Kun ilmastosta väännetään kulissien takana, paikalla on suomalainen Outi Honkatukia: Nyt hän paljastaa, miltä kärjistynyt ilmasto­keskustelu näyttää neuvottelijan silmin

Kun Madridin ilmastokokous alkaa tänään maanantaina, Suomella on siellä historiallinen rooli.

Suomen EU-puheenjohtajuudella on toki seremoniallista painoarvoa, mutta vielä tärkeämpää on se, mitä tapahtuu kulissien takana.

Isoissa kokoussaleissa nähtävät puheenvuorot ovat ilmastokokouksissa suurilta osin teatteria. Todellisuudessa sopimukset syntyvät pienissä huoneissa, kahdenvälisissä keskusteluissa ja illallisilla.

Niissä pienissä huoneissa ja illallispöydissä istuu tällä ja ensi viikolla suomalainen Outi Honkatukiahttps://www.hs.fi/haku/?query=outi+honkatukia.

Honkatukia on ollut ympäristöministeriön pääneuvottelija vuodesta 2016. Nyt hänellä on kuitenkin entistä vaikutusvaltaisempi tehtävä: hän on yksi EU:n kolmesta pääneuvottelijasta.

Siinä roolissa ei ole aiemmin nähty suomalaista.

Käytännössä Honkatukia siis päättää yhdessä saksalaisen Nicole Wilkenhttps://www.hs.fi/haku/?query=nicole+wilken ja komission edustajan Jacob Werksmaninhttps://www.hs.fi/haku/?query=jacob+werksmanin kanssa, mitä EU neuvotteluissa kulloinkin sanoo ministereiden hyväksymän neuvottelumandaatin puitteissa.

Miten niitä sopimuksia sitten solmitaan? Luottamuksella ja henkilökemialla, Honkatukia sanoo.

Hän kertoo itse menneensä neuvotteluissa aina vahva asiasisältö edellä. Lopulta kyse on kuitenkin ihmisten välisistä suhteista.

”Kaikki perustuu siihen, että tuntee neuvottelukumppanit ja vastapuolet”, hän kertoo.

”Lisäksi täytyy osoittautua luottamuksen arvoiseksi.”

Madridin neuvottelut eivät tule olemaan helpot.

Kokouksessa väännetään hyvin teknisistä asioista, kuten päästövähenemien kansainvälisistä siirroista eli markkinamekanismeista. Näille mekanismeille yritettiin neuvotella sääntöjä jo Pariisin sopimusta laadittaessa sekä viime vuonna Puolan Katowicessa, tuloksetta.

Honkatukia tietää, että tietyt maat ovat haastavampia kuin toiset.

”Brasilia tulee aivan varmasti olemaan ongelma.”

Brasilia esti viime vuonna markkinamekanismeja koskevan sovun, eikä presidentti Jair Bolsonaronhttps://www.hs.fi/haku/?query=jair+bolsonaron kanta tuskin ole muuttunut vuodessa.

Pikemminkin näkemykset ovat voineet jyrkentyä entisestään, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macronhttps://www.hs.fi/haku/?query=emmanuel+macron on arvostellut Bolsonaron ilmastotoimia ja Brasiliassa riehuneita metsäpaloja tänä vuonna kovin sanoin.https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006213195.html

”Mitä enemmän Macron haukkuu Brasiliaa, sitä vahvemmin virkamiesten rivit tiivistyvät Bolsonaron puolelle”, Honkatukia kuvailee.

”Väittäisin, että Macron on omilla lausunnoillaan heikentänyt EU:n neuvotteluasemaa ja syönyt luottamusta.”

 

”Greta Thunbergilla on vain yksi viesti: kukaan ei tee tarpeeksi.”

Honkatukia on nähnyt ilmastokeskustelun kärjistymisen eturivistä. Hän oli paikalla esimerkiksi, kun Marrakechissa vuoden 2016 ilmastokokouksen aikana Yhdysvaltain presidentiksi nousi Donald Trumphttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trump.

Trumpin voitto veti maton amerikkalaisneuvottelijoiden uran alta, ja tänä syksynä Yhdysvallat ilmoitti virallisesti irtautuvansa Pariisin ilmastosopimuksesta.

Mitä suomalaisneuvottelija ajattelee ilmastopuheen kahtiajaosta?

”Se on erittäin harmillista tilanteessa, jossa kaikkien pitäisi kulkea samaan suuntaan.”

Honkatukia on erityisen huolissaan lapsista, jotka murehtivat tulevaisuutensa puolesta.

”Päättäjät ovat epäonnistuneet, jos lasten pitää olla huolissaan. Lasten pitäisi miettiä, mitä he haluavat joululahjaksi, ei ilmastonmuutosta.”

Lasten ja nuorten ilmastoaktivismi on ollut kovassa nosteessa tänä vuonna, ja Madridiinkin odotetaan saapuvaksi ruotsalaista ilmastotähteä Greta Thunbergiahttps://www.hs.fi/haku/?query=greta+thunbergia.

Honkatukian suhtautuminen Thunbergiin on kaksijakoinen.

16-vuotiaan aktivistin kovasanaiset puheet ovat toisaalta erittäin vaikuttavia, mutta toisaalta Thunbergin sanoma on kovin lohduton.

”Hänellä on vain yksi viesti: kukaan ei tee tarpeeksi”, Honkatukia kuvailee.

”Viesti voisi olla vaikuttavampi, jos hän tunnistaisi, että on kuitenkin joukko ihmisiä, jotka yrittävät tehdä edes jotain.”