Trump saattaa vetää Yhdysvallat jälleen yhdestä kansainvälisestä sopimuksesta – Suomi huolestui asevalvonnan kohtalosta

Iranin ydinsopimus, keskipitkän matkan ydinohjukset kieltävä INF-sopimus, Pariisin ilmastosopimus.

Lista voi saada pian jatkoa, sillä Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin https://www.hs.fi/haku/?query=donald+trumpinkerrotaan harkitsevan vetäytymistä jälleen yhdestä merkittävästä kansainvälisestä sopimuksesta.

Kyseessä on Open Skies eli Avoin taivas -sopimus, joka on osa Etyjin asevalvontajärjestelmää ja jonka tavoitteena on edistää avoimuutta ja turvallisuutta Euroopassa. Sopimuksen puitteissa sen 34 jäsenmaata voivat tehdä aseistamattomia tarkkailu- ja kuvauslentoja toistensa ilmatiloissa. Kaikki lennoilta saatu materiaali on kaikkien jäsenmaiden käytettävissä.

Trumpin hallinnon mahdollisista aikeista ovat kertoneet hiljattain muun muassa New York Timeshttps://www.nytimes.com/2019/10/10/opinion/open-skies-treaty-trump.html, Wall Street Journalhttps://www.wsj.com/articles/trump-moves-closer-to-ending-another-post-cold-war-treaty-11572177600 ja CNNhttps://edition.cnn.com/2019/10/08/politics/trump-open-skies-treaty-exit/index.html virkamieslähteisiin viitaten. Tiedot asiasta ovat silti osin ristiriitaisia, eikä hallinto ole vahvistanut Trumpin aikeita vetäytyä sopimuksesta.

Yhdysvaltojen epävarma suhtautuminen sopimukseen on joka tapauksessa herättänyt huolta sopimuksen jäsenmaissa, myös Suomessa, joka on ollut Open Skies -sopimuksen osapuoli vuodesta 2003 alkaen.

Pääministeri Antti Rinnehttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinne (sd) nosti asian esille puhuessaan Atlantti-seuran syyskokouksessa Helsingissä viime viikolla. Hän totesi puheessaan, että Yhdysvaltojen olisi tärkeää pitää kiinni Euroopan turvallisuuden kannalta tärkeistä sopimuksista.

”Asevalvonnassa toivon, että löydämme keinot vahvistaa järjestelyjä eikä murentaa niitä entisestään. Esimerkiksi Avoin taivas -sopimus on enää yksi harvoista sopimuksista, joka luo läpinäkyvyyttä ja luottamusta suurvaltojen välillä ja joka on niin Euroopan kuin Yhdysvaltojenkin etujen mukainen”, Rinne sanoi.

Suomi on myös välittänyt huolensa sopimuksen kohtalosta Yhdysvalloille.

”Olemme tuoneet monissa eri yhteyksissä esiin sitä, kuinka koemme sopimuksen tärkeäksi. Tämä on niitä harvoja jäljellä olevia luottamusta ja läpinäkyvyyttä lisääviä toimia Euroopassa, joita pystytään tällaisen sopimusjärjestelmän puitteissa toimeenpanemaan”, sanoo yksikönpäällikkö Sari Rautiohttps://www.hs.fi/haku/?query=sari+rautio ulkoministeriöstä.

Open Skies -sopimuksen tausta on kylmän sodan jälkeisissä vuosissa, jolloin sopimuksella haluttiin vaalia Euroopan rauhaa ja vakautta. Sopimus allekirjoitettiin vuonna 1992 ja se tuli voimaan vuonna 2002.

Sopimuksen merkitys on ennen muuta, että se lisää avoimuutta muiden valtioiden aseistuksesta ja sotilaallisesta toiminnasta ja rakentaa näin luottamusta esimerkiksi ydinasevaltojen välille, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja Jaakko Jäntti.

Hän pitää Yhdysvaltojen mahdollista vetäytymistä sopimuksesta merkittävänä muutoksena, jonka myötä luottamus sopimusperustaiseen kansainväliseen järjestykseen heikkenisi entisestään.

”Kyseessä olisi taas yksi sopimusjärjestelmä, josta vetäytyminen vähentäisi olemassa olevien luottamusta lisäävien mekanismien merkitystä. Se on vähän surullista”, Jäntti sanoo.

Yhdysvalloissa Open Skies -sopimukseen on oltu tyytymättömiä muun muassa siksi, että Venäjän on katsottu rikkovan sopimusta estämällä lennot tietyillä alueilla, kuten lähellä Liettuan ja Puolan välissä sijaitsevaa Kaliningradia, joka on Venäjälle strategisesti merkittävä alue.

Reutersin mukaanhttps://www.reuters.com/article/us-usa-trump-russia-treaty/democrats-alarmed-about-possible-u-s-withdrawal-from-open-skies-treaty-idUSKBN1WN2ET Yhdysvallat on myös itse rajoittanut Venäjän lentoja muun muassa Havajille sijoitetun Tyynenmeren laivastotukikohdan läheisyydessä.

Sopimuksen mukaisten lentojen toteuttamisesta on ollut ylipäätään viime aikoina kiistaa, minkä vuoksi lentoja ei toteutettu lainkaan viime vuonna.

Yhdysvalloissa sopimuksen arvostelijat ovat myös arvioineet, että sopimuksen hyöty on Yhdysvalloille vähäinen, sillä vastaavat tiedot olisi nykyteknologialla saatavissa myös muuta kautta.

Poliittisesti asia on kuitenkin kiistanalainen, ja demokraattien edustajat ovat varoitelleet https://www.reuters.com/article/us-usa-trump-russia-treaty/democrats-alarmed-about-possible-u-s-withdrawal-from-open-skies-treaty-idUSKBN1WN2ETTrumpin hallintoa tärkeänä pitämänsä sopimuksen jättämisestä.

Maanpuolustuskorkeakoulun Jäntin arvion mukaan Yhdysvaltojen lähteminen sopimuksesta voisi johtaa siihen, että sopimuksen noudattaminen myös muiden maiden välillä kyseenalaistuisi. Lisäksi Yhdysvaltain liittolaisten näkökulmasta luottamus liittolaisuuteen rapistuisi entisestään. Näin saattaisi käydä erityisesti Baltian maissa, Ukrainassa ja Itä- ja Keski-Euroopassa.

Mahdollista olisi myös, että Venäjä vetäytyisi sopimuksesta.

”Jos Venäjä vetäytyy, koko sopimus menettää merkityksensä, mikä olisi jälleen uusi tappio kahden johtavan ydinasevaltion keskinäisessä avoimuudessa ja kyvykkyydessä sopia asioista”, Jäntti sanoo.

Hän ei osaa arvioida, miten paljon Yhdysvaltojen vetäytyminen tai sopimuksen romuttuminen vaikuttaisi Suomen saamiin tietoihin. Selvää on silti, että ne maat, joilla ei ole omaa korkeaa teknistä kykyä tiedonhankintaan, ovat selvästi enemmän riippuvaisia muiden maiden lennoilta saaduista tiedoista kuin Yhdysvallat on.

Puolustusvoimien mukaan Suomi on lentänyt vuosittain pari kolme sopimuksen mukaista lentoa, usein yhteistyössä jonkin muun maan kanssa. Suomella ei ole tarkoitukseen sopivaa omaa konetta. Eniten lentoja on toteutettu Venäjälle.

Viimeksi elokuussa Suomi suoritti https://puolustusvoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomi-suorittaa-turkin-kanssa-tarkkailulennon-venajallatarkkailulennon Venäjällä yhdessä Turkin kanssa. Venäjä puolestaan lensi tarkkailulennon Suomessa https://puolustusvoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/venaja-tekee-tarkkailulennon-suomes-2syyskuun alussa.