Pelastajasta tehtiin rikollinen

Välimeren yli Eurooppaan yrittävien ihmisten määrä on vuonna 2019 noussut jälleen rajusti. Tanskalainen Salam Aldeen matkusti Kreikkaan, ettei kenenkään tarvitsisi hukkua kolmevuotiaan Aylan Kurdin tavoin, sitten Kreikka yritti tehdä hänestä rikollisen.

Julkaistu: , Päivitetty:

Neljä vuotta sitten kuva syyrialaisesta Aylan Kurdista levisi lähes kaikkialle maailmaan. Kolmevuotias Kurdi kuoli syyskuun 2. päivänä vuonna 2015, kun hänen perheensä yritti vaarallista merimatkaa Turkista Euroopan puolella sijaitsevalle kreikkalaiselle Kosin saarelle.

Kuvasta tuli symboli Välimeren kuolemille ja meren yli huterilla lautoilla yrittävien ihmisten hädälle. Kuvan näki syyskuisena yönä vuonna 2015 myös tanskalainen Salam Aldeen.

”Kuva oli jokaisella televisiokanavalla. Aloin lukea ja googlata asiaa. Häpesin, että en ollut edes tajunnut, kuinka iso sota Syyriassa, ja Irakissa, oli meneillään”, Aldeen kertoo.

Irakilais-moldovalaisesta perheestä kotoisin oleva Aldeen saapui itsekin turvapaikanhakijana Tanskaan 9-vuotiaana Moldovasta. Aylan Kurdin kuva vaikutti häneen niin vahvasti, että hän lähti Kreikkaan Lesboksen saarelle jo samalla viikolla.

”Kolme tuntia lentokoneen laskeutumisen jälkeen kahlasin meressä auttamassa ihmisiä rantaan”, hän kertoo ja kuvailee näkemäänsä ”täydeksi hulluudeksi”.

Viikon aikana saaren rannikolle saapui päivässä jopa kymmeniä huteria ja ihmisiä täyteen ahdettuja veneitä.

”Olin ihan šokissa siitä, että siellä ei ollut ketään auttamassa, vaikka rantaan saapui päivittäin jopa satoja ihmisiä”, hän kertoo.

Muita auttajia rannalla olivat Aldeenin mukaan kaksi naista, joista toinen jakoi vettä ja toinen banaaneja. Aldeen kertoo pelastaneensa ihmisiä merestä koko viikon.

Hän vieraili Helsingissä pikaisesti marraskuun alussa kertomassa elokuvasta, joka kertoo Välimerellä edelleen jatkuvasta ”pakolaiskriisistä”.

Neljä vuotta myöhemmin tilanne Lesboksella on edelleen kammottava. Saarella sijaitseva Morian pakolaisleiri rakennettiin 3 000 ihmiselle. Leiri on ollut jo vuosia liian täysi. Syyskuussa 2019 siellä asui jo yli 13 000 ihmistä, joista liian monelle leiristä on tullut tahattoman pitkäaikainen väliaikaismajoitus.


Syyskuussa leirillä kuoli yksi ihminen tulipalossa. Onnettomuuden jälkeen Kreikan hallitus lupasi siirtää ihmisiä muualle, muun muassa manner-Kreikkaan. Toimet ovat kuitenkin olleet riittämättömiä, ja täpötäydelle leirille ahtautuneet ihmiset käyvät levottomiksi.

Morian varsinainen ongelma on kuitenkin monimutkainen ratkaistava. Lesbos ja muut Välimeren saaret ovat vuodesta 2015 alkaen olleet laillisen rajatarkastusten ohi Eurooppaan yrittävien ihmisten merkittävä kauttakulkuväylä eikä liikenne näytä tyrehtyvän, vaikka tuhannet ovat hukkuneet matkallaan.



The Guardianin mukaan Kreikassa on noin 85 000 pakolaista. Suurin osa on jäänyt jumiin tilanteeseen, jossa heidät vastaanottanut maa ei halua heitä,mutta ottajia ei ole muuallakaan Euroopassa.

Palattuaan ensimmäisen kerran Lesbokselta kotiin syksyllä 2015 Aldeen alkoi yhdessä ystäviensä kanssa kerätä varoja, joilla hän suunnitteli palaavansa Lesbokselle auttamaan ihmisiä. Joukkorahoituksen turvin Aldeenin ja hänen kanssaan ”ihmiskunnan joukkueen”, Team Humanityn, muodostaneiden ihmisten onnistui ostaa Kreikasta vuoden loppuun mennessä pelastusalus ja esimerkiksi vesipulloja.

Osa saapuneista oli viettänyt jopa päiviä ilman ruokaa ja juomaa Turkin puolella metsissä piilotellen, koska heitä Välimeren ylityksessä auttaneet salakuljettajat olivat määränneen odottamaan.

”Hulluutta”, Aldeen sanoo jälleen.

Vuosina 2015–2016 Eurooppaan saapui etenkin Kreikan ja Italian kautta yli miljoona turvapaikanhakijaa. Tulijoiden määrä on sittemmin taittunut esimerkiksi Turkin ja tänä vuonna sisällissotaan suistuneen Libyan pidätellessä Välimerelle yrittäviä ihmisiä.


Pakolaisten suurimmassa lähtömaassa Syyriassa on kuitenkin edelleen sota ja myös Irakin tilanne on epävakaa, vaikka terroristijärjestö Isis onkin kukistettu ainakin toistaiseksi. Eurooppa houkuttaa edelleen myös afganistanilaisia ja eri Afrikan maista siirtolaisina paremman elämän perässä matkaan lähteviä ihmisiä.


Turistien ystävällisenä ja lämpimänä tuntema Kreikka on yksi niistä eurooppalaisista valtioista, jotka kiristivät maahanmuuttopolitiikkaansa samanaikaisesti, kun turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi. Siksi Morian leiri pullistelee äärimmilleen täyttyneenä. Kreikka ei halua ihmisiä, jotka sen saarelle ovat leiriytyneet eikä heitä halua moni muukaan.

”Olen pidellyt niin monia kuolleita ihmisiä käsivarsillani, kaivanut heille hautoja kuusi tuntia päivässä... Neljä lasta ja heidän vanhempansa... Ei sellaista unohda”, sanoo Aldeen.

”Ei sellaista pitäisi tavallisen ihmisen joutua tekemään. Se on hallitusten tehtävä.”

Kreikka ja Italia ovat kuitenkin kyllästyneet toimimaan valtavien ihmismäärien vastaanottokeskuksina. Kumpikin maa on vuodesta 2015 alkaen kääntynyt yhä enemmän sisäänpäin ja jopa aktiivisesti kieltäytynyt auttamasta rannikollaan merihätään joutuvia ihmisiä.

Myös Aldeen on joutunut kokemaan Kreikan kiristyneen maahanmuuttopolitiikan seuraukset. Tammikuun 14. päivänä vuonna 2016 hän sai hätäkutsun mereltä. Jossakin Lesboksen lähistöllä oli kaksi siirtolaisia kuljettavaa venettä merihädässä.

”Kuulin lasten huutavan taustalla äitiään. Se oli aivan kauheaa”, Aldeen kertoo.

Viidessätoista minuutissa Team Humanityn alus oli vesillä, ja Aldeen otti yhteyden rannikkovartiostoon, kuten hän oli tehnyt lukemattomia kertoja Lesboksella viettämiensä neljän kuukauden aikana.

”Pyysin heitä auttamaan. He sanoivat, että ota yhteyttä, kun löydät veneet. Muutaman minuutin päästä kolme rannikkovartioston venettä saartoi meidät”, Aldeen kertoo.

Pian kävi selväksi, ettei rannikkovartiosto aikonut auttaa pelastustehtävissä.

”Huusin heille, että menkää auttamaan uppoavia veneitä. He sanoivat ’ole hiljaa, sinut on pidätetty’”, kertoo Aldeen.

Alkoi kaksi vuotta kestänyt oikeusprosessi, jossa Aldeenia ja hänen ryhmäänsä syytettiin ihmissalakuljettajiksi. Kolmen putkassa vietetyn päivän jälkeen hän kertoo päässeensä vapaaksi 10 000 euron takuita vastaan. Kreikasta hän ei saanut poistua ennen oikeudenkäyntiä.

Aldeenin mukaan hänet yritettiin kuulusteluissa painostaa allekirjoittamaan kreikankielinen paperi, jossa hän myöntäisi olevansa ihmissalakuljettaja.

”En voinut ymmärtää, miksi he tekivät tämän meille vaikka tunsivat meidät ja toimintamme. He tiesivät, että me emme tee mitään väärin vaan pelastamme ihmisiä.”


Myöhemmin Aldeenille kävi selväksi, että kyse oli uusista keinoista, joilla Kreikka yritti lopettaa rannoilleen suuntautuvan liikenteen. Siihen kuului tehdä Välimeren ylittämisestä mahdollisimman vaarallista muun muassa pelottelemalla vapaaehtoiset pelastajat pois syyttämällä heitä rikoksista. Myöhemmin myös Italia on käyttänyt samaa keinoa yrittäessään tyrehdyttää maahan yrittävien määrän.

Maastapoistumiskieltonsa aikana Aldeen jatkoi ihmisten pelastamista. Kreikan valtio oli takavarikoinut kaikki hänen tarvikkeensa mukaan lukien joukkorahoituksella ostetun aluksen. Lopulta oikeusprosessi päättyi toukokuussa 2018 siihen, että Aldeen ja neljä muuta vapautettiin kaikista syytteistä.

Pitkä oikeusprosessi oli turhauttava kokemus, joka tuotti Aldeenille taloudellisia ongelmia. Hän valitti Kreikan toiminnasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta valitus hylättiin. Sekin turhauttaa.

”(Kreikka) sotki asioitani niin monella tavalla ja aivan turhaan, ja nyt se pääsee kuin koira veräjästä. Minulle ei edes kerrottu, miksi hakemukseni hylättiin.”

Aldeen kuitenkin jatkaa pelastustoimiaan Lesboksella edelleen. Työtä riittää. Välimeren ylittäjiä on edelleen paljon. Tai oikeastaan: tulijoita on jälleen paljon.

YK:n siirtolaisjärjestön IOM:n mukaan tammi–lokakuussa 2018 Kreikkaan saapui Välimeren yli 26 600 ihmistä. Tänä vuonna tulijoita oli vastaavana aikana 45 000. Kaikkiaan Kreikkaan on YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan saapunut marraskuun puoliväliin mennessä lähes 60 000.


Turkin ja Kreikan välisellä niin sanotulla itäisellä reitillä on IOM:n mukaan kuollut 70 ihmistä eli vähemmän kuin vuosiin. Sen sijaan keskisellä merireitillä Pohjois-Afrikasta Italiaan ja Maltalle matkalla on tänä vuonna menehtynyt lähes 700 ihmistä. Vuonna 2016 kuoli yli 5 000 meren yli yrittäjää.

Välimeren yli saapuvista siirtolaisista puhuttaessa asiaa kommentoidaan etenkin oikeistopopulistien poliittisissa puheissa niin, etteivät siirtolaisten ja pakolaisten ongelmat ratkea Euroopassa. Välimerellä partioivia järjestöjen pelastusaluksia ja Aldeenin kaltaisia vapaaehtoisia taas arvostellaan siitä, että ilman heitä harvempi ottaisi riskin ja hukkumiskuolemat vähenisivät.

”Hevonpaskaa”, Aldeen sanoo.

”Ei lastensa kanssa sotaa pakeneva äiti tai isä mieti, että ’tuleeko joku pelastamaan, jos hyppään tähän veneeseen’. Ei heillä ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä. He yrittävät vaikka mahdollisuudet selviytyä olisivat minimaaliset ja heillä on oikeus yrittää selviytyä hengissä.”

Aldeen vetoaa myös lakiin. Merihädässä olevaa on autettava, tuli hän mistä tahansa. EU ja osa sen valtioista ovat vuoden 2015 jälkeen yrittäneet väistellä auttamisvelvollisuuttaan ja sulkea rajojaan.

”Mitä tapahtuu, kun meille Euroopassa tulee joskus taas tarve paeta kuten pakenimme 1900-luvulla? Otetaanko meitä enää avosylin vastaan”, Aldeen sanoo.

Hän aikoo jatkaa pelastustoimiaan Lesboksella tai muualla, missä pelastajia tarvitaan, niin kauan kuin tulijoita riittää.

Mikä on hänen ratkaisunsa tilanteeseen?

”Jälleenrakentaminen”, Aldeen sanoo.

Hänen mukaansa EU voisi tukea lähtömaissa sellaisia henkilöitä ja yrityksiä, jotka haluavat rakentaa kotimaitaan luomalla esimerkiksi työpaikkoja.

”Jos maassa on sota, sen lopettamisessa pitää auttaa ja jälleenrakentaa sen jälkeen”, Aldeen sanoo.

”Rahaa on turha antaa sellaisten maiden hallituksille kuin Libya, että ne pidättelisivät pakolaisia.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vantaan pakettilajittelijat kertovat postilakon jälkeisestä kireästä tunnelmasta: tauot lyhenivät ja työntekijöiden kyttääminen alkoi

    2. 2

      Miten poliisi selvittää henkilöllisyytesi, jos haluat salata sen?

    3. 3

      Yhtään pilkkua ei hallitusohjelmasta tarvitse muuttaa, sanoi Katri Kulmuni – Sitten kielenhuoltaja luki hallitusohjelman

    4. 4

      Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso kertoo HS:lle: ”Olin Veijo Baltzarin uhri”

      Tilaajille
    5. 5

      Stereo on tehnyt yhden vuoden suurimmista kotimaisista hittikappaleista, mutta bändiä ei tunneta Suomessa edes nimeltä – kuinka se on mahdollista?

    6. 6

      Whatsapp-vuotoja, juonittelua, salaliittoja ja pääministerin potkut – toimittaja Marko Junkkari käy läpi, mitä politiikan historiallisella viikolla oikein tapahtui

      Tilaajille
    7. 7

      Miksi Pohjois-Englannin työmies äänestää eliittitaustaista Boris Johnsonia? Yksi syy on brexit ja toinen on Corbyn

    8. 8

      Politiikot puhuvat tunnin junista, mutta toisaalla VR katkoo yhteyksiä ja pidentää matka-aikoja jopa kahdella tunnilla – miksi poikittaisliikenne on Suomessa niin hankalaa?

    9. 9

      Marin vai Lindtman? Tutkijan mukaan pääministerivalinnassa on kyse siitä, keiden äänistä Sdp aikoo jatkossa kilpailla

    10. 10

      Helsingin päättäjät olivat aivan äskettäin ilmiriidassa, jonka syytä ei pian muista kukaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      1990-luvulla suomalais­toimittaja eli vuosia vapaamielisessä Hong­kongissa, nyt Anu Nousiainen palasi katsomaan, kuinka kommunistinen Kiina yrittää tukahduttaa elävän suur­kaupungin

      Tilaajille
    2. 2

      Timo Seppälä käräytti doping­valvojan urallaan 315 suomalais­urheilijaa ennen kuin hän löi päänsä kiveen ja halvaantui – viimeisessä haastattelussa hän jättää doping­testamenttinsa

      Tilaajille
    3. 3

      Victorian putoukset ovat kuivuneet noroiksi: video ja vaihtokuvat näyttävät maailman­perintö­kohteen rajun muutoksen

    4. 4

      Maria Ohisalo saa uhkauksia muttei ole koskaan pelännyt Helsingin kaduilla – Sisä­ministeri palaa lapsuutensa lähiöön ja kertoo, miksi haluaa puhua hankalasta lapsuudestaan

      Tilaajille
    5. 5

      HS:n esiraati valitsi Linnan juhlien puvuista kymmenen säväyttävintä, äänestä kuvien perusteella suosikkiasi

    6. 6

      Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso kertoo HS:lle: ”Olin Veijo Baltzarin uhri”

      Tilaajille
    7. 7

      Satojen huippu-urheilijoiden lapsuutta tutkittiin – löytyi vastaus Suomenkin urheilupiirejä pitkään jakaneeseen riitaan

      Tilaajille
    8. 8

      Väri-ilottelua ja modernia glamouria: 35 kuvan kooste Linnan juhlien puvuista

    9. 9

      Puolustusvoimat valmistautuu aloittamaan suojelukoulutuksen oikeilla taistelukaasuilla: ”Sariinilla on ihmiseen hirvittävät vaikutukset”

    10. 10

      Seksivalistus selittää Yhdysvaltain oudot neitsyystestit

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    5. 5

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    8. 8

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    9. 9

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    10. 10

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    11. Näytä lisää