Ulkomaat

HS-analyysi: Macronin kommentti aivo­kuolleesta Natosta sai Merkeliltä ennen­kuulumattoman vastauksen

Saksa on Ranskalle liian hidas ja Ranska Saksalle liian nopea, kirjoittaa HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen.

Berliini

Ranskan presidentillä Emmanuel Macronilla on suuri visio Euroopan tulevaisuudesta – ja myös suuret eleet, kun hän esittää visionsa.

Nato on aivokuollut, Macron sanoi The Economist -lehden haastattelussa. Samalla hän kyseenalaisti Naton yhteisen puolustusvelvoitteen eli viidennen artiklan toimivuuden ja sen, auttaisiko Yhdysvallat tositilanteessa Eurooppaa. Macronin analyysi Euroopan tulevaisuudesta oli hyvin lohduton.

Macron halusi ja sai huomiota – ja myös poikkeuksellisen rajua arvostelua.

”Tämä näkemys ei ole minun”, Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi ottaen Macroniin etäisyyttä ennenkuulumattomalla tavalla. Merkel kuvasi sanavalintoja rajuiksi ja tarpeettomiksi.


Naapurukset Saksa ja Ranska ovat toisilleen kaikkein tärkeimmät kumppanimaat, jotka ohjelmallisesti syventävät yhteistyötään ja järjestelmällisesti ratkovat mahdollisia erimielisyyksiään. Maiden hallitukset kokoustavat säännöllisesti yhdessä ja ratkovat isompia ja pienempiä Saksan ja Ranskan ja koko Euroopan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä, oli kyse taloudesta, koulutuksesta, rajan yli kulkevien työntekijöiden oikeuksista tai Euroopan turvallisuudesta.

Se, että Saksan ja Ranskan suhde toimii, on kaikille muillekin Euroopassa tärkeää. Jos jompikumpi haraa vastaan, mikään ei liiku.

Se, että Saksa ja Ranska ovat jostain yhtä mieltä, on kuitenkin neuvottelujen tulosta. Erimielisyyksiä riittää. Viime aikoina niitä on ollut poikkeuksellisen paljon. Jos Saksan ja Ranskan välit vielä kiristyisivät, se tietäisi hankausta koko Euroopan unionissa.

Macron ärsyttää nyt Saksaa. Syitä on monia.

Vastakkain on kaksi hyvin erilaista poliittista kulttuuria. Kyse ei ole vain Macronista ja Merkelistä vaan kahden suuren maan hyvin erilaisesta historiasta ja suhteista niin itään kuin länteen.

Macron on ärhäkkä, runsas ja rönsyilevä, ja hän haluaa valtaa. Hän näkee, että sitä olisi tarjolla turvallisuuspolitiikan henkisenä johtajana, sillä Merkel astuu viimeistään vuonna 2021 sivuun Saksan johdosta. Macron on myös kärsimätön. Hänestä Saksa reagoi aina aivan liian hitaasti.

Merkelin tavaramerkkeihin kuuluu liki loputon kärsivällisyys, maltti ja taito löytää ratkaisevalla hetkellä kompromissi. Merkelille politiikkaa on se, mikä on kulloinkin mahdollista.


Tosiasia on kuitenkin se, että nyt kaksi tapaa tehdä Eurooppa-politiikkaa törmää turhan dramaattisesti.

Toteamalla Naton aivokuolleeksi Macron osui arkaan paikkaan. Kommentti ja sen saamat reaktiot kertovat samaan aikaan monesta kriisistä.

Naton kulisseissa on käyty vaikeaa keskustelua Nato-maa Turkista sen hyökättyä Syyriaan. Kriisin sysäsi liikkeelle presidentti Donald Trump vetäessään amerikkalaisjoukot Syyriasta. Samalla Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin sotatoimille aukesi tie Syyrian Turkin-vastaisella rajalla.

Syyria on paljastanut EU:n suuren kykenemättömyyden aktiiviseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Tämä ei ole kuitenkaan uutinen. Macron vain sanoi asian niin kuin olisi valmis entisestään lietsomaan Nato-maiden riitaa.

Macron myös liioitteli. Nato ei ole toimintakyvytön.

Ilman Natoa ja Yhdysvaltoja Euroopalla ei ole uskottavaa pelotetta eikä Euroopan mailla sotilaallista puolustusta. Nato on muuttanut toimintatapojaan kylmän sodan loppumisen ja myös heti Krimin miehityksen jälkeen. Myös Saksan rooli niin Natossa kuin Euroopan yhteisessä turvallisuuspolitiikassa on muuttunut.

Macron sanoi, ettei Eurooppa voi luottaa Yhdysvaltoihin. Reaktiona Macronin haastatteluun Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo korosti sitä, että Yhdysvallat pitää kiinni sitoumuksistaan.

Kun Merkel sanoi saman müncheniläisessä olutteltassa vuonna 2017, reaktio oli toki silloin suuri. Ero on kuitenkin siinä, miten Ranska ja Saksa arvioivat tavat, joilla suhdetta Yhdysvaltoihin pitäisi nyt vaalia. Nyt Macron korostaa ongelmia, Merkel sitä, mikä toimii.

Saksa tekee paljon töitä pitääkseen liittolaiset niin EU:ssa kuin Natossa yhdessä. Samaan aikaan Saksa ottaa askelia vahvistaakseen Naton ja Euroopan puolustusta suuntaan, jossa Yhdysvalloilla on nykyistä pienempi rooli.

EU:n uusi ulkopolitiikan korkea edustaja, espanjalainen Josep Borrell halusi liennyttää – se on hänen uuden työnsä ydintä.

Borrellin mukaan Macronin lausunto kuvaa sitä kiireellistä tarvetta, joka Euroopalla on kehittää määrätietoisesti omaa puolustuskykyään voidakseen itse vaikuttaa Euroopan turvallisuutta uhkaaviin konflikteihin.

Merkelillä ja Macronilla on sama tavoite. Euroopan täytyy vahvistaa riippumattomuuttaan, oli kyse sotilaista, aseista tai teknologiasta.

Uusin iskusanoista on digitaalinen riippumattomuus. Nyt ponnistellaan sen eteen, ettei eurooppalaista dataa tarvitsisi varastoida amerikkalaisissa pilvipalveluissa. Sekin on turvallisuusriski.

Yhteisistä tavoitteista huolimatta Macronin ja Merkelin kuvaukset Euroopan tilasta eroavat toisistaan. Macronin Eurooppa on kontallaan ja Nato aivokuollut. Merkelin mielestä tässä katsotaan vielä muita silmiin, eikä ongelma ratkea aseilla vaan diplomatialla.

Saksa ja Ranska ovat EU:n moottorit niin taloudessa kuin turvallisuudesta. Siksi niiden kiistat ovat koko EU:n ongelma.

Ongelmien ratkomista johtaa Saksan entinen puolustusministeri Ursula von der Leyen, jonka Macronin taitava peliliike kesällä nosti myös Merkelin hämmästykseksi EU-komission johtoon. Macron sai myös ranskalaisen Christine Lagarden Euroopan keskuspankin johtoon.

Molemmille on vielä ongelma, jos Macron ei anna heidän hoitaa tehtäviään, vaan jatkaa omaa kovaa haastamistaan.

Valtaansa EU-pöydissä Macron käyttää voimalla ja muut yllättäen. Saksa on saanut kokea tämän tänä vuonna useamman kerran.

Alkuvuodesta Macron ilmoitti vastustavansa Saksan kantaa siitä, miten Nord Stream 2 -kaasuputkea koskevaa EU:n maakaasudirektiiviä uudistettaisiin. Keväällä Macron harasi EU:n ja Yhdysvaltojen välisten kauppaneuvottelujen aloittamista vastaan. Saksa pelkäsi autotulleja ja kauppasotaa. Macron puolestaan yritti painostaa Yhdysvallat pysymään Pariisin ilmastosopimuksessa.

Syksyllä Macron kutsui ennen G7-maiden kokousta Putinin kylään. G7-kokouksen jälkeen Merkel luki lehdestä, että Ranska ja Venäjä suunnittelivat omaa yhteistä turvallisuuskumppanuutta. Macron arvioi Venäjä-yhteistyön vahvistavan Euroopan asemaa suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, jotka vain toisiinsa keskittyessään helposti polkisivat Euroopan jalkoihinsa.

Varsinkin Macronin Venäjä-sooloilu ja puhe strategisesta dialogista Venäjän kanssa ärsyttävät muitakin kuin Merkeliä. Erityisesti väistyvä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk arvosteli Macronia.

”Venäjä ei ole strateginen kumppanimme vaan strateginen ongelmamme”, Tusk sanoi viime viikolla puhuessaan College of Europe -yliopistossa Belgian Bruggessa.

Sitten Macron esti Albanian ja Pohjois-Makedonian EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamisen. Muut pöyristyivät, eivätkä vähiten Balkanin maat. Macronin mielestä EU:n olisi uudistuttava ensin itse ennen kuin se voisi ottaa yhtään uutta jäsentä.

Macron käyttää ja näyttää valtaansa. Merkel on joutunut painamaan jarrua, jotta Saksa saisi sisäpoliittiset kuohunsa tyyntymään. Samaan aikaan Saksa muuttaa turvallisuuspolitiikan linjaansa. Macronin huutoon haluaa vastata ennen kaikkea kristillisdemokraattien puoluejohtaja ja Saksan puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer.

Kramp-Karrenbauer on ehdottanut Syyriaan uudenlaista suojavyöhykettä ja sitä valvomaan eurooppalaisia joukkoja. Hän on nostamassa myös Saksan puolustusmenoja ja lisäämässä osallistumista kansainvälisiin sotilasoperaatioihin. Avaukset ovat lähellä sitä, mitä Macron Saksalta haluaa.

Euroopan rooli muuttuu. Samoin Ranskan ja Saksan roolit muuttuvat, ja se tapahtuu keskustelujen, väännön ja konfliktienkin kautta. Niitä on nyt osan mielestä turhankin paljon.

Keskiviikkona Nato-maiden ulkoministerit ovat koolla Brysselissä valmistelemassa joulukuun Lontoon-huippukokousta. Macronin Nato-diagnoosi herättää todennäköisesti vielä keskustelua.

Ranska ja Saksa valmistautuvat myös Macronin Pariisissa joulukuussa isännöimään Ukraina-kokoukseen, jonne tulevat myös Putin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.

Saksa on Ranskalle liian hidas ja Ranska Saksalle liian nopea. Saksa varoo rynnimästä kenenkään yli tehdessään isoja käännöksiä.

Molempia voi ymmärtää. Jos jakolinjoja, eri näkemyksiä ja konflikteja ei olisi, demokratiaa ei tarvittaisi. Kysymys on siitä, miten konfliktit ratkotaan. Kaikille alkaa olla selvää, että Euroopalla on kiire kehittää omaa puolustuskykyään. On myös perusteltua vaatia selkeyttä Euroopan turvallisuuspolitiikkaan.

Vie kuitenkin oma aikansa saada suurille muutoksille tukea. Saksa ei tahdo keltaliivejä kaduille Ranskan tapaan. Saksalle on myös Ranskaa tärkeämpää se, että itäisen Keski-Euroopan maat tulevat kuulluksi integraatiokehityksessä. Se, että ne jäisivät Saksan ja Ranskan turvallisuuspoliittisen päätöksenteon ulkopuolelle, hajottaisi EU:ta entisestään.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajako vaati ison uhrin: ”Monia on johdettu harhaan”

    2. 2

      Kotka yritti pyydystää mustekalan Kanadassa – video näyttää, kuinka kotka ja mustekala kelluivat vyyhtinä vedessä

    3. 3

      Tuhannet suomalaiset saavat pian rikos­historian huume­kaupoista pimeässä verkossa – Hakkeri kertoo nyt, miksi tarina verkon anonyymistä huume­keitaasta oli valhetta

      Tilaajille
    4. 4

      Näin Kiina taistelee länsimaistumista vastaan: Väärät kirjat poltetaan, yliopistot opettavat oikeanlaista naiseutta ja miesten korvakorut kiellettiin televisiossa

    5. 5

      Hitas-rekisteristä paljastuu myös Helsingin päättäjiä: Eveliina Heinäluoma ja Dennis Pasterstein omistavat kaksi asuntoa

      Tilaajille
    6. 6

      140-kiloinen painonnostaja Teemu Roininen ryhtyi vegaaniksi parantaakseen tuloksiaan – Miten siinä kävi?

      Tilaajille
    7. 7

      Trump käski Greta Thunbergiä ”chillaamaan”, Thunberg näpäytti takaisin – ja sai tuekseen myös Michelle Obaman

    8. 8

      Mihin tv-toimittaja tarvitsee korkokenkiä? Kirsi Alm-Siira ja Annika Damström kertovat, millaista palautetta katsojilta tulee

      Tilaajille
    9. 9

      YK:n ilmasto­neuvottelut venyvät reilusti yliajalle, kun Brasilia haraa vastaan – ”Puheen­johtajamaa Chile on neuvoton ja epävarma”

    10. 10

      Yhdysvaltojen uusinta Selviytyjät-kautta ravisuttaa seksuaalinen häirintä – ensimmäistä kertaa kilpailija poistettiin muulla kuin heimo­neuvoston äänestyksellä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajako vaati ison uhrin: ”Monia on johdettu harhaan”

    2. 2

      Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen allekirjoitti al-Holin suomalaisten palauttamista koskevan asia­kirjan, valio­kunnassa hän kiisti tietävänsä suunnitelmasta – näin Kolehmainen kommentoi

      Tilaajille
    3. 3

      Trump käski Greta Thunbergiä ”chillaamaan”, Thunberg näpäytti takaisin – ja sai tuekseen myös Michelle Obaman

    4. 4

      Kommentti: Katri Kulmunin Instagram-äänestys paljastaa, miten hallituksessa jonkun on pian pakko tinkiä periaatteistaan

      Tilaajille
    5. 5

      HS:n piparikisassa ei pelätty ottaa kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin – Äänestä omaa suosikkiasi pipariteoksista

    6. 6

      Tuhannet suomalaiset saavat pian rikos­historian huume­kaupoista pimeässä verkossa – Hakkeri kertoo nyt, miksi tarina verkon anonyymistä huume­keitaasta oli valhetta

      Tilaajille
    7. 7

      Hitas-rekisteristä paljastuu myös Helsingin päättäjiä: Eveliina Heinäluoma ja Dennis Pasterstein omistavat kaksi asuntoa

      Tilaajille
    8. 8

      Kiertueen loppumetreillä Samu Haberin piti pystyssä vain kalja ja salamipitsa – Nyt Haber kertoo kosteista vuosista ja kertyneistä kiloista

      Tilaajille
    9. 9

      Aivotutkija suunnitteli ohjelman, jonka avulla mikä tahansa elämänmuutos helpottuu – Seitsemän neuvoa, joiden avulla pääset eroon tunnesyömisestä tai turhasta valvomisesta

      Tilaajille
    10. 10

      9-vuotiasta tyttöä lyötiin kadulla Soukassa – poliisi etsii epäiltyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    3. 3

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    4. 4

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    5. 5

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    6. 6

      Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat

    7. 7

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    8. 8

      Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

    9. 9

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    10. 10

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    11. Näytä lisää