Yli 30 asteen helle uhkaa myös Tokion olympiakisoja ensi kesänä – maraton ja kilpakävely siirrettiin jo muualle

Tokio

Siinä se nyt seisoo, Tokion upouusi olympiastadion, viralliselta nimeltään Uusi Kansallinen Stadion.

Vielä lokakuun lopussa uuden stadionin ympärillä näkyi jonkin verran rakennustyömaata ja aitoja, eikä sisällekään pääse kuin vasta joulukuussa, kun stadionin viralliset avajaiset pidetään. Päällisin puolin Tokion Shinjukuun noussut stadion näyttää kuitenkin jo varsin valmiilta.

Arkkitehti Kengo Kuman https://www.hs.fi/haku/?query=kengo+kumansuunnittelemassa, kapasiteetiltaan 64 000 ihmisen stadionissa silmiin pistävää ovat pehmeyttä luovat puupaneloinnit sekä viherkasvirivistöt, joita on sijoitettu kiertämään pitkin ulkoreunan avoimia tasanteita.

Mitään kovin futuristista stadionin arkkitehtuurissa ei ainakaan ulkoapäin ole havaittavissa – pikemminkin japanilaisen puurakentamisen perinteitä kunnioittavaa harmoniaa.

Uusi stadion rakennettiin puretun vanhan stadionin paikalle. Se tulee olemaan kisojen päänäyttämö, kun Tokion kesäolympialaiset alkavat ensi kesänä heinäkuun 24. päivä.

Lähestyvät olympialaiset ovat 14 miljoonan asukkaan Tokiolle valtaisa ponnistus, eikä ristiriidoiltakaan ole vältytty. Viimeisin kiista liittyy siihen, että maratonjuoksu ja kilpakävely päätettiin lokakuussa aivan yllättäen siirtää Kansainvälisen olympiakomitean päätöksestä Tokiosta Sapporoon.

Yllätyspäätöksen taustalla on Qatarin Dohassa syys-lokakuussa pidettyjen yleisurheilun MM-kilpailujen nostattama kohu. Lämpötila Qatarissa nousi epäinhimillisiin lukemiin, mikä oli vaaraksi kilpailijoiden terveydelle.

Myös Tokiossa elohopea voi heinä-elokuussa nousta selvästi yli 30 asteen. Niinpä maraton ja kilpakävely siirrettiin pohjoisemmassa sijaitsevaan Sapporoon, joka on kesäkuukausina Tokiota viileämpi paikka.

Tokiossa olympiakomitean päätös on otettu nikotellen vastaan, sillä komitea ei neuvotellut asiasta Tokion kaupungin kanssa lainkaan. Tokio oli valmistautunut maratoniin muun muassa päällystämällä reitin kalliilla erityispinnoitteella, joka heijastaa kuumuutta tavanomaista vähemmän.

”Kisat ovat yhdeksän kuukauden päästä, ja valmistelut olivat jo loppuvaiheessa. Nyt meidän täytyy aloittaa kaikki alusta”, Tokion kuvernööri Yuriko Koike https://www.hs.fi/haku/?query=yuriko+koikesanoi The Japan Timesille.

Elokuun alussa kisattavien maratonin ja kilpakävelyn siirtäminen Sapporoon tuo hänen mukaansa Japanille noin 300 miljoonan euron lisälaskun.

Stadionin vieressä kohoaa Japanin olympiakomitean päämaja, uutuuttaan kiiltelevä pilvenpiirtäjä. Päämajan ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa sijaitsevassa Japanin Olympiamuseossa tunnelma on kaikkea muuta kuin riitaisa.

Syyskuussa avatussa museossa voi perehtyä olympialaisten historiaan. Se on toteutettu hyvin japanilaisella otteella.

Japani on ollut toisen maailmansodan päättymisestä lähtien perustuslailtaan rauhantahtoista pasifismia julistava maa. Tämä nousee esille myös Olympiamuseon teemoissa. Heti museon ensimmäisessä esittelypisteessä kerrotaan, ettei olympialaisten tärkein päämäärä ole urheilu, vaan ”maailmanrauhan saavuttaminen urheilemalla.”

Museon johtaja Yoshiko Hamazaki https://www.hs.fi/haku/?query=yoshiko+hamazakikertoo HS:lle, että Japanin olympiakomitea halusi omassa olympiamuseossaan nostaa esille nimenomaan olympialaisten syvemmän pasifistisen filosofian.

”Maailmassa on ainakin kolmekymmentä olympiamuseota. Useimmiten niissä keskitytään esittelemään lähinnä urheilusaavutuksia ja olympialaisten järjestämiseen liittyviä teknisiä hankkeita. Halusimme korostaa sitä, että alun perin olympialaisten tarkoituksena oli yhdistää kansakunnat ja lisätä kansojen välistä ystävyyttä”, Hamazaki sanoo.

Museossa on panostettu myös kokemuksellisuuteen. Siellä voi kokeilla esimerkiksi hyppäämistä ja juoksemista ja verrata tuloksia olympiavoittajien saavutuksiin.

2020 olympialaiset eivät ole ensimmäiset Japanissa järjestettävät kesäolympialaiset. Edelliset järjestettiin Tokiossa 1964.

Tuolloin Japani eli vielä toisen maailmansodan jälkeistä jälleenrakennuksen aikaa, ja myös Tokion infrastruktuurin kehittämiseksi tehtiin valtaisia panostuksia. Vuoden 1964 olympialaisiin valmistuivat muun muassa Tokiota kiertävät kehätiet sekä ensimmäisenä maailmassa Japaniin rakennettu suurnopeusjunaverkko.

Tällä kertaa Japanissa ei ole aivan yhtä valtavia infrahankkeita käynnissä. Olympialaisten järjestäjät ovat kutsuneet tulevia olympialaisia silti ”jälleenrakennusolympialaisiksi”.

Nimityksellä viitataan siihen, että Japanissa on yhä meneillään Fukushiman alueen jälleenrakennus vuoden 2011 maanjäristyksen jäljiltä. Järistyksessä ja sitä seuranneessa tsunamissa kuoli 19 000 ihmistä. Lisäksi Fukushimassa tapahtui vakava ydinonnettomuus.

Poikansa Kain https://www.hs.fi/haku/?query=kainkanssa olympiamuseoon saapunut tokiolainen Yumiko Wakabayashi https://www.hs.fi/haku/?query=yumiko+wakabayashipitää museossa erityisesti siitä, että siellä riittää myös lapsille tekemistä. Ensi kesän olympialaisiin hän suhtautuu kaksijakoisesti.

”Olympialaisia on perusteltu Fukushiman jälleenrakennuksella, mutta Fukushimassa ei todellisuudessa järjestetä juuri lainkaan olympiatapahtumia. Lähes kaikki on keskitetty Tokioon”, hän sanoo.

Wakabayashilla ei ole kisalippuja, sillä hänellä ei riittänyt onnea ”lotossa”, jossa arvottiin oikeuksia lippujen ostoon.

Tokio odottaa olympialaisiin jopa kymmenmiljoonaista yleisöä.

Wakabayashi näkee tulevissa olympialaisissa myös positiivisia asioita.

”Tokion katukuvaa siistitään. On myös hyvä, että olympialaiset tuovat Tokioon kaupungin kaipaamaa kosmopoliittista henkeä”, hän sanoo.