Kymmenet tuhannet osoittivat Ranskassa mieltään pari­suhde­väki­valtaa vastaan: ”Naiset ovat hautautuneet machoiluumme”, sanoo pää­ministeri

Syyskuussa ranskalaiseen auttavaan puhelimeen soitti nainen, joka kertoi, että hänen miehensä uhkaa tappaa hänet.

Mies oli pahoinpidellyt 57-vuotiasta vaimoaan vuosia, ja nyt tilanne oli kärjistynyt äärimmilleen.

Poliisiasemalle paennut nainen olisi halunnut hakea tavaransa kotoa ja pyysi siihen poliisilta tukea. Viranomaiset kieltäytyivät yllättäen auttamasta.

Puhelimeen vastannut avustustyöntekijä vakuutti, että poliisilla on velvollisuus suojella naista. Poliisi ei silti suostunut.

Tilanne ajautui umpisolmuun, mutta naisen onneksi langalla kuunteli puhelinneuvojan lisäksi toinenkin huolestunut auttaja: Ranskan presidentti Emmanuel Macronhttps://www.hs.fi/haku/?query=emmanuel+macron.

Ranskassa on kuollut tänä vuonna jo 137 naista seurustelu- tai seksikumppanin tappamina, laskevat kansalaisjärjestöt.

Lukema on ollut hälyttävän korkea jo muutaman vuoden. Naisten lähisuhdemurhille on oma terminsäkin: féminicide.

Viime vuonna seurustelu- tai seksikumppanit tappoivat Ranskassa maan sisäministeriön arvion mukaan 120 naista, sitä edellisenä Eurostatin mukaan 108.

Määrä on suurempi kuin lähes missään muualla Euroopassa. Väkilukuun suhteutettuna naiskumppaneita tosin surmataan eniten Suomessa.

Ilmiöstä ovat huolestuneet niin aktivistit kuin Ranskan hallituskin.

Tänä syksynä etenkin Pariisissa on vastustettu naistenmurhia mielenosoituksissa, ja lauantaina ihmiset marssivat jälleen kaduille. Uutistoimisto AFP:n mukaan mielenosoituksia järjestettiin ympäri Ranskaa, ja Pariisissa osallistujia oli lauantaina noin 49 000.

Feministikollektiivi NousToutes arvioi osallistujia olleen jopa kaksinkertaisesti, ja koko Ranskassa noin 150 000.

Lauantaina mielenosoituksia järjestettiin myös Italian pääkaupungissa Roomassa.

Syyskuussa Ranskan presidentti Macron halusi ymmärtää naisten kokemuksia aiempaa syvällisemmin ja osallistui siksi auttavan puhelimen arkipäivään.

Poliisin vastahakoinen toiminta ällistytti Macronin, ja tapauksesta käynnistettiin tutkinta.

”Poliisin tehtävä on suojella ihmistä hädässä”, Macron sanoi Le Parisien -lehdenhttp://www.leparisien.fr/faits-divers/violences-conjugales-enquete-ouverte-apres-une-defaillance-suivie-en-direct-par-macron-03-09-2019-8144937.php mukaan.

Machokulttuuri sekä perinteiset sukupuoli- ja parisuhderoolit elävät yhä syvällä Ranskassa.

Ihmisten asenteita onkin pidetty yhtenä suurimpana syynä lähisuhdevallan yleisyyteen. Ranskan sisäministeriön mukaan noin 220 000 naista kokee vuosittain jonkinasteista kotiväkivaltaa. Suomessa väkivaltaa kokee parisuhteessaanhttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005915208.html vuosittain ainakin 130 000 ihmistä.

”Vuosisatojen ajan naiset ovat hautautuneet piittaamattomuuteemme, iänikuiseen machoiluumme ja kykenemättömyyteemme kohdata tätä kauhua”, Ranskan pääministeri Édouard Philippehttps://www.hs.fi/haku/?query=edouard+philippe kuvaili syksyllä ongelmaa uutistoimisto AFP:n mukaan.

Syyttävä sormi osoittaa myös viranomaisiin, joiden välinpitämättömyydestä Macronkin sai puhelua kuunnellessaan esimakua.

Poliisit eivät välttämättä usko uhrien kertomuksia, tai he jopa kommentoivat tilannetta sopimattomasti ja vähättelevästi.

Uhkauksia ei ottanut tosissaan myöskään Ranskalle kuuluvan Korsikan poliisi, kun 34-vuotias Julie Douibhttps://www.hs.fi/haku/?query=julie+douib kertoi väkivaltaisesta ex-kumppanistaan.

Douib oli soittanut poliisille miehestään toistakymmentä kertaa ja kertonut muun muassa, että miehellä on hallussaan ase.

Viime maaliskuussa mies käytti asettaan ja ampui Douibin.

Douibista tuli tämän vuoden kolmaskymmenes ”féminiciden” uhri ja hänen kohtalostaan symboli aiheen ympärillä vellovalle kansanliikkeelle.

Useat ranskalaismediat ovat kertoneet Douibin tarinan, ja hänen vanhempansa puhuvat tyttärensä kohtalosta myös kansainväliselle lehdistölle.

”Julie teki kaiken oikein. Hän uskoi, että oikeusjärjestelmä voittaisi”, hänen isänsä sanoo The New York Timesillehttps://www.nytimes.com/2019/09/03/world/europe/france-domestic-violence.html.

Ranskan hallitus on pohtinut syksyn ajan kuumeisesti, mitä ongelmalle voisi tehdä.

Viime kuukausina ympäri maata on pidetty yli 90 kokousta, joissa viranomaiset, asianajajat, syyttäjät ja avustusjärjestöt miettivät yhdessä ratkaisuja.

Hallitus on luvannut kertoa työryhmien tuloksista lisää ensi maanantaina, mutta esimakua on saatu jo pitkin syksyä.

Pääministeri Philippe on esimerkiksi luvannut, että maanantaista alkaen lähisuhdeväkivallasta voi tehdä rikosilmoituksen sairaalassa, eikä sitä varten tarvitse erikseen mennä poliisiasemalle.

Hän on myös ohjannut viisi miljoonaa euroa tuhannen uuden turvakotipaikan järjestämiseksi.

Lisäksi Ranskaan nimitetään uusia erikoissyyttäjiä hoitamaan kotiväkivaltaa ja lähestymiskieltoja koskevia oikeustapauksia nopeutetulla aikataululla.

Naisten oikeuksia ajavat järjestöt ovat kiitelleet hallitusta hyvistä aikeista mutta myös moittineet niukkaa rahoitusta.

Ranska käyttää vuosittain 79 miljoonaa euroa pahoinpideltyjen naisten auttamiseksi, arvioi maan tasa-arvoneuvosto HCE. Neuvoston laskelmanhttp://www.haut-conseil-egalite.gouv.fr/violences-de-genre/actualites/article/ou-est-l-argent-contre-les-violences-faites-aux-femmes mukaan rahaa tarvittaisiin kuitenkin vähintään 506 miljoonaa euroa vuodessa.

Ranskalaisaktivistit ja poliitikot haluavat ottaa mallia Espanjasta, jota he pitävät Euroopan malliesimerkkinä naistenmurhien ehkäisyssä.

Siellä rahaa käytetään moninkertainen määrä Ranskaan nähden. France 24:n mukaan ympäri Espanjaa on esimerkiksi asennettu noin 10 000 hätäpuhelinta väkivallan uhreja varten.

Lähestymiskieltoja määrätään siellä Ranskaa herkemmin, ja niitä myös valvotaan tarkasti gps-jäljittimien avulla.

Naisten oikeudet eivät tosin Espanjassakaan ole itsestäänselvyys. Erityisesti laitaoikeistopuolue Vox on lietsonut siellä tänä vuonna vastaiskua tasa-arvoliikkeelle.

Lue myös: Joukkoraiskaussyytteestä annettu tuomio herätti keskustelun naisten asemasta Espanjassa, jossa machokulttuuri elää vahvanahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006295041.html

Ranskalaisfeministien mielestä lakien ja viranomaisten kouluttamisen ohella tärkeintä olisi muuttaa tapaa, jolla parisuhdeväkivallasta keskustellaan.

Surmista ei saisi puhua esimerkiksi intohimorikoksina eikä niiden yksityiskohdilla mehustella.

Ranskalaislehdissä väkivaltaa selitellään yhä usein mustasukkaisuudella ja omistushalulla.

”Joissain jutuissa saattaa lukea, että mies tappoi vaimonsa, koska ei kestänyt ajatusta hänestä luopumisesta”, Liberation-lehden toimittaja Gurvan Kristanadjajahttps://www.hs.fi/haku/?query=gurvan+kristanadjaja sanoo CNN:llehttps://edition.cnn.com/2019/11/21/europe/france-femicide-intl/index.html.

”Mutta mitä se tarkoittaa? Sehän vain jälleen oikeuttaa ajatusta, että nainen olisi miehen omaisuutta.”