Itä-Afrikassa sadattuhannet kärsivät rankkasateista ja tulvista – Sama dipoli-ilmiö aiheuttaa kuivuutta ja maastopaloja Australiassa

Poikkeuksellisen voimakkaat rankkasateet ja tulvat ovat jo viikkojen ajan moukaroineen itäisen Afrikan maita ja vaikeuttaneet satojentuhansien ihmisten elämää Keniassa, Somaliassa, Djiboutissa, Etelä-Sudanissa ja Etiopiassa.

Keniassa tulvien aiheuttamissa mutavyöryissä on kuollut ainakin 120 ihmistä, heistä yli 60 viime viikonlopun aikana maan länsiosassa West Pokotin alueella.

Ihmisiä on kuollut myös Tansaniassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Keski-Afrikan tasavallassa asti.

Lääkärit pelkäävät, että tulvaveden mukana leviävät taudit.

”Meillä on terveysongelmia, kuten haavoja, lapsia, joille on tulossa keuhkokuume, ja ripulitauteja”, sanoi West Pokotin aluesairaalan lääkäri Taabu Simiu https://www.hs.fi/haku/?query=taabu+simiuuutistoimisto AP:llehttps://apnews.com/813b6f0699f44c1993d5b12623c12269.

Helpotusta tilanteeseen ei ole luvassa, sillä sateiden ennustetaan jatkuvan jopa viikkojen ajan. Luonnonkatastrofin taustalla on Intian valtameren dipoli-ilmiö, joka aiheuttaa parhaillaan rankkasateita ja tulvia Itä-Afrikassa ja kuivuutta Australiassa. Sillä on yhteys myös Australian laajoihin maastopaloihin.

Dipolin vaikutuksesta meren länsiosien veden lämpötila kohoaa itäosia useita asteita lämpimämmäksi. Tämän vuoden dipoli on ollut voimakkain vuosikymmeniin. Dipoli muistuttaa Tyynenmeren El Niño -ilmiötä mutta se tunnetaan paljon huonommin.

Afrikan sarvessa satoi uutistoimisto AP:nhttps://apnews.com/813b6f0699f44c1993d5b12623c12269 mukaan lokakuusta marraskuun puoliväliin 300 prosenttia enemmän kuin samana aikana keskimäärin. Etelä-Sudanissa tulvat ovat vaikuttaneet jopa 800 000 ihmisen elämään. Alle miljoonan asukkaan Djibouti ilmoitti torstaina, että tulvista kärsiviä on ainakin neljännesmiljoona.

Kirkon ulkomaanavun Somalian-maajohtaja Mika Jokivuorihttps://www.hs.fi/haku/?query=mika+jokivuori kertoi perjantaina puhelimitse Mogadishusta, että Somaliassa katastrofi on vaikuttanut noin puolen miljoonan ihmisen elämään. Pahiten ovat kärsineet maan läpi virtaavien kahden pääjoen varrella asuvat, mutta myös Mogadishussa on tulvinut.

Somalia on vasta vähitellen toipumassa vuosikymmenten sekasorrosta ja sisällissodasta, ja hauraassa maassa toistuvat luonnonkatastrofit pahentavat tilannetta entisestään. Vasta rakennetut tiet ja rakennukset tuhoutuvat tulvissa, ja jokisuistojen hedelmällinen viljelysmaa huuhtoutuu pois.

Sään ääri-ilmiöt kuivuus ja tulvat seuraavat toisiaan melkeinpä vuorovuosin ja aina edelliskertaa rajumpina, Jokivuori huomauttaa. Edellinen paha kuivuuskausi oli 2017, eikä siitäkään ole vielä kunnolla toivuttu. YK:n mukaan noin puolet Somalian asukkaista elää hätäavun varassa.

”Meiltä suomalaisilta jää joskus huomioimatta, että vaikka meilläkin on vaikkapa Pohjanmaan tulvia, me kuitenkin aina selviämme ja palaamme tulvaa edeltävälle tasolle. Täällä pienikin asia ihmisten elämässä voi taannuttaa monta askelta taaksepäin.”

Somalian valtion koko ensi vuoden budjetti on vain noin 400 miljoonaa euroa, joten on selvää, että maa on ulkopuolisen avun varassa. Jokivuoren mukaan ongelma on, että apu tulee usein liian myöhään.

”Kun nähdään että dipoli on syntymässä, pitäisi alkaa rakentaa hiekkamuureja. Parasta olisi alkaa ennakoimaan niin, että jokisuistoihin rakennettaisiin patoja ja kanavia, joita pitkin tulvavesi pääsisi pois”, hän sanoo.

”Usein reagoimme silloin, kun ihmiset ovat tosi paljon hätää kärsimässä. Heti edellisen tulvan jälkeen pitäisi miettiä, mitä voidaan tehdä seuraavalla kerralla toisella tavalla.”