Ulkomaat

Raha puhuu ilmastoasioissa – ensimmäistä kertaa ilmastokokoukseen on kutsuttu myös valtiovarainministerit

HS kysyi sekä ilmastoministeriltä että valtiovarainministeriltä, mitä he odottavat Madridin ilmastokokoukselta.

Kiireisen ministerin kalenterista varattu aika on ylitetty ajat sitten, mutta Mika Lintilä vain jatkaa puhetta ja avaa yhä uusia polkuja.

”Kuten huomaat, olen tästä pirun innoissani”, valtiovarainministeri havahtuu ajankulumiseen itsekin. Työhuoneen ulkopuolelle on jo ehtinyt kertyä avustajia odottamaan.

Lintilä innostuksen syy on ilmastonmuutos. Tai pikemminkin sen torjuminen.

Raha pyörittää maailmaa. Ja nyt se halutaan valjastaa torjumaan myös ilmastonmuutosta.

Maanantaina alkaa YK:n ilmastokokous Espanjan Madridissa. Suomesta kokoukseen lähtee tällä kertaa kaksi ministeriä: ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) sekä valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk).

Iso osa kokouksen asialistaa ovat markkinamekanismit eli päästövähennysten siirtäminen maista toiseen ja eri alueiden päästökauppajärjestelmien yhdisteleminen sekä laajemmin hinnan laittaminen hiilipäästöille. Tähän ympäristöön valtiovarainministerien kokoontuminen sopii paremmin kuin hyvin.

Valtiovarainministerit tuovat mukanaan ilmastopöytiin omat välineensä, joita ovat verotus, budjetointi, rahoitus ja julkiset hankinnat.

Ympäristöministeri Mikkonen pitää kutsua erittäin hyvänä: ”Tämä ei ole vain ympäristöministereiden asia vaan kaikkien asia. Suomi on ollut valtiovarainministeriyhteistyössä todella aktiivinen, mutta yhtä lailla Suomen oma haaste on se, että pitäisi itsekin saada nämä valtiovarainministereiden työkalut käyttöön.”

Yksi mainituista työkaluista on verotus, ja Suomen hallitus aikoo ensi keväänä uudistaa turveverotusta ja myös kiertotalouden tukemista verotuksen keinoin pohditaan.

Madridissa tai YK-tasolla tällaisista asioista ei toki päätetä. Mitä Mika Lintilä siis odottaa kokouksen saavan aikaan?

”Konkretiaa. Meidän valtiovarainministereiden tapana on vaatia aina jotain konkretiaa. Toimintasuunnitelmaa pitää pystyä syventämään. Muuten käy niin, että seuraavaan kokoukseen lähetetään virkamies, ja sitä seuraavaan vähän alempi virkamies”, Lintilä sanoo.

Entä henkilökohtaisesti, mitä Lintilä itse odottaa?

”Eniten odotan sitä, että joku valtiovarainministeri saadaan syttymään muiden kokemuksista ja kertomaan siitä kotimaassaan omalle virkakunnalleen, joka voi selvittää vastaavan käytännön ottamista käyttöön. Siksi odotan kuulevani juuri maapalautteita eli eri mailta sen, kuinka he ovat viemässä ilmastoasioita käytännön talouspolitiikkaan. Ja varmaan moni maa haluaa kuulla, miten tätä Suomessa tehdään. Meillähän on pitkään polttoaineiden verotuksessa ollut mukana hiiliosa, ja muutama vuosi on nyt harjoiteltu kestävän kehityksen budjetointia.”

Ilmastoministeri Mikkosen kokousodotukset kohdistuvat hengen ja asenteiden puolelle.

”Odotan kaikilta mailta vahvaa viestiä ja sitoutumista ilmastotoimien kiirehtimiseen”, Mikkonen sanoo.

Mikkoselle isoin pettymys kokouksen jälkeen olisikin se, jos jäljelle jäisi vain tunne, että no siinäpä kokoonnuttiin ja nyt kaikki jatkuu ennallaan.

Kuten Lintiläkin, myös Mikkonen osallistuu YK:n vuosittaiseen ilmastokokoukseen nyt ensimmäistä kertaa.

Ja pääsee heti isoon rooliin.

Käytännössä Krista Mikkonen ei edusta kokouksessa Suomea, vaan on EU-maiden ruumiillistuma ja ääni. Tämä siksi, että Suomi on parhaillaan EU-puheenjohtajamaa.

Kokousviikolla Mikkonen aloittaa aamunsa keräämällä EU-maiden edustajat yhteen. Hän taustoittaa heille, mitä siihen mennessä on tapahtunut ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Kun yhteinen näkemys on saatu aikaan, Mikkonen ajaa kokouksissa EU:n viestiä. Jos jossain kohtaa ohjelmaa on EU:n puheenvuoro, puheen käy pitämässä joko Krista Mikkonen tai komission ilmastokomissaari Frans Timmermans. Mikkonen johtaa EU:n neuvottelutiimiä. Hän pitää EU:n lehdistötilaisuudet yhdessä komissaarin kanssa.

”On tärkeää, että EU-maat saavat välitettyä viestin, että EU haluaa nyt ottaa ilmastotoimissa johtajuuden, kun Yhdysvallat on lipeämässä rivistä”, Mikkonen sanoo.

Vaikka Puola, Tšekki ja Unkari eivät useinkaan seiso ilmastotoimien eturintamassa, nekin ymmärtävät Mikkosen mukaan ilmastonmuutoksen vakavuuden. ”Ymmärrys asian tärkeydestä ja tahtotila toimien nopeuttamisesta on jaettu, maat ovat ainoastaan huolissaan siitä, että miten niihin tavoitteisiin käytännössä päästään.”

Samalla Mikkonen muistuttaa, että EU:n vahva tahto näkyy myös komission ja parlamentin toiminnassa. Parlamentti julisti viime viikon keskiviikkona Eurooppaan ilmastohätätilan.

Kokouspaikalla Mikkonen odottaa erityisesti Intian puheenvuoroja.

”Tähän asti Intia on lähinnä peesannut Brasiliaa, mutta nyt [lokakuun ennakkokokouksessa] Costa Ricassa he esiintyivät jo itsenäisemmin. Kiinnostava nähdä, minkä roolin he ottavat Madridissa.”

Mikkonen on puhunut nyt paljon Intian, EU:n ja kaikkien maiden viestistä. Mikä on hänen oma viestinsä?

”Meillä on jo kaikki keinot. Ratkaisut ja teknologiat torjua ilmastonmuutosta on olemassa. Ne pitäisi vain ottaa käyttöön ja tehdä se muutos, ja tehdä se tietysti reilusti”, Mikkonen sanoo.

Mika Lintilä uskoo, että valtiovarainministereiden pöydissä puhutaan erityisen paljon rahoituksesta.

”Eli siitä, miten vaadittavat energia- ja muut investoinnit rahoitetaan. Varmaan se lähtee siitä, että katsotaan eri maiden olemassa olevia innovaatiotukia ja pohditaan, miten niihin saisi ilmaston mukaan.”

Käytännön esimerkkejä rahoituksen käyttämisestä voi poimia vaikkapa Suomen hallitusohjelmasta. Sen mukaan Suomi lisää ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen. Samoin Suomi tukee EU:n tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen kasvattamista ilmastoratkaisujen kehittämiseksi. Lisäksi Suomi tukee eurooppalaisten ja pohjoismaisten rahoituslaitosten osallistumista ilmastoa parantaviin hankkeisiin.

”Ilmastonmuutos on ainoa maailmanlaajuinen draiveri investoinneille”, Lintilä sanoo.

Suuri tavoite on tietysti edistää maailmanlaajuista hiilenhinnoittelua. Ihan lähivuosina sitä ei tosin ole näköpiirissä.

”Asia on äärimmäisen herkkä, koska eri maat käyttävät hiiltä niin eri tavoin. Aika usein päästövähennykset on nähty kansallisesti uhkina, joten jos ne voidaan kääntää mahdollisuuksiksi, ollaan jo pitkällä. Hinnoittelun siunaamista jossain G20-kokouksessa tietysti auttaa se, jos valtiovarainministerit ovat tätä jo käyneet keskenään läpi ja vieneet osaltaan eteenpäin”, Lintilä sanoo.

Valtiovarainministerien keskinäinen ilmastoyhteistyö on alkanut jo ennen Madridin ilmastokokousta. Ja siinä Suomella on ollut iso rooli.

Valtiovarainministereiden yhteistyöstä sovittiin vuosi sitten syksyllä, ja yhteistyötä ryhtyivät yhdessä johtamaan Suomen silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ja Chilen valtiovarainministeri Felipe Larraín Bascuñán. Myös Maailmanpankki tuli mukaan perustamaan ilmastokoalitiota (englanniksi Coalition of Finance Ministers for Climate Action).

Chilen kuohunnat ovat laittaneet vaihtoon muutakin kuin kokouspaikan. Myös valtiovarainministeri vaihdettiin.

”Se tietysti harmittaa”, Lintilä sanoo.

Lintilä tapaa uuden puheenjohtajaparinsa Ignacio Briones Rojasin ensimmäisen kerran vasta Madridissa. Sitten onkin jo tarkoitus vetää valtiovarainministerikokousta yhdessä.

Valtiovarainministerikoalitio aloitti 23 maan voimin. ”Ja nyt maita on mukana jo yli 51”, Lintilä kehuu. Hän muistuttaa, että kyse on paljon myös vertaisoppimisesta.

”Mukana on hyvin erilaisia maita Pohjoismaista kehitysmaihin. Maat ovat niin eri kerroksissa tässä, ja meillä on mahdollisuus jeesata muita. Vaikka tämä yhteistyö on tietysti Suomellekin tärkeää, kyllä tämä on kaikkein tärkeintä kehittyville talouksille”, Lintilä sanoo.

Koalitiossa on esimerkiksi sellaisia maita kuin Kenia, Norsunluurannikko, Kolumbia, Costa Rica, Ecuador, Etiopia, Jamaika, Madagaskar, Sveitsi, Uusi-Seelanti, Ruotsi, Saksa, Britannia ja Itävalta.

”Chilen vetovastuu yhdessä Suomen kanssa on tosi tärkeää. Olen siitä iloinen, koska sillä on iso merkitys kaikkien Etelä-Amerikan maiden kannalta. Siksi olin tietysti pettynyt, kun kokous siirtyy Chilestä Eurooppaan”, Lintilä sanoo.

Kaksi isoa kuitenkin puuttuu: Intia ja Kiina. Lintilä toivoo molempien tulevan mukaan.

Kun valtiovarainministerit viimeksi tapasivat ilmastoasioissa lokakuussa Washingtonissa, Lintilä törmäsi junassa Intian valtiovarainministeriin ja ja houkutteli häntä mukaan koalitioon. Lintilä ei uskalla kuitenkaan uskalla odottaa Intian ilmoittautumista vielä Madridin kokouksessa

Washingtonista Lintilä sai itsekin lisää intoa ilmastotyöhön.

”Siellä näki, että homma on todella lähtenyt lentoon. Siitä kertoo sekin, että halukkaita puhujia oli niin paljon, että puheaikaa piti rajoittaa ja tietysti osa valtiovarainministereistä loukkaantui, kun eivät päässeet esittelemään omia saavutuksiaan. YK:n pääsihteeri [Antonio Guterres] pyytämällä pyysi päästä puhumaan kokoukseemme. Se kertoo paljon”, Lintilä kuvailee.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miesjoukko raiskasi nuoren tytön Oulussa, hovioikeus antoi yhdelle tuomitulle luvan tutustua uhrin kaikkiin kuulustelukertomuksiin

    2. 2

      Sanna Marinin ihastelu maailmalla saa yhä uusia kierroksia, mutta The Daily Show’n näyttämässä valokuvassa on eräänlainen virhe

    3. 3

      Marinin pääministeripaikka ratkesi viime hetkillä, kun Paatero ja Kiuru saapuivatkin kokoukseen – ja operaation taustalla hääräsi Antti Rinne

      Tilaajille
    4. 4

      Tyttö auttoi poliisia ottamaan kiinni lasten hyväksikäyttäjän: 42-vuotias mies tuomittiin vankeuteen

    5. 5

      Pasilaan suunnitellut tornit venyvät: korkeimpaan torniin yli 50 kerrosta ja 200 metriä korkeutta

    6. 6

      Töölönlahti näyttäisi aivan erilaiselta, jos arkkitehdin vanha visio Eduskuntatalon ympäristöstä olisi otettu tosissaan

    7. 7

      HS-analyysi: Venäjä jatkaa pelottelun ja alistamisen tiellä – Tuoreen tutkimuksen päätelmät ovat suora­viivaisia ja naapurien kannalta levottomuutta herättäviä

    8. 8

      Jatkuvat keskeytykset alkavat muuttaa aivoja vaivihkaa – Aivotutkijat laativat neljän kohdan treeniohjelman, jonka avulla keskittymiskyky palautuu

      Tilaajille
    9. 9

      Pilvenpiirtäjät mullistavat Pasilan ja koko Helsingin – HS:n erikoisartikkelin videot näyttävät, kuinka peruuttamattomasti kaupungin siluetti muuttuu

    10. 10

      Al-Holin leirillä lapsista tulee uusi sukupolvi Isisin terroristeja, sanoo Koillis-Syyrian ”ulkoministeri” HS:lle – ja kertoo kolme vaihtoehtoa, miten Suomi voi kotiuttaa kansalaisiaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    2. 2

      HS näki poliisin asiakirjat: Ulko­ministeriössä on laadittu suunnitelma kaikkien halukkaiden suomalaisten kotiuttamiseksi al-Holista

    3. 3

      Oikeustieteilijät ihmettelevät ulkoministeri Haaviston toimia al-Holin pakolais­leirin kysymyksessä

    4. 4

      Rajusta työpaikka­kiusaamisesta syytetty Helsingin korkea johtaja tuomittiin työturvallisuus­rikoksesta – Helsingin kaupungille sakot asian katsomisesta sormien läpi

    5. 5

      Viiksekkäät hipsterit rynnivät lähiöbaariin Mellunmäessä – ulkoapäin rujon näköiseen kuppilaan tehdään jo pöytävarauksia

    6. 6

      Hillary Clinton jakoi Twitterissä kuvan Suomen uudesta hallituksesta: ”Hyvä Suomi!”

    7. 7

      Jatkuvat keskeytykset alkavat muuttaa aivoja vaivihkaa – Aivotutkijat laativat neljän kohdan treeniohjelman, jonka avulla keskittymiskyky palautuu

      Tilaajille
    8. 8

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    9. 9

      Tutkijat löysivät Sudanista vihdoin syyn, joka selittää ilmakehän metaanin nopeaa kasvua

    10. 10

      Pohjanmaan kokoomusnaiset kirjoittaa naisvaltaisesta ”huulipunahallituksesta” – Vikman: Ei edusta kokoomusnaisten kantaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    3. 3

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    4. 4

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    6. 6

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    7. 7

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    8. 8

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    9. 9

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    10. 10

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    11. Näytä lisää