovat moraaliseksi velvollisuudekseen varoittaa ihmisiä uhkaavasta katastrofista kertomalla totuus.

Tutkijat myös muistuttavat, että päivälleen 40 vuotta sitten Genevessä pidettiin ilmastokonferenssi, jossa jo todettiin pakottava tarve toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sen jälkeen hälyttävät merkit ovat vain voimistuneet.

Silti olemme viimeiset 40 vuotta käyttäytyneet kuin kaikki olisi aivan tavallisesti, tutkijat kritisoivat. Iso ongelma on suurelta osin sivuutettu, he arvioivat. Kannanoton mukaan ilmastokriisi on edennyt oletettua nopeammin, on ennakoitua vakavampi ja uhkaa sekä luonnon ekosysteemejä että myös ihmiskunnan kohtaloa.

Kannanottoon on kerätty erilaisia mittareita osoittamaan ilmastonmuutosta: miten paljon meret ovat lämmenneet ja pinnankorkeus noussut, kuinka äärisäät ovat yleistyneet, hiilidioksidin määrä ilmakehässä kohonnut ja Grönlannin jäätikkö huvennut.

Käyrien joukossa on kuvaajia myös ilmastonmuutoksen syyllisistä: hiilidioksidi- ja muiden ilmastopäästöjen kasvusta, energiankulutuksen kasvusta, märehtijöiden määrästä ja väestön kasvusta. Toisaalta mukaan on poimittu myös hillitseviä tekijöitä, kuten hiilenhinnoittelun etenemistä ja kokonaishedelmällisyysluvun alenemista.



Voit itse katsoa lisää eri indikaattoreita täältähttps://academic.oup.com/view-large/figure/165912517/biz088fig1.jpg ja täältähttps://academic.oup.com/view-large/figure/165912518/biz088fig2.jpg.

Julistuksen kieli on kovaa. Ilmastonmuutoksen ohella kannanotossa puhutaan ilmastokriisistä, ilmastohätätilasta ja katastrofista.

Mitä vetoomuksesta pitäisi ajatella? Onko se linjassa alan tutkimusten ja muiden kannanottojen kanssa? Vai onko viesti liian kärjekäs? HS kysyi asiaa Ilmatieteenlaitokselta tutkimusprofessori Jari Liskiltähttps://www.hs.fi/haku/?query=jari+liskilta, joka johtaa Ilmastojärjestelmätutkimus-nimistä yksikköä.

 

”En arvostele hätäila-sanaa vähätelläkseni tilannetta, vaan koska sana ei sovi tähän yhteyteen.”

Liskin mukaan kannanoton sisältö ja siihen kootut asiat ovat linjassa nykyisen ilmastotieteen ja ilmastopolitiikan kanssa. Vetoomus ei siis ole irtiotto muusta tiedeyhteisöstä. Valittua viestintätapaa ja käytettyjä termejä Liski sen sijaan kritisoi.

Erityisen ongelmallisena hän pitää hätätila-sanan käyttöä ilmastonmuutoksen yhteydessä.

”Hätätila sanana on ongelma. Tarkistin tämän ihan sanakirjasta, ja yleensä hätätila on tilanne, joka vaatii voimakkaita toimia välittömästi –  ja sitten hätätila menee ohi. En siis arvostele sanaa vähätelläkseni tilannetta, vaan koska sana ei sovi tähän yhteyteen. Tilanne on vakava ja edellyttää elintapojen ja järjestelmien muutoksia, joista pitäisi tulla uutta normaalia, ja tämä työ kestää pitkään. Ilmastonmuutoksesta ei voi ajatella, että se on menossa ohi”, Liski sanoo.

Liski näkee kannanotossa monia ansioita.

Hänestä on hyvä huomata, että ilmastopolitiikan kokouksista ja virstanpylväistä huolimatta edistyminen itse ongelman ratkaisussa on ollut riittämätöntä. ”Päästöt vain kasvavat. Tässä analyysi on siis aivan oikea.”

Hyvää on myös sen osoittaminen, ettei ilmastonmuutos etene tasatahtisesti, vaan tietyt toisiaan kiihdyttävät ilmiöt voivat tehdä ilmastonmuutoksen hidastamisesta tai kääntämisestä entistä vaikeampaa.

Erityisen hyvää on, että maapallon keskilämpötilan lisäksi tekstissä avataan ilmastonmuutoksen muitakin laajoja vaikutuksia sekä avataan myös syiden trendejä ja niiden taustalla vaikuttavia isoja ilmiöitä kuten väestönkasvua ja talouskasvua.

”Tosin mukana on myös ongelmallisia kohtia. Ilmastonmuutos on varmasti yksi tekijä, joka on lisännyt äärisäitä, mutta kun sitä mitataan rahallisilla menetyksillä, vaikuttaa siinä myös ihmisten levittäytyminen ja heidän omaisuutensa arvon kasvu”, Liski poimii.

Aina asiat eivät myöskään ole ihan samassa mittakaavassa. Fossiilisten polttoaineiden polttaminen on valtavan kokoluokan ongelma ja päästöjen aiheuttaja, jonka rinnalla lentoliikenne on paljon pienemmän mittaluokan asia.

Liski myös muistuttaa, että talouskasvuun ja väestönkasvuun puuttuminen on myös osin kiinni arvovalinnoista, jolloin asiaa on vaikea arvioida vain luonnontieteiden näkökulmasta.

Myös YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas https://www.hs.fi/haku/?query=petteri+taalason aiemmin julkisesti ollut ainakin osin eri mieltä raportin viestin kanssa. Hän on sanonut ilmastonmuutoksen olevan vakava uhka, mutta ei maailmanloppu: osassa maapalloa olosuhteet voivat muuttua vaikeiksi, mutta koko planeetta ei ole muuttumassa asuinkelvottomaksi.

Taalas ei itse ole halunnut puhua ilmastohätätilasta vaan ilmastonmuutoksesta.

Kaikki kannanoton allekirjoittajat eivät suinkaan ole ilmastotieteilijöitä. Mukana on esimerkiksi historioitsijoita, antropologeja, sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden edustajia ja jopa viestintätieteilijöitä tai viestintäosastoilla työskenteleviä.

Allekirjoittaneiden joukossa on myös yli sata nimeä suomalaisista yliopistoista. Heistä iso osa näyttää olevan kansainvälisiä ihmisiä, jotka ovat tulleet Suomeen tohtorikoulutettavaksi. Laajasti tunnettuja ilmakehätieteilijöitä listoilla ei Suomesta näy. Allekirjoittaneiden joukossa on paljon muita kuin ilmastotieteilijöitä: muun muassa antropologeja, ekonomisteja, kehitysmaatutkijoita, kansainvälisen politiikan tutkijoita ja luonnontieteellisen museon kuraattori. Tietysti joukossa on myös biologeja, geologeja ja ekologeja sekä silmin nähden useita meribiologeja. Fyysikoita on muutama. Ilmatieteenlaitokselta on ainakin kaksi allekirjoittajaa.

Voit itse katsoa kaikki allekirjoittaneet tutkijoiden kannanoton lopussa olevasta liitteestähttps://academic.oup.com/bioscience/advance-article/doi/10.1093/biosci/biz088/5610806.

BBC:llehttps://www.bbc.com/news/science-environment-50302392 kannanoton laatijat vahvistivat, että allekirjoittaneista puuttuu ilmastotieteen suuria nimiä.

Ilmatieteen laitoksen Liski muistuttaa, että monet eivät ole vetoomuksesta edes kuulleet, sillä se on levinnyt tutkijoiden verkostoissa sattumanvaraisesti. Hän itse esimerkiksi ei tiennyt nimien keruusta.

”Sitten on varmasti on heitäkin, jotka eivät ole halunneet allekirjoittaa, mutta heidän määräänsä tai nimiään emme tiedä”, Liski sanoo.

”Kirjoittajalista näyttää olevan enemmän biotieteilijöitä ja yhteiskuntatieteilijöitä kuin ilmastotieteilijöitä. Mutta ensimmäinen kirjoittaja on sinänsä hyvin siteerattu tutkija, eli siinä mielessä tieteellisessä pohjassa ei näytä olevan ongelmia”, Liski arvioi.

Entä Liski itse? Olisiko hän allekirjoittanut vetoomuksen, jos se olisi tullut hänen eteensä?

Todennäköisesti ei.

”Hätätila on toisesta yhteydessä lainattu sana, joka ei sovi pitkäkestoiseen ilmastonmuutokseen. Kieltämättä tässä kommunikaatiohaaste on iso. Miten ja millä sanoilla ilmaista se, että asia on vakava ja nyt todella pitäisi alkaa tehdä tosi isoja muutoksia? Kuitenkin hätätilasta puhuminen voi kääntyä itseään vastaan, jos meillä sitten on tässä hätätila kymmeniä vuosia.”

Hätätila-sanan lisäksi Liski olisi itse varonut talouteen ja väestöön liittyviä arvopohjaisia keinoja, joita ei voi suoraan pohjata luonnontieteeseen.

Allekirjoittaneet tutkijat vaativatkin kannantotossaan laajaa elämäntavanmuutosta, jotka liittyvät paitsi kivihiilen, öljyn ja maakaasun polttamiseen myös harjoitettavaan talouspolitiikkaan ja väestöpolitiikkaan.

Kaikkiaan tutkijat ovat laatineet kuuden kohdan toimintaohjelman valtioiden hallituksille, yritysmaailmalle ja ihmisille ylipäätään. Kohdat eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

1. Energia. Fossiilista energiaa pitää nopeasti korvata uusiutuvilla energialähteillä tai muilla ihmiskunnan näkökulmasta turvallisilla vaihtoehdoilla. Rikkaampien maiden pitäisi tässä tukea köyhempiä. Fossiilisen energian tukemisesta (kuten verohelpotuksista ja suorista tuista) pitäisi luopua.

2. Metaani, mustahiili ja fluoratut hiilivedyt. Myös näitä päästöjä pitää hiilidioksidin ohella saada vähennettyä.

3. Luonto. Eri elinympäristöjä kasviplanktonista koralliriuttoihin ja savanneista soihin pitää suojella. Sekä maa- että meriekosysteemit ovat tärkeitä myös hiilensidonnan kannalta. Viimeiset luonnon- ja primääriset metsät pitää suojella. Metsitystä on lisättävä.

4. Ruoka. Lihansyöntiä tulisi vähentää, erityisesti märehtijöiden, ja korvata tätä kasvipohjaisella ruokavaliolla. Tällä on vaikutusta erityisesti metaanipäästöihin. Samalla laitumia vapautuisi metsitykseen. Valtavaa ruokahävikin määrää maailmassa pitäisi vähentää.

5. Talous. Talouskasvun ajama eri raaka-aineiden ja materiaalien ylikulutus sekä elinympäristöjen liikakäyttö pitää saada kestävälle tasolle. Talouden pitäisi siirtyä hiilettömään suuntaan.

6. Väestö. Edelleen noin 200 000 ihmisellä päivittäin kasvava väestön pitää saada tasapainotettua. Toisin sanoen, väestönkasvu pitäisi saada hiipumaan ja sen jälkeen asteittain jopa alenemaan. Hedelmällisyyslukuun voidaan vaikuttaa niin, että samalla myös vahvistetaan ihmisoikeuksia. Tyttöjen koulutus on yksi keinoista.

Oikaisu: 6. 11. kello 14.15 korjattu grafiikassa otsikko ”merten lämpöenergia” muotoon ”merten lämpöenergian muutos”.