Ulkomaat

Punahehkuinen video näyttää, mistä hiilidioksidi tupruaa ilma­kehään – ”Kiinan rooli on todella ristiriitainen”

Kiina rakentaa vauhdilla aurinkovoimaa – ja avaa samalla uusia hiilivoimaloita. Kumpi Kiina on totta: hiiltä sylkevän teollisuuden tukija vai puhtaan teknologian valtias?

Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on noussut jälleen uuteen ennätykseen, kertoi YK:n alainen Maailman ilmatieteen järjestö WMO eilen maanantaina. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on kasvanut jo 46 prosenttia eli lähes puolitoistakertaistunut teollistumista edeltävään aikaan verrattuna.

Lihansyönnin ja metsäkadon vaikutuksista ilmastonmuutokseen puhutaan paljon, mutta ylivoimaisesti suurin hiilidioksidin lähde on fossiilisen energian käyttö – siis kivihiilen, öljyn ja maakaasun polttaminen voimaloissa, teollisuuslaitoksissa sekä autojen ja muiden kulkupelien moottoreissa.

Mutta missä kaikki tuo fossiilinen polttoaine tuprutetaan hiilidioksidiksi ilmakehään?

Voit itse katsoa tältä videolta, joka näyttää fossiilisten poltosta aiheutuvan hiilidioksidin:



Voimistuvat värit kertovat yhä lisääntyvästä hiilidioksidista. Kartalta näkee, kuinka hiilidioksidimolekyylit tanssivat erityisesti Itä-Kiinassa tiheästi asutun ja teollistuneen Pekingin ympärillä. Pian tummin alue leviää yhä etelämmäs Kiinaan ja kartalle tulevat näkyviin myös Yhdysvalloista ja Keski-Euroopasta nousevat hiilidioksidivirrat.

Leiskuva kartta ei esitä todellista hiilidioksiditilannetta nyt. Pikemminkin se kuvastaa, kuinka hiilidioksidia kertyy ilmakehään jatkuvasti lisää sitä mukaa kuin hiiltä, öljyä ja maakaasua poltetaan eri puolilla maailmaa. Video näyttää noin kahden vuoden aikana tapahtuvan kertymisen.

Hiilen imeytymistä meriin, metsiin ja maaperään ei ole videossa huomioitu, joten todellisuudessa tilanne ei ole näin raju. Videon pohjalla olevista tiedoista voit lukea lisää täältä.

Kiinnostavaa kartalla on, miten epätasaisesti hiilidioksidia näyttää nousevan ilmaan tietyistä keskittymistä, vaikka myöhemmin ilmavirrat sekoittavatkin hiilidioksidin tasaisemmin koko pohjoiselle pallonpuoliskolle.

Voisiko pahimmat ilmastopäästäjät löytää ja pistää nuppineuloiksi kartalle? Voiko yläilmoista zoomata kohti maanpintaa ja laskeutua kohtaan, josta maapallon ilmakehään nousee kaikkein eniten hiilidioksidia?

Ainakin sitä voi yrittää. Lähdetään siis etsimään maailman voimakkainta hiilidioksidin pistelähdettä.

Kiina on tunnetusti maailman suurin kasvihuonekaasujen päästäjä. Suurin syyllinen Kiinan päästöihin on puolestaan kivihiilen poltto. Hiiltä poltetaan erityisesti voimalaitoksissa.

Suurin kivihiilen tarve ei niinkään synny asuntojen lämmittämisestä. Kiinassa tuotettavasta sähköstä yli 60 prosenttia tuotetaan kivihiilellä. Teollisuus on suuri sähkön käyttäjä, ja lisäksi kivihiiltä tarvitaan teollisuuden prosesseissa, kuten teräksen valmistuksessa.

Laskeudutaanpa Kiinan pohjoisosaan, Sisä-Mongolian autonomiselle alueelle. Noin 80 kilometrin päässä Sisä-Mongolian pääkaupungista Hohhotista sijaitsee koko maailman suurin hiilivoimala: Tuoketuo.

Hiilensä laitos saa noin 50 kilometrin päästä Dzungarian hiilikentiltä. Useassa vaiheessa rakennetun ja laajennetun laitoksen kapasiteetti on jo 6 720 megawattia. Tuotettava sähkö kulkee siirtolinjoja pitkin valtavan Pekingin ja muun varakkaan rannikon tarpeisiin.


Ehkä Tuoketuon voimala lähellä Hohhotia on myös maailman suurin hiilidioksidin pistelähde? Hiilidioksidia voimalaitos päästää Carbon Briefin koostaman voimalaitosten maailmankartan mukaan vuodessa 29,15 miljoonaa tonnia.

Määrä on valtava. Se on yli puolet koko Suomen vuosipäästöistä. Toisin sanoen tarvittaisiin vain kaksi Tuoketuon voimalaa, että 5,5 miljoonan asukkaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt olisi jo ylitetty.

”Sisä-Mongolia on kuin Kiinan Saudi-Arabia. Päästöt asukasta kohden ovat valtavat. Siellä poltetaan paljon ruskohiiltä, jolloin päästöt tuotettua energiayksikköä kohden ovat isot”, sanoo ilmansaaste- ja energia-analyytikko Lauri Myllyvirta Energian ja puhtaan ilman tutkimuskeskuksesta (Centre for Research on Energy and Clean Air).

Kun päästökarttaa tutkitaan tarkemmin, huomataan tosin, ettei Tuoketuo ole sittenkään maailman suurin päästäjä. Se voi olla suurin hiilivoimalaitos, mutta se ei välttämättä ole käynnissä kaiken aikaa, joten sen päästöt ole maailman suurimmat.

Maailmankartalla on ainakin yksi voimalaitos, jonka päästöt ovat vielä isommat kuin Tuoketuon. Se laitos löytyy yllättävän läheltä.

Seuraavaksi laskeudumme Puolaan.


Bełchatówin voimalaitos on Euroopan suurin hiilivoimala ja samalla koko maailman viidenneksi suurin voimala.

Hiilidioksidipäästöissä se voi silti hyvinkin olla koko maailman ykkönen, sillä se päästää samaisen Carbon Briefin kartan mukaan hiilidioksidia 29,86 miljoonaa tonnia vuodessa. Voimalassa käytettävä ruskohiili tulee vieressä sijaitsevalta kaivokselta.

Bełchatówin ongelmia ovat ikä ja vanhuus. Lähes kaikki voimalayksiköt ovat 1980-luvulta. Vanhat tehottomat yksiköt saavat muutettua sähköksi ehkä noin kolmanneksen hiilen energiasta. Uusimman, vuonna 2011 avatun yksikön hyötysuhteeksi sen sijaan on mainittu yli 40 prosenttia.



Esimerkiksi Helsingin Hanasaaressa hiilen energiasta saadaan käyttöön noin 90 prosenttia.

Bełchatówin ja Tuoketuon päästöt on katsottu Carbon Briefin sivuilta, jotta kiinalaisten ja puolalaisten laitosten päästöluvut olisivat samasta lähteestä.


Jos haluat itse tutkia maailman hiilivoimaloiden karttaa, voit tehdä sen täällä.

Kartan päästötiedot on laskettu hiilivoimaloiden keskimääräisen sähköntuottoajan mukaan. Kartan tekijä Simon Evans arvioi, että todellisuudessa Bełchatówin päästöt ovat varmasti suuremmat.

Näin todella on. EU:n tarkat päästökauppatilastot kertovat Bełchatówin päästöiksi yli 38 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Puolalaisvoimala tuottaa selvästi isommilla päästöillä selvästi vähemmän sähköä kuin Sisä-Mongolian Tuoketuo.

Sen sijaan Kiinan päästötietojen Evans arvioi olevan kutakuinkin kohdillaan. Silloin EU:n päästökauppatilastoista luettuna myös saksalainen Neurathin hiilivoimala ylittää Tuoketuon päästöt.

Suomessa suurin yksittäinen hiilidioksidin päästäjä on SSAB:n terästehdas Raahessa. Viime vuonna se tuotti hiilidioksidipäästöjä neljä miljoonaa tonnia – eli seitsemän prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.

Voimalaitoksista Hanasaaren voimalaitos Helsingissä tuotti viime vuonna 1,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Hanasaaren voimaloita tarvittaisiin melkein 30 ja Raahen terästehtaita 9, jotta päästäisiin yhden puolalaisen jättipäästäjän hiilidioksidimääriin.

Maailman vakaa tahto on saada ilmastopäästöt vähenemään. Se on lausuttu muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä. Toistaiseksi hiilidioksidipäästöt ovat silti vain kasvaneet vuosi vuodelta, ja kasvu näyttää jatkuvan.

Ilmastopolitiikkaa ei tehdä voimalaitos kerrallaan vaan valtioiden tasolla. Siksi on syytä kääntää katse takaisin Kiinaan, maailman suurimpaan ilmastopäästöjen aiheuttajaan.



Kiinan teollistuminen ja talouskasvu ovat vielä kesken eri tavalla kuin kypsyneissä Euroopan maissa. Kiina aikoo siis edelleen kasvaa – ja kovaa. Kiinnostava kysymys on se, otetaanko kasvun energia hiilestä vai päästöttömistä energialähteistä.

Kiina on maailman suurin hiilen kuluttaja. Viime vuonna Kiina vain kasvatti hiilenkulutustaan. Maailmassa kulutetusta hiilestä Kiina yksin haukkaa kitaansa yli puolet, 51 prosenttia. Tieto on pysäyttävä: yksi ainoa maa kuluttaa enemmän hiiltä kuin koko muu maailma yhteensä.

Kiina on myös maailman suurin hiilentuottaja. Se vastaa yksin lähes puolesta maailman hiilentuotannosta (47 prosenttia). Viime vuonna Kiina kasvatti hiilentuotantoaan lähes 5 prosenttia edellisvuodesta.

Kun maailmaan rakennetaan uusia hiilivoimaloita, Kiina on jälleen asialla. Vuoden 2005 jälkeen Kiina ja Intia ovat vastanneet noin 85 prosentista maailman uudesta hiilivoimalakapasiteetista.

Tosin uusien avattavien hiilivoimaloiden määrä on Kiinassakin pienentynyt jatkuvasti. Viime vuonna alettiin kuitenkin saada merkkejä käänteestä toiseen suuntaan. Satelliittikuvista huomattiin, että useita jo kertaalleen hylättyjä tai lykättyjä hiilivoimaloita oli alettu rakentaa uudelleen.

Mikä vielä huolestuttavampaa, tämän vuoden maaliskuussa Kiinan voimala-alan etujärjestö ilmoitti, että hiilivoiman määrää tulee lisätä vuoteen 2030 mennessä 290 gigawattia. Pelkkä lisäys olisi suurempi kuin Yhdysvaltain koko hiilivoimaloiden kapasiteetin määrä.


Toisaalta Kiina on myös maailman suurin uusiutuvan energian kuluttaja. Tästä kulutuksesta Kiina haukkaa runsaan neljänneksen (26 prosenttia).

Mikä tärkeämpää, myös uusiutuvan energian tuotannossa Kiinan on maailman suurin. Se yksin tuottaa neljänneksen (26 prosenttia) maailman uusiutuvasta energiasta. Myös kasvuvauhti on kova. Viime vuonna Kiina kasvatti uusiutuvan energian tuotantoaan lähes kolmanneksella (29 prosenttia). Eniten Kiinassa kasvoi aurinkoenergian tuotanto (kasvu 51 prosenttia).

Kiina lisäsi uusiutuvan energian tuotantoa niin paljon, että se ylitti vaikkapa koko OECD-ryhmän panostukset uusiutuviin – ja järjestöön kuuluu sentään 36 varakasta maata. Koko maailman uusiutuvan energian lisäyksestä lähes puolet eli huimat 45 prosenttia oli yksin Kiinan ansiota.

”Kiina on maailman suurin aurinkoenergian markkina. Kiina on myös maailman suurin tuulienergian markkina. Heillä on todella vaikuttava politiikka sähköautoissa ja tekeillä iso energiamurros liikenteessä. Autoliikkeiden on pakko myydä tietty osuus sähköautoja, muuten tulee sakkoja”, kuvailee apulaisprofessori Jonas Nahm Johns Hopkins -yliopistosta Washingtonista. Hän on perehtynyt erityisesti Kiinan, Saksan ja Yhdysvaltain energiapolitiikkaan.

Kiina on siis tehnyt valtavasti uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Ehkä vielä merkittävämpi on Kiinan kansainvälinen rooli. Maailman piipohjaisten aurinkokennojen valmistuksesta kiinalaistuotanto kattaa jopa 80 prosenttia. Maailman tuulivoimaloista Kiina on asentanut yli 40 prosenttia.


”Kiina on tehnyt aivan ennennäkemättömiä investointeja uusiutuvaan energiaan. Ja pitkälti valtion tuilla, aikana jolloin mikään muu valtio ei ollut halukas tätä panostusta tekemään. Se on tarkoittanut, että tuulivoiman ja etenkin aurinkovoiman hinnat ovat tulleet todella nopeasti alas”, Nahm sanoo.

”Kiina tekee aurinkopaneeleita, akkuja, tuulivoimaloiden komponentteja ja muita osia koko maailmalle. Koska Kiina pystyi tekemään aurinkopaneeleita halvemmalla kuin kukaan muu, se on buustannut aurinkosähköä kaikkialla maailmassa. Tässä Kiina auttaa meitä kaikkia.”

Mitä siis pitäisi ajatella, kun katsoo Kiinan valtavia hiilikaivoksia ja aurinkovoimaloita? Ne todella näkyvät kauas. Satelliittikuvista voi katsoa, kuinka valtavat aurinkopaneelikentät kiiltelevät auringossa karun maiseman keskellä. Yhtä lailla valtavat avokaivokset näkyvät mustina suhruina satelliittikuvissa.

Onko Kiina ilmastonmuutoksen syypää vai kenties sittenkin sen ratkaisija?

”Molempia”, Nahm vastaa epäröimättä.

”Kiinan rooli on todella ristiriitainen. Ehkä suurin virhe on kuvitella, että Kiina on jokin monoliitti. Ajatellaan, että se on autoritaarinen valtio, jossa keskusjohto päättää jotain ja niin tapahtuu. Tosiasiassa siellä on hallinnossa eri tahoja ja virastoja, joiden tavoitteet ovat keskenään ristiriidassa. Samoin eri aluehallinnon tasot voivat vetää eri suuntaan kuin keskushallinto.”

Hyvä esimerkki tästä on uusiutuva sähkö. Kukin maakunta haluaa suojata omaa energiantuotantoaan, koska se tuo tuloja ja työpaikkoja alueelle. Maakuntien poliitikot ovat sen vuoksi haluttomia tuomaan tuuli- tai aurinkosähköä muista maakunnista.

”Siksi Kiinassa tuotetaan tuulisähköä, jota kukaan ei lopulta halua käyttää. Osa tuotetusta sähköstä jää syöttämättä siirtoverkkoihin. Eikä kyse siis ole siirtoverkkojen puutteista vaan paikallispolitiikasta.”


Tämä näkyy erityisesti pohjoisen maakunnissa. Sieltä voitaisiin viedä huomattavasti enemmän tuulisähköä rannikon kulutuskeskuksiin, mutta käytännössä tuulisähköä menee haaskuuseen. Maakunnat käyttävät ennemmin oman maakunnan hiilisähköä kuin tuontituulivoimaa.

”Ja kun suuret kaupungit sulkevat hiilivoimaa, hiilen hinta laskee ja näin maaseudulla hiilivoimaloiden pyörittäminen muuttuu taas kannattavammaksi”, Nahm sanoo.

Myös energia-analyytikko Lauri Myllyvirta muistuttaa, että lait ja määräykset eivät vielä takaa niiden noudattamista.

”Shandongin ja Shanxin maakunnissa on rakennettu hiilivoimaloita ilman lupia. Etenkin Shandong on laittomuuksissa omalla tasollaan: siellä alumiinitehtaat saattavat jopa pyörittää omia sähköverkkojaan, jolloin on vaikea tietää, mitä kaikkea verkoissa tapahtuu”

Myllyvirta on erikoistunut seuraamaan hiilivoimaa ja energia-asioita. Hän seuraa erityisesti Kiinaa, jossa on työnsä vuoksi myös asunut.

Myllyvirran mukaan merkittäviä päästövähennyksiä saataisiin Kiinassa aikaan jo sillä, että voimalaitoksia ajettaisiin tehokkuusjärjestyksessä, jolloin saastuttavimpia laitoksia ei välttämättä tarvitsisi käynnistää lainkaan.

”Nyt kuitenkin tehokkaita ja tehottomia laitoksia ajetaan tasaisesti, koska tehottomien laitosten työpaikat halutaan säilyttää.”


Juuri hiilellä on väliä, koska ilmaston lämpenemisen kannalta se on tärkein yksittäinen polttoaine. Eniten hiilidioksidipäästöjä tulee hiilen polttamisesta.

Koska Kiina on ykkönen hiilen tuotannossa ja kulutuksessa, sen valinnat ovat tärkeitä ilmaston lämpenemisen hillinnässä.


Juurisyy Kiinan valtaviin päästöihin ei niinkään ole tuhlaileva kulutuskulttuuri. Kiinalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on noin puolet suomalaisen tai noin kolmasosa yhdysvaltalaisen hiilijalanjäljestä.

Isoksi päästäjäksi Kiinan tekee se, että maassa asuu niin paljon ihmisiä.

Kiina myös vie paljon. Eri tutkimusten ja analyysien mukaan 15–30 prosenttia Kiinassa tuotetuista päästöistä syntyy sellaisten tavaroiden ja materiaalien tuotannosta, jotka kulutetaan muualla maailmassa. Osa suomalaistenkin päästöistä on siis ulkoistettu kiinalaiselle tuotannolle.

Kiinan valtavaa ja jättimäisiä päästöjä aiheuttavaa teräs- ja sementtituotantoa ajaa kuitenkin voimakkaimmin kotimaan kysyntä, sillä Kiinassa rakennetaan runsaasti teitä, siltoja ja kaupunkeja.

Kiinan myös rahoittaa tai rakentaa hiilivoimaloita kehittyvissä maissa ympäri maailmaa, muun muassa Indonesiassa, Vietnamissa, Bangladeshissa ja Pakistanissa sekä lukuisissa Afrikan maissa. Kiinan hiilihankkeista maailmalla voi lukea tarkemmin täältä.

Toisaalta Kiina kehuu kansainvälisissä kokouksissa rakentavansa ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä maailmanlaajuisen sähkönsiirron kantaverkon, jossa kulkisi uusiutuvan energian sähköä. Kiinan suuruudenhullusta hankkeesta voi lukea lisää täältä.

Superverkot ovat osa Kiinan valtavaa Yksi tie, yksi vyö -hanketta, jota on kuvailtu moderniksi silkkitieksi.

”Koko tämä Yksi tie, yksi vyö on ollut todella kaoottinen prosessi. Brändätään yhtä ja tehdään toista. Ei siinä ole mitään yhtä avainstrategiaa”, Jonas Nahm arvioi.

”Toisaalta ei tästä voi yksin Kiinaa syyttää. Kiina myy sitä, mitä halutaan ostaa. Jos Vietnam haluaa uuden hiilivoimalan, totta kai kiinalaiset sellaisen myyvät ja rakentavat. Ei Kiina voi tätä yksin ratkaista – se reagoi muiden luomaan kysyntään.”

Mitä sitten pitäisi tehdä? Voiko muu maailma vain luottaa siihen, että Kiina tosissaan pyristelee kohti päästövähennyksiä ja ajaa hiiltä alas? Pitäisikö kansainvälisen yhteisön jotenkin hoputtaa Kiinaa poliittisesti, esimerkiksi YK:n kautta? Tai auttaisiko kuluttajien painostus, boikotti Kiinan hiilenmustille tuotteille?

”Helpompi on vastata siihen, mikä ei ainakaan toimi. Esimerkiksi presidentti Barack Obaman yhteistyö Kiinan kanssa ei ollut kovin hedelmällistä, kun Kiinassa koettiin, että tarkoitus on lähinnä tehdä heistä vähemmän kilpailukykyisiä”, Nahm arvostelee.

”Nykyinen linja toimii vielä huonommin. Kauppasodat eivät tässä auta yhtään. Yhdysvallat ei nyt halua ostaa Kiinasta teknologiaa, vaikka se hyödyttäisi sekä molempia maita että ilmastoa. Yhdysvallat ei omilla toimillaan auta lainkaan vaan lisää vain jännitteitä.”

Toivottavasti edes EU jatkaa Kiinan kanssa yhteistyötä eikä lähde Yhdysvaltain tielle, Nahm sanoo.

Euroopassakin on jo puhuttu hiilitulleista kiinalaisille tuotteille, etenkin teräkselle. Nahm ei ole ollenkaan vakuuttunut niiden toimivuudesta.

”Onko hiilitullien lopulta todella tarkoitus auttaa ilmastoa? Vai suojata vain kotimaisia työpaikkoja? Jos hanke näyttäytyy vain protektionismina ja Kiinan kurittamisena, se ei välttämättä auta. Sitä paitsi: mikä estää jo nyt ostamasta vähemmillä päästöillä valmistettua eurooppalaista terästä, jos se on eurooppalaisille tärkeää? Ehkä oman maan tuotantoa voisi tullien sijaan brändätä vihreäksi”, Nahm ehdottaa.

Samoin boikotteja voi katsoa katsoa toisesta suunnasta. ”Jos kuluttajat ostavat kiinalaisia sähköautoja ja aurinkopaneeleita, se voi ohjata Kiinan tekemisiä enemmän oikeaan suuntaan kuin boikotit.”

Kumpi Kiinan kahdesta puolesta sitten pääsee niskan päälle? Voittaako hiili vai tuuli ja aurinko? Yksiselitteistä vastausta on vielä liian varhaista antaa.

”Mutta Kiina on jo merkittävästi siirtynyt hiilestä muihin energiamuotoihin ja jatkaa sitä. Motiivi saattaa olla ilmastonmuutosta enemmän ilmansaasteongelma, mutta sillä ei lopputuloksen kannalta ole väliä. Kiina todella yrittää, se on selvää. Mutta hidastuva talous ja valtava väestö vaikeuttavat tavoitteisiin pääsemistä”, Nahm sanoo.

Hän uskoo lopulta rahan ratkaisevan.

”Kunhan muut energiamuodot vielä tästä halpenevat, se saa aikaan tarvittavan muutoksen.”

 

Jutun lähteinä on lisäksi käytetty seuraavia raportteja tai artikkeleita: Energy politics of China (Oxford Handbooks), Boom and Bust 2019 ja BP Statistical Review of World Energy 2019.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Huippuaituri Elmo Lakka, 26, sairastui parantumattomasti: ”Kaikki asiat eivät aina näy päälle päin”

    2. 2

      Ruokaa kuljettavalle Mustafalle jää kuussa käteen 1 250 euroa ja minimieläke – HS selvitti, millaista on Foodoran ja Woltin lähetin arki Suomessa

      Tilaajille
    3. 3

      Kaupunkilaisten koiramaku muuttui yllättävällä tavalla vain muutamassa vuodessa – HS:n erikoisartikkeli kertoo, mikä on suosituin rotu asuinalueellasi

      Tilaajille
    4. 4

      Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa – Tämä tapauksesta tiedetään nyt

    5. 5

      Hengitysmaskit ehtivät loppua Saariselän keskustasta: ”Tämä on hyvin pelottavaa”, japanilaisturistit sanovat

    6. 6

      Perheen kanssa Helsingin ja Ivalon kautta Saariselälle – tämä koronaviruspotilaan liikkeistä tiedetään

    7. 7

      Moni treenaaja tekee välipalaa laittaessaan virheen, joka voi estää kehityksen – Ravitsemusterapeutti neuvoo täydellisen välipalan kaavan

      Tilaajille
    8. 8

      Harva osaa olla riittävän itsekäs, vaikka kannattaisi, sanoo psykologi Riikka Pasanen – Nämä kolme kysymystä paljastavat, oletko riittävän itsekäs

      Tilaajille
    9. 9

      Historioitsija Teemu Keskisarja heitteli n-sanaa luennollaan – ”Ei kiinnosta pätkääkään somen mielensäpahoittajat”

    10. 10

      Koronavirus epäilyttää ivalolaisia: peruvat aikojaan terveyskeskuksesta, jossa kiinalaispotilas ei edes käynyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ruokaa kuljettavalle Mustafalle jää kuussa käteen 1 250 euroa ja minimieläke – HS selvitti, millaista on Foodoran ja Woltin lähetin arki Suomessa

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunkilaisten koiramaku muuttui yllättävällä tavalla vain muutamassa vuodessa – HS:n erikoisartikkeli kertoo, mikä on suosituin rotu asuinalueellasi

      Tilaajille
    3. 3

      Historioitsija Teemu Keskisarja heitteli n-sanaa luennollaan – ”Ei kiinnosta pätkääkään somen mielensäpahoittajat”

    4. 4

      Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa – Tämä tapauksesta tiedetään nyt

    5. 5

      Harva osaa olla riittävän itsekäs, vaikka kannattaisi, sanoo psykologi Riikka Pasanen – Nämä kolme kysymystä paljastavat, oletko riittävän itsekäs

      Tilaajille
    6. 6

      Koronaviruksen tartuntojen määrä ylittää nyt sars-epidemian lukemat – Maailman terveysjärjestö kutsuu koolle uuden hätäkokouksen

    7. 7

      Tutkijat selvittivät, miten yksi perhe sairastui koronavirukseen, ja tapaus kyseenalaistaa Kiinan version epidemian leviämisestä

    8. 8

      Asuntojen hinnat karkaavat Helsingissä ja Tampereella, tulot eivät pysy perässä

    9. 9

      Moni treenaaja tekee välipalaa laittaessaan virheen, joka voi estää kehityksen – Ravitsemusterapeutti neuvoo täydellisen välipalan kaavan

      Tilaajille
    10. 10

      Kuinka vakava koronaviruksen aiheuttama tauti on? Tämä viruksesta tiedetään nyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Salamurha, jäätelöä ja Rick, jolla on ydinase – Tällainen on Donald Trumpin hämmentävä palatsi, jossa presidentti kestitsee valtiovieraita ja laukaisee ohjuksia

      Tilaajille
    2. 2

      Nelivuotias Michael Bornstein selvisi Auschwitzista opettelemalla olemaan näkymätön – Maanantaina hän palaa sinne peloistaan huolimatta

      Tilaajille
    3. 3

      Italialainen yöelämäntutkija käy ydinkeskustassa, Triplassa, Sörnäisissä ja Kontulassa, ja löytää yhden aidon ja monikulttuurisen paikan

      Tilaajille
    4. 4

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    5. 5

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    6. 6

      Ruokaa kuljettavalle Mustafalle jää kuussa käteen 1 250 euroa ja minimieläke – HS selvitti, millaista on Foodoran ja Woltin lähetin arki Suomessa

      Tilaajille
    7. 7

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    8. 8

      Deittisovellukset tietävät käyttäjistään kaiken, ja näitä tietoja janoavat vaaralliset ihmiset – HS:n selvitys paljastaa, että massiiviseen tiedonkeruuseen liittyy suuria uhkia

      Tilaajille
    9. 9

      Kaupunkilaisten koiramaku muuttui yllättävällä tavalla vain muutamassa vuodessa – HS:n erikoisartikkeli kertoo, mikä on suosituin rotu asuinalueellasi

      Tilaajille
    10. 10

      Rap-artisti Pyhimys ratkaisi matematiikan tehtävän tavalla, joka sai opettajan hämmästymään – Siitä alkoi polku, joka olisi voinut johtaa aivan toisenlaiseen elämään

      Tilaajille
    11. Näytä lisää