Ulkomaat

11 000 tutkijaa varoittaa ilmasto­hätätilasta – Suomalainen tutkimus­professori: En olisi toden­näköisesti alle­kirjoittanut vetoomusta

Laaja kansainvälinen tutkijajoukko myös arvioi, että tähän asti ilmastokriisin ratkaisemissa on epäonnistuttu. HS käy pääväitteet läpi suomalais­tutkijan kanssa.

Yksiselitteisesti maapalloa on kohtaamassa ilmastohätätila. Näin lausuu yli 11 000 tutkijaa, jotka ovat eilen tiistaina julkistaneet kannanottonsa Bioscience-julkaisussa. Allekirjoittajia on 153 maasta.

Tutkijat kertovat moraaliseksi velvollisuudekseen varoittaa ihmisiä uhkaavasta katastrofista kertomalla totuus.

Tutkijat myös muistuttavat, että päivälleen 40 vuotta sitten Genevessä pidettiin ilmastokonferenssi, jossa jo todettiin pakottava tarve toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sen jälkeen hälyttävät merkit ovat vain voimistuneet.

Silti olemme viimeiset 40 vuotta käyttäytyneet kuin kaikki olisi aivan tavallisesti, tutkijat kritisoivat. Iso ongelma on suurelta osin sivuutettu, he arvioivat. Kannanoton mukaan ilmastokriisi on edennyt oletettua nopeammin, on ennakoitua vakavampi ja uhkaa sekä luonnon ekosysteemejä että myös ihmiskunnan kohtaloa.

Kannanottoon on kerätty erilaisia mittareita osoittamaan ilmastonmuutosta: miten paljon meret ovat lämmenneet ja pinnankorkeus noussut, kuinka äärisäät ovat yleistyneet, hiilidioksidin määrä ilmakehässä kohonnut ja Grönlannin jäätikkö huvennut.

Käyrien joukossa on kuvaajia myös ilmastonmuutoksen syyllisistä: hiilidioksidi- ja muiden ilmastopäästöjen kasvusta, energiankulutuksen kasvusta, märehtijöiden määrästä ja väestön kasvusta. Toisaalta mukaan on poimittu myös hillitseviä tekijöitä, kuten hiilenhinnoittelun etenemistä ja kokonaishedelmällisyysluvun alenemista.



Voit itse katsoa lisää eri indikaattoreita täältä ja täältä.

Julistuksen kieli on kovaa. Ilmastonmuutoksen ohella kannanotossa puhutaan ilmastokriisistä, ilmastohätätilasta ja katastrofista.

Mitä vetoomuksesta pitäisi ajatella? Onko se linjassa alan tutkimusten ja muiden kannanottojen kanssa? Vai onko viesti liian kärjekäs? HS kysyi asiaa Ilmatieteenlaitokselta tutkimusprofessori Jari Liskiltä, joka johtaa Ilmastojärjestelmätutkimus-nimistä yksikköä.

 

”En arvostele hätäila-sanaa vähätelläkseni tilannetta, vaan koska sana ei sovi tähän yhteyteen.”

Liskin mukaan kannanoton sisältö ja siihen kootut asiat ovat linjassa nykyisen ilmastotieteen ja ilmastopolitiikan kanssa. Vetoomus ei siis ole irtiotto muusta tiedeyhteisöstä. Valittua viestintätapaa ja käytettyjä termejä Liski sen sijaan kritisoi.

Erityisen ongelmallisena hän pitää hätätila-sanan käyttöä ilmastonmuutoksen yhteydessä.

”Hätätila sanana on ongelma. Tarkistin tämän ihan sanakirjasta, ja yleensä hätätila on tilanne, joka vaatii voimakkaita toimia välittömästi –  ja sitten hätätila menee ohi. En siis arvostele sanaa vähätelläkseni tilannetta, vaan koska sana ei sovi tähän yhteyteen. Tilanne on vakava ja edellyttää elintapojen ja järjestelmien muutoksia, joista pitäisi tulla uutta normaalia, ja tämä työ kestää pitkään. Ilmastonmuutoksesta ei voi ajatella, että se on menossa ohi”, Liski sanoo.

Liski näkee kannanotossa monia ansioita.

Hänestä on hyvä huomata, että ilmastopolitiikan kokouksista ja virstanpylväistä huolimatta edistyminen itse ongelman ratkaisussa on ollut riittämätöntä. ”Päästöt vain kasvavat. Tässä analyysi on siis aivan oikea.”

Hyvää on myös sen osoittaminen, ettei ilmastonmuutos etene tasatahtisesti, vaan tietyt toisiaan kiihdyttävät ilmiöt voivat tehdä ilmastonmuutoksen hidastamisesta tai kääntämisestä entistä vaikeampaa.

Erityisen hyvää on, että maapallon keskilämpötilan lisäksi tekstissä avataan ilmastonmuutoksen muitakin laajoja vaikutuksia sekä avataan myös syiden trendejä ja niiden taustalla vaikuttavia isoja ilmiöitä kuten väestönkasvua ja talouskasvua.

”Tosin mukana on myös ongelmallisia kohtia. Ilmastonmuutos on varmasti yksi tekijä, joka on lisännyt äärisäitä, mutta kun sitä mitataan rahallisilla menetyksillä, vaikuttaa siinä myös ihmisten levittäytyminen ja heidän omaisuutensa arvon kasvu”, Liski poimii.

Aina asiat eivät myöskään ole ihan samassa mittakaavassa. Fossiilisten polttoaineiden polttaminen on valtavan kokoluokan ongelma ja päästöjen aiheuttaja, jonka rinnalla lentoliikenne on paljon pienemmän mittaluokan asia.

Liski myös muistuttaa, että talouskasvuun ja väestönkasvuun puuttuminen on myös osin kiinni arvovalinnoista, jolloin asiaa on vaikea arvioida vain luonnontieteiden näkökulmasta.

Myös YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas on aiemmin julkisesti ollut ainakin osin eri mieltä raportin viestin kanssa. Hän on sanonut ilmastonmuutoksen olevan vakava uhka, mutta ei maailmanloppu: osassa maapalloa olosuhteet voivat muuttua vaikeiksi, mutta koko planeetta ei ole muuttumassa asuinkelvottomaksi.

Taalas ei itse ole halunnut puhua ilmastohätätilasta vaan ilmastonmuutoksesta.

Kaikki kannanoton allekirjoittajat eivät suinkaan ole ilmastotieteilijöitä. Mukana on esimerkiksi historioitsijoita, antropologeja, sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden edustajia ja jopa viestintätieteilijöitä tai viestintäosastoilla työskenteleviä.

Allekirjoittaneiden joukossa on myös yli sata nimeä suomalaisista yliopistoista. Heistä iso osa näyttää olevan kansainvälisiä ihmisiä, jotka ovat tulleet Suomeen tohtorikoulutettavaksi. Laajasti tunnettuja ilmakehätieteilijöitä listoilla ei Suomesta näy. Allekirjoittaneiden joukossa on paljon muita kuin ilmastotieteilijöitä: muun muassa antropologeja, ekonomisteja, kehitysmaatutkijoita, kansainvälisen politiikan tutkijoita ja luonnontieteellisen museon kuraattori. Tietysti joukossa on myös biologeja, geologeja ja ekologeja sekä silmin nähden useita meribiologeja. Fyysikoita on muutama. Ilmatieteenlaitokselta on ainakin kaksi allekirjoittajaa.

Voit itse katsoa kaikki allekirjoittaneet tutkijoiden kannanoton lopussa olevasta liitteestä.

BBC:lle kannanoton laatijat vahvistivat, että allekirjoittaneista puuttuu ilmastotieteen suuria nimiä.

Ilmatieteen laitoksen Liski muistuttaa, että monet eivät ole vetoomuksesta edes kuulleet, sillä se on levinnyt tutkijoiden verkostoissa sattumanvaraisesti. Hän itse esimerkiksi ei tiennyt nimien keruusta.

”Sitten on varmasti on heitäkin, jotka eivät ole halunneet allekirjoittaa, mutta heidän määräänsä tai nimiään emme tiedä”, Liski sanoo.

”Kirjoittajalista näyttää olevan enemmän biotieteilijöitä ja yhteiskuntatieteilijöitä kuin ilmastotieteilijöitä. Mutta ensimmäinen kirjoittaja on sinänsä hyvin siteerattu tutkija, eli siinä mielessä tieteellisessä pohjassa ei näytä olevan ongelmia”, Liski arvioi.

Entä Liski itse? Olisiko hän allekirjoittanut vetoomuksen, jos se olisi tullut hänen eteensä?

Todennäköisesti ei.

”Hätätila on toisesta yhteydessä lainattu sana, joka ei sovi pitkäkestoiseen ilmastonmuutokseen. Kieltämättä tässä kommunikaatiohaaste on iso. Miten ja millä sanoilla ilmaista se, että asia on vakava ja nyt todella pitäisi alkaa tehdä tosi isoja muutoksia? Kuitenkin hätätilasta puhuminen voi kääntyä itseään vastaan, jos meillä sitten on tässä hätätila kymmeniä vuosia.”

Hätätila-sanan lisäksi Liski olisi itse varonut talouteen ja väestöön liittyviä arvopohjaisia keinoja, joita ei voi suoraan pohjata luonnontieteeseen.

Allekirjoittaneet tutkijat vaativatkin kannantotossaan laajaa elämäntavanmuutosta, jotka liittyvät paitsi kivihiilen, öljyn ja maakaasun polttamiseen myös harjoitettavaan talouspolitiikkaan ja väestöpolitiikkaan.

Kaikkiaan tutkijat ovat laatineet kuuden kohdan toimintaohjelman valtioiden hallituksille, yritysmaailmalle ja ihmisille ylipäätään. Kohdat eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

1. Energia. Fossiilista energiaa pitää nopeasti korvata uusiutuvilla energialähteillä tai muilla ihmiskunnan näkökulmasta turvallisilla vaihtoehdoilla. Rikkaampien maiden pitäisi tässä tukea köyhempiä. Fossiilisen energian tukemisesta (kuten verohelpotuksista ja suorista tuista) pitäisi luopua.

2. Metaani, mustahiili ja fluoratut hiilivedyt. Myös näitä päästöjä pitää hiilidioksidin ohella saada vähennettyä.

3. Luonto. Eri elinympäristöjä kasviplanktonista koralliriuttoihin ja savanneista soihin pitää suojella. Sekä maa- että meriekosysteemit ovat tärkeitä myös hiilensidonnan kannalta. Viimeiset luonnon- ja primääriset metsät pitää suojella. Metsitystä on lisättävä.

4. Ruoka. Lihansyöntiä tulisi vähentää, erityisesti märehtijöiden, ja korvata tätä kasvipohjaisella ruokavaliolla. Tällä on vaikutusta erityisesti metaanipäästöihin. Samalla laitumia vapautuisi metsitykseen. Valtavaa ruokahävikin määrää maailmassa pitäisi vähentää.

5. Talous. Talouskasvun ajama eri raaka-aineiden ja materiaalien ylikulutus sekä elinympäristöjen liikakäyttö pitää saada kestävälle tasolle. Talouden pitäisi siirtyä hiilettömään suuntaan.

6. Väestö. Edelleen noin 200 000 ihmisellä päivittäin kasvava väestön pitää saada tasapainotettua. Toisin sanoen, väestönkasvu pitäisi saada hiipumaan ja sen jälkeen asteittain jopa alenemaan. Hedelmällisyyslukuun voidaan vaikuttaa niin, että samalla myös vahvistetaan ihmisoikeuksia. Tyttöjen koulutus on yksi keinoista.

Oikaisu: 6. 11. kello 14.15 korjattu grafiikassa otsikko ”merten lämpöenergia” muotoon ”merten lämpöenergian muutos”.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kannabistuotteiden ostaminen on Suomessa helppoa, päihdyttävän kasvin siemeniä voi ostaa kivijalkakaupasta

    2. 2

      Tuhansilla suomalaisilla on tällä viikolla totuuden hetki – Tutkijat kertovat heille perinnöllisen riskin sairastua kolmeen kansantautiin

    3. 3

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    4. 4

      Ennusteet alamäestä menivät pieleen: Uusia asuntoja myydään kuin viimeistä päivää, taustalla sijoitustrendi

    5. 5

      Poliisi ei aina peru järjestyksenvalvojan lupaa rikoksista huolimatta – edes murhan yritys ei vienyt lupaa

      Tilaajille
    6. 6

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    7. 7

      Suomi pääsi ensimmäistä kertaa jalkapallon arvokisoihin, kaikille edes se ei riitä juhlan syyksi

    8. 8

      HS-analyysi: Jo ensi vuosi voi tuoda sähkö­autojen läpi­murron, mikä tarkoittaisi Antti Rinteen vero­pelkojen toteutumista

    9. 9

      Venäläistoimittaja paljasti liikaa, ja sai postissa hautaseppeleen ja vuohen pään – Denis Korotkov tutkii ”Putinin kokin” tuhansia palkkasotureita

      Tilaajille
    10. 10

      Maahanmuuttajien kielikoulutusta arvostellaan tehottomuudesta – Uudellamaalla valvonta kiristyi ja useilta yhtiöiltä vaadittiin rahoja takaisin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    3. 3

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    4. 4

      Luulen olevani jo kaksikymppisen lapsen isä, voinko nostaa isyyskanteen?

    5. 5

      Urheilusivuston laskelma: Huuhkajat joutumassa EM-kisoissa samaan lohkoon maailman­rankingin ykkösen kanssa

    6. 6

      HS-analyysi: Jo ensi vuosi voi tuoda sähkö­autojen läpi­murron, mikä tarkoittaisi Antti Rinteen vero­pelkojen toteutumista

    7. 7

      Pikku­kaupungin pormestari on tekemässä yllätystä USA:n presidentti­kilvassa: nousi tärkeän osavaltion kannatuskärkeen

    8. 8

      Saako Vantaa tienata rahaa lunastamalla satoja vuosia suvun omistuksessa olleen tilan? KHO:n ratkaisussa on ongelmia, sanoo asiantuntija

    9. 9

      80 vuotta sitten vireä Helsinki eli elämänsä kevättä, mutta kaupunkilaisten toivo katkesi sotaan ja pommeihin

    10. 10

      Merkittävä asia­kirja­vuoto paljastaa, kuinka Kiinan presidentti neuvoi kurittamaan uiguureja: ”Emme anna lainkaan armoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    3. 3

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    6. 6

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    7. 7

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    8. 8

      Aivot, mielenterveys, sydän, keuhkot – Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä kannabiksen vaikutuksista terveyteen todella tiedetään

      Tilaajille
    9. 9

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    10. 10

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää