Ulkomaat    |   HS-analyysi

70-vuotias ja ”aivokuolleeksi” julistettu Nato kokoontuu Lontooseen oikomaan rivejään – mutta onko sotilasliitto sairas?

70-vuotista taivaltaan juhliva sotilasliitto Nato kokoontuu päämieskokoukseensa Lontooseen. Kysymys kokouskäytävillä kuuluu, miten ”aivokuollut” elvytetään? Vai onko potilas itse asiassa varsin elossa?

70-vuotias ja ”aivokuollut”, kuten Ranskan presidentti Emmanuel Macron hiljattain kuvaili sotilasliitto Natoa.

Lausunto, joka herätti laajaa arvostelua liittolaisten keskuudessa, nousee esiin varmasti myös, kun 29 Nato-maan johto kokoontuu päämieskokoukseensa Lontooseen tiistaina ja keskiviikkona.

Kysymys kokouskäytävillä kuuluu: miten aivokuollut elvytetään? Vai onko potilas itse asiassa varsin elossa?

HS käy läpi Naton sairauskertomuksen ja sen, mitä lääkkeitä ongelmiin koetetaan tarjota.

Mikä Natoa vaivaa?

Jos vilkaisee historiaa, näyttää, että ei juuri mikään. Nato vaikuttaa oikeastaan olevan poikkeuksellisen elinvoimaisessa kunnossa.

Yhdysvaltalainen ajatuspaja Brookings Institution kartoitti hiljattain sotilasliittojen 500 vuoden historiaa vuoteen 2010 saakka. Tuona aikana toimineiden 63 sotilasliiton keskimääräinen elinikä oli huomattavasti lyhyempi kuin 70-vuotiaan Naton, 15–41 vuotta riippuen liittouman laadusta. Yhteisen puolustusulottuvuuden sisältävät sotilasliitot hajosivat keskimäärin 15 vuodessa. Usein silloin, kun yhteinen vihollinen oli hävinnyt.

Naton alkuperäiset viholliset, Neuvostoliitto ja Varsovan liitto, hajosivat jo 1990-luvulla, mikä sai Naton hakemaan paikkaansa maailmassa. Nato sopeutui, kun se suuntautui aiempaa enemmän yhteisen turvallisuuden rakentamiseen, kriisinhallintaan ja esimerkiksi terrorismin torjuntaan.

Kunnes Krimin valtaus vuonna 2014 muutti pelikentän uudelleen, ja omien rajojen puolustamisesta tuli taas muotia.

Yksi Naton vaiva onkin juuri uuden asetelman seurausta: Sotilasliitolla on yhtäkkiä uuden roolinsa lisäksi myös osa vanhaa rooliansa Venäjän vastapuolena. Tasapainottelu näiden kahden roolin välillä on työlästä, sillä Naton Pohjois- ja Itä-Euroopan maat korostavat herkästi tehtävää Itämeren vakauttajana. Eteläiset maat taas priorisoisivat terrorismin torjuntaa ja operaatioita eteläisillä alueilla.

Sotilasliitolla on tämän lisäksi vielä uudenlaisia haasteita, kuten teknologian kiihtyvä kehitys, kyberuhkat ja geopoliittinen muutos, jonka vuoksi ennen muuta Kiina näyttäytyy yhä selvemmin suurvaltana.

Kiinan vahvistumisen seurauksena Yhdysvallat on suunnannut katsettaan Euroopasta Aasiaan, mikä huolestuttaa Nato-jäseniä Euroopassa. Presidentti Donald Trumpin johdolla Yhdysvallat on myös vetäytynyt yhä selkeämmin maailmanpoliisin roolistaan ja kansainvälisiltä foorumeilta kyseenalaistaen osin myös Naton merkityksen. Alueellisille valloille kuten Nato-maa Turkille on jäänyt aiempaa enemmän tilaa toimia.

Kaikki tämä – Trumpin heikosti ennakoitavan käytöksen ohella – saa rivit rakoilemaan sotilasliitossa. Asetelma kiteytyi viimeksi Yhdysvaltojen vetäessä joukkojaan Syyrian kurdialueilta ja antaessa Turkille tilaa hyökätä rajan yli terrorismin torjunnan nimissä aiemmin tänä syksynä.

Tapaus paljasti Naton ongelmia, sillä kumpikaan osapuoli ei tiettävästi koordinoinut tekemisiään liittolaistensa kanssa. Näin siitä huolimatta, että hyökkäyksellä olisi voinut olla merkittäviä vaikutuksia Eurooppaan, esimerkiksi Isisin leviämisen ja pakolaisuuden kautta. Juuri tähän Macron viittasi puhuessaan ”aivokuolleesta” Natosta.

Naton vaivojen listalla Turkilla onkin oma selvä paikkansa. Sen itsevaltainen ja ennakoimaton kehitys haastaa demokraattisille arvoille perustuvaa Natoa ja kismittää useissa liittolaismaissa.

Ennen Lontoon-kokousta Turkki on ollut jälleen otsikoissa. Reutersin diplomaattilähteen mukaan Turkki aikoisi torpata Naton puolustussuunnitelmat Itä-Euroopassa, elleivät sotilasliiton muut jäsenmaat tue sen vaatimusta luokitella Pohjois-Syyriassa toimivat YPG-kurdijoukot terroristeiksi.


Jo aiemmin Turkki on hermostuttanut Nato-liittolaisiaan hankkimalla S-400-ilmatorjuntajärjestelmän Venäjältä, mikä sai Yhdysvallat potkaisemaan sen ulos F-35-hävittäjäohjelmastaan.

Natoa jakaa myös vuosia käyty riitely rahasta.

Kylmän sodan jälkeisessä maailmassa moni sotilasliiton maista ajoi puolustustaan alas, kun ajatuksena oli, ettei perinteinen sota ole enää mahdollinen Euroopassa. Yhdysvalloissa liittolaisten verraten vähäisiin panostuksiin on vaadittu korotuksia jo pitkään, ja Trump on tehnyt sen yhä tiukemmalla retoriikalla.

Krimin jälkimainingeissa Euroopan maat ovat nyt alkaneet kasvattaa puolustusmenojaan, mutta moni niistä on vielä kaukana Naton asettamasta tavoitteesta, jonka mukaan puolustusmäärärahojen osuuden tulisi olla kaksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2024.

Miten vakavia Naton vaivat ovat?

Oireita Natolla siis riittää, mikä tunnustettaneen laajasti liittolaismaissa. Macronin lausunto kohautti silti pitkälti siksi, että se oli retorisesti poikkeuksellisen ankara. Vastaava likapyykki on Nato-piireissä ollut tapana pestä piilossa julkisuudelta.

Macronin kohua herättäneen haastattelun jälkimainingeissa muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel ja useat muut Nato-maiden edustajat kiiruhtivatkin ottamaan etäisyyttä ”aivokuolleisuudesta” ja vakuuttamaan Naton elinvoimaisuutta.

Myös tälle näkökulmalle on hyviä perusteluja.


Nato-maiden toiminta on esimerkiksi tiivistynyt Euroopassa huomattavasti Krimin valtauksen jälkeen. Venäjän aggressioon on pyritty vastaamaan, ja erityisesti Itä-Euroopassa tämä on koettu erittäin tärkeänä. Joukkoja ja kalustoa on sijoitettu esimerkiksi Baltiaan ja Puolaan, ja Yhdysvaltojen läsnäolo Euroopassa on kasvanut aiemmasta. Tämä on tapahtunut aikana, jona presidentti Trumpin sanotaan heikentäneen transatlanttisia suhteita.

Viime vuonna Nato sitoutui jo aiempien toimien lisäksi niin sanottuun 4x30-valmiussuunnitelmaan. Sen mukaan sillä tulisi ensi vuoteen mennessä olla 30 pataljoonaa, 30 ilmavoimien laivuetta ja 30 taistelualusta valmiudessa toimintaan Euroopassa tai Atlantin yli 30 päivän kuluessa. Myös kyberpuolustusta on pönkitetty useammalla tavalla.

Naton puolustajat korostavatkin, että Nato toimii ja on edelleen vahva. Eikä sille ole yhtä vahvoja vaihtoehtoja.

EU:n puolustusyhteistyötä on alettu tiivistää Naton rivien rakoillessa. Askeleet ovat silti hyvin hitaita. Nato houkutteleekin yhä myös uusia jäsenmaita, kun Pohjois-Makedoniasta on pian tulossa Naton 30:s jäsen. Myös liittoumattomat maat, kuten Suomi ja Ruotsi, ovat kokeneet, että tiivis yhteistyö Naton kanssa on niiden etu, vaikkei jäsenyyttä päätettäisi hakea.

Mitä lääkkeitä Nato-mailla on tarjota?

Lopulta, pitipä Natoa aivokuolleena tai ei, lienee selvää, että sotilasliiton on vahvistettava yhtenäisyyttänsä. Macronin arvostelun jälkeen niin Ranska kuin Saksakin ovat esitelleet omia aloitteitaan siitä, miten Nato voisi turvata tulevaisuutensa.


Saksa on ehdottanut, että pääsihteeri Stoltenberg loisi erillisen asiantuntijaryhmän keskustelemaan strategisista kysymyksistä ja hakemaan Naton tulevaa suuntaa. Ranska esitti samantyyppistä ajatusta hieman erilaisin painotuksin. Lontoon-kokous voisi paaluttaa tulevaisuuspohdinnan aloittamista.

Keskustelua on määrä käydä myös taakanjaosta puolustuksen rahoittamisessa, suhteesta Venäjään, asevalvonnasta ja siitä, miten Naton tulisi asemoitua suhteessa yhä voimakkaampaan Kiinaan.

Agendalla on myös teemoja liittyen teknologian kehitykseen ja turvallisuusympäristön muutokseen. Jo Lontoon-kokouksen alla sotilasliitto laajensi fokustaan, kun sen ulkoministerit hyväksyivät avaruuden uudeksi toiminta-alueeksi maan, meren, ilman ja kyberulottuvuuden rinnalle. Tarkoituksena ei Naton mukaan ole aseistaa avaruutta vaan esimerkiksi kyetä paremmin valvomaan ja puolustamaan satelliitteja, joita vastaan hyökkäämällä olisi mahdollista jumittaa niin siviili- kuin sotilaskäytössäkin tärkeitä toimintoja.

Tärkein lääke Natolle Lontoosta olisi kuitenkin, jos se onnistuisi esiintymään yhtenäisenä. Huomio kiinnittyy siksi muun muassa siihen, missä mielentilassa arvaamaton presidentti Trump puhuu ja twiittailee matkallansa.

Riitaisa tunnelma olisi vain omiaan pahentamaan 70-vuotiaan oireita.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Maailma janoaa akkuja, ja niissä kajastaa Kainuun valo – Talvivaaran entisen kaivoksen uumenista nousee nyt uusi aarre

      Tilaajille
    2. 2

      ”Ei hemmetissä”, sanoi prinsessa Anne sieppaajalle jo 70-luvulla – Suorasanainen prinsessa on tehnyt asiat aina omalla tavallaan, ja se on tehnyt hänestä yhden brittihovin suosituimmista kuninkaallisista

    3. 3

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    4. 4

      Poliisi haeskeli vuorokauden verran äitiä ja vauvaa Lahdessa

    5. 5

      Maalta kaupunkiin ja peltotöistä peruskouluun – Kuvasarja näyttää itsenäisen Suomen historian lapsen silmin

    6. 6

      Boris Johnsonin uskottavuuden kyseenalaistava video on kerännyt jo yli 4 miljoona näyttöä – Taustalla on pääministerin pakoilu kovasta haastattelusta

    7. 7

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    8. 8

      Helsingin ratapihan uuteen pyörätunneliin ei tule kierreluiskaa – Tällaiselta tunnelin suuaukko voi näyttää

    9. 9

      Vakava ja kunnioittava vai vapaapäivä muiden joukossa? HS seurasi itsenäisyyspäivää hautausmaalla ja ostoskeskuksessa

    10. 10

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    2. 2

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    3. 3

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    4. 4

      Perussuomalaiset uhkaa välikysymyksellä, jos Pekka Haavisto jatkaa ulkoministerinä

    5. 5

      Maailma janoaa akkuja, ja niissä kajastaa Kainuun valo – Talvivaaran entisen kaivoksen uumenista nousee nyt uusi aarre

      Tilaajille
    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    8. 8

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    9. 9

      Netissä leviää tuolihaaste, joka sujuu usein naisilta paremmin kuin miehiltä – Lääkäri selittää, mistä on kyse

    10. 10

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Joanna Jokinen hankki kukon, joka on huonoin koskaan nähty kukko – Martti pelkää kärpäsiä ja omia tipujaan, ja juuri siksi siitä tuli tämän syksyn someilmiö

      Tilaajille
    4. 4

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    5. 5

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    6. 6

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    7. 7

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    8. 8

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    9. 9

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    10. 10

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    11. Näytä lisää