Trumpin virkarikos­tutkinta saattaa herättää huolta Yhdys­valtain liittolaisissa –”Jos Trump haluaa jotain, hänelle ei ole ongelma kiristää”

Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiinhttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trumpiin keskittyvän virkarikostutkinnan tuoreet käänteet voivat vaikuttaa suurvallan ulkopoliittisiin suhteisiin ja herättää huolta sen liittolaisissa, arvioivat HS:n haastattelemat suomalaisasiantuntijat.

Trumpia koskeva virkarikostutkinta sähköistyi keskiviikkona entisestään, kun tutkinnan avaintodistaja, Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Gordon Sondlandhttps://www.hs.fi/haku/?query=gordon+sondland, todisti kongressin kuulemistilaisuudessa Washingtonissa.

Todistus oli dramaattinen ja suorasanainen. Valan vannonut Sondland sanoi Yhdysvaltain koko ulkopoliittisen johdon tienneen Trumpin tavoitteesta saada Ukraina tutkimaan Trumpin poliittisen vastustajan, demokraatti Joe Bideninhttps://www.hs.fi/haku/?query=joe+bidenin, ja tämän pojan toimia Ukrainassa.

Avauslausunnossaan Sondland sanoi, että niin ulkoministeri Mike Pompeohttps://www.hs.fi/haku/?query=mike+pompeo kuin varapresidentti Mike Pencehttps://www.hs.fi/haku/?query=mike+pence tiesivät, mitä oli meneillään. Sondlandin mukaan käskyt tulivat presidentti Trumpilta.

Sondland sanoi, että Yhdysvallat vaati Ukrainaa paitsi tutkimaan Bidenia myös kertomaan tutkinnasta julkisuuteen. Vastapalveluksena Ukrainan presidentille Volodymyr Zelenskyillehttps://www.hs.fi/haku/?query=volodymyr+zelenskyille oli luvassa kutsu Valkoiseen taloon.

EU-suurlähettilään mukaan Trumpille tärkeintä oli juuri Zelenskyin julkinen ilmoitus tutkinnasta, eivät varsinaiset tutkinnat.



Joe Biden on entinen varapresidentti sekä ennakkosuosikki Trumpin vastaehdokkaaksi ensi vuoden vaaleissa. Tämänhetkisten gallupien perusteella Bidenilla on mahdollisuus voittaa Trump.

Virkarikostutkinnassa suurennuslasin alla on myös Yhdysvaltain Ukrainalta jäädyttämä sotilasapu. Sondland kertoi olleensa viimeistään syyskuussa vakuuttunut siitä, että sotilasavun toimittaminen ukrainalaisille riippui tutkintojen avaamisesta.

Nyt selvi­tetään siis, painos­tiko Trump Zelens­kyiä vahvis­taak­seen selus­taansa vuoden 2020 presidentin­vaaleissa. Käyttikö Trump kovia ulko­poliittisia keinoja oman etunsa ajamiseen?

Tutkinta ei ainakaan vahvista Yhdys­valtain ja sen liittolaisten suhteita, sanoo Yhdysvaltain tutkimuksen emeritus­professori Markku Henriks­sonhttps://www.hs.fi/haku/?query=markku+henriksson.

Hän kuvailee Trumpin ulkopolitiikkaa ”ihmetystä herättäväksi” ja sanoo, että Yhdysvaltain virallisen linjan ohella Trumpilla on myös omaa ”yksityistä” ulkopolitiikkaa.

Virkarikostutkinta on pitkä ja hidas prosessi, johon kuluu presidentin lisäksi monen muun tärkeän virkamiehen työaikaa.

Ulkopoliit­tisen instituutin tutkija Charly Salonius-­Pasternakhttps://www.hs.fi/haku/?query=charly+salonius-pasternak sanoo, että tutkinnan takia Trumpin hallinnon aikaa ulko­poliittisten suhteiden hoitamiseen jää tavallista vähemmän.

”Hallinto joutuu nyt keskittymään virkarikostutkintaan. Se vie mukana olevien aikaa ja keskittymiskykyä muista asioista, kuten ulkopolitiikasta.”

Myös Salonius-Pasternakin mukaan tutkinta lisää laajempaa epävarmuutta siitä, minkälaisessa arvossa Trump pitää liittolaisiaan.

”Tuskin kukaan on oikeasti yllättynyt, että Trump on ajanut omaa intressiään ulkopolitiikassaan”, Salonius-Pasternak kuitenkin lisää.

Maailmassa on monta Yhdysvaltain tuesta riippuvaista valtiota. Etenkin ne ovat Henrikssonin mukaan saattaneet huolestua Trumpin virkarikostutkinnassa ilmenneistä seikoista ja Trumpin taannoisesta päätöksestä vetää Yhdysvaltain joukot pois Syyriasta.

Pian Trumpin ilmoituksen jälkeen Turkki hyökkäsi Syyriaan kurdien hallitsemalle alueelle.

Syyrian kurdit ovat olleet Yhdysvalloille merkittäviä alueellisia liittolaisia, ja Trumpin päätös hylätä Syyrian kurdit löi lommon Yhdysvaltain maineeseen luotettavana liittolaisena.

Salonius-Pasternak arvioi Henrikssonin tapaan, että huoli on saattanut kasvaa etenkin niissä pienissä valtioissa, joilla on liittolaissuhde Yhdysvaltojen kanssa.

Kun virkarikostutkinnassa on hankittu riittävät todisteet, Yhdysvaltain edustajainhuone äänestää, nostetaanko presidenttiä vastaan virkasyyte. Edustajainhuoneessa on demokraattienemmistö, joten se mitä todennäköisimmin äänestää syytteen puolesta.

Syytteeseen asettamista seuraisi Trumpin oikeudenkäynti senaatissa. Senaatissa on republikaanienemmistö, joten se tuskin tuomitsee republikaanipresidenttiä virkarikoksesta.

Salonius-Pasternak arvioi, että Yhdysvaltain ulkopuolella tehdään laskelmia siitä, miten tilannetta kannattaisi hyödyntää. Muissa valtioissa saatetaan esimerkiksi pohtia, miten Trumpiin voidaan vaikuttaa tai miten häntä olisi mahdollista tukea.

”Jos käsittely etenee senaattiin, suuremmat eurooppalaiset valtiot saattavat alkaa miettiä, pitäisikö suhteita alkaa Trumpin sijaan vahvistamaan esimerkiksi varapresidentti Penceen.”

Entä vaikuttaako virkarikostutkinta Yhdysvaltain ja Suomen välisiin suhteisiin? Sekä Henrikssonin että Salonius-Pasternakin mukaan asiaa on vaikea arvioida.

Henriksson ei usko, että Trumpia koskeva tutkinta vaikuttaa ainakaan suoraan Suomen ja suurvallan suhteisiin.

Salonius-Pasternak kuvailee Suomen ja Yhdysvaltain suhteita ainakin päällisin puolin hyviksi. Suomi ei ole Yhdysvaltain varsinainen liittolainen mutta tekee sen kanssa yhteistyötä.

”Näyttää siltä, että Niinistö ja Trump tulevat toimeen. Toisaalta he eivät ole joutuneet keskustelemaan kahdenvälisistä Suomea ja Yhdysvaltoja koskevista asioista niin kuin esimerkiksi Yhdysvallat ja Ukraina.”

Salonius-Pasternakin mukaan Syyrian kurdit ja Ukraina olivat Suomen kanssa samanlaisessa tilanteessa siltä osin, että nekin tekivät yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.

”Kyllä siihen pitää varautua, että jos ja kun Yhdysvallat tarvitsee Suomelta jotain, se voi liittyä Trumpin henkilökohtaiseen tarpeeseen. Jos Trump haluaa jotain, hänelle ei ole ongelma kiristää.”