Ulkomaat    |   HS-analyysi

70-vuotias ja ”aivokuolleeksi” julistettu Nato kokoontuu Lontooseen oikomaan rivejään – mutta onko sotilasliitto sairas?

70-vuotista taivaltaan juhliva sotilasliitto Nato kokoontuu päämieskokoukseensa Lontooseen. Kysymys kokouskäytävillä kuuluu, miten ”aivokuollut” elvytetään? Vai onko potilas itse asiassa varsin elossa?

70-vuotias ja ”aivokuollut”, kuten Ranskan presidentti Emmanuel Macron hiljattain kuvaili sotilasliitto Natoa.

Lausunto, joka herätti laajaa arvostelua liittolaisten keskuudessa, nousee esiin varmasti myös, kun 29 Nato-maan johto kokoontuu päämieskokoukseensa Lontooseen tiistaina ja keskiviikkona.

Kysymys kokouskäytävillä kuuluu: miten aivokuollut elvytetään? Vai onko potilas itse asiassa varsin elossa?

HS käy läpi Naton sairauskertomuksen ja sen, mitä lääkkeitä ongelmiin koetetaan tarjota.

Mikä Natoa vaivaa?

Jos vilkaisee historiaa, näyttää, että ei juuri mikään. Nato vaikuttaa oikeastaan olevan poikkeuksellisen elinvoimaisessa kunnossa.

Yhdysvaltalainen ajatuspaja Brookings Institution kartoitti hiljattain sotilasliittojen 500 vuoden historiaa vuoteen 2010 saakka. Tuona aikana toimineiden 63 sotilasliiton keskimääräinen elinikä oli huomattavasti lyhyempi kuin 70-vuotiaan Naton, 15–41 vuotta riippuen liittouman laadusta. Yhteisen puolustusulottuvuuden sisältävät sotilasliitot hajosivat keskimäärin 15 vuodessa. Usein silloin, kun yhteinen vihollinen oli hävinnyt.

Naton alkuperäiset viholliset, Neuvostoliitto ja Varsovan liitto, hajosivat jo 1990-luvulla, mikä sai Naton hakemaan paikkaansa maailmassa. Nato sopeutui, kun se suuntautui aiempaa enemmän yhteisen turvallisuuden rakentamiseen, kriisinhallintaan ja esimerkiksi terrorismin torjuntaan.

Kunnes Krimin valtaus vuonna 2014 muutti pelikentän uudelleen, ja omien rajojen puolustamisesta tuli taas muotia.

Yksi Naton vaiva onkin juuri uuden asetelman seurausta: Sotilasliitolla on yhtäkkiä uuden roolinsa lisäksi myös osa vanhaa rooliansa Venäjän vastapuolena. Tasapainottelu näiden kahden roolin välillä on työlästä, sillä Naton Pohjois- ja Itä-Euroopan maat korostavat herkästi tehtävää Itämeren vakauttajana. Eteläiset maat taas priorisoisivat terrorismin torjuntaa ja operaatioita eteläisillä alueilla.

Sotilasliitolla on tämän lisäksi vielä uudenlaisia haasteita, kuten teknologian kiihtyvä kehitys, kyberuhkat ja geopoliittinen muutos, jonka vuoksi ennen muuta Kiina näyttäytyy yhä selvemmin suurvaltana.

Kiinan vahvistumisen seurauksena Yhdysvallat on suunnannut katsettaan Euroopasta Aasiaan, mikä huolestuttaa Nato-jäseniä Euroopassa. Presidentti Donald Trumpin johdolla Yhdysvallat on myös vetäytynyt yhä selkeämmin maailmanpoliisin roolistaan ja kansainvälisiltä foorumeilta kyseenalaistaen osin myös Naton merkityksen. Alueellisille valloille kuten Nato-maa Turkille on jäänyt aiempaa enemmän tilaa toimia.

Kaikki tämä – Trumpin heikosti ennakoitavan käytöksen ohella – saa rivit rakoilemaan sotilasliitossa. Asetelma kiteytyi viimeksi Yhdysvaltojen vetäessä joukkojaan Syyrian kurdialueilta ja antaessa Turkille tilaa hyökätä rajan yli terrorismin torjunnan nimissä aiemmin tänä syksynä.

Tapaus paljasti Naton ongelmia, sillä kumpikaan osapuoli ei tiettävästi koordinoinut tekemisiään liittolaistensa kanssa. Näin siitä huolimatta, että hyökkäyksellä olisi voinut olla merkittäviä vaikutuksia Eurooppaan, esimerkiksi Isisin leviämisen ja pakolaisuuden kautta. Juuri tähän Macron viittasi puhuessaan ”aivokuolleesta” Natosta.

Naton vaivojen listalla Turkilla onkin oma selvä paikkansa. Sen itsevaltainen ja ennakoimaton kehitys haastaa demokraattisille arvoille perustuvaa Natoa ja kismittää useissa liittolaismaissa.

Ennen Lontoon-kokousta Turkki on ollut jälleen otsikoissa. Reutersin diplomaattilähteen mukaan Turkki aikoisi torpata Naton puolustussuunnitelmat Itä-Euroopassa, elleivät sotilasliiton muut jäsenmaat tue sen vaatimusta luokitella Pohjois-Syyriassa toimivat YPG-kurdijoukot terroristeiksi.


Jo aiemmin Turkki on hermostuttanut Nato-liittolaisiaan hankkimalla S-400-ilmatorjuntajärjestelmän Venäjältä, mikä sai Yhdysvallat potkaisemaan sen ulos F-35-hävittäjäohjelmastaan.

Natoa jakaa myös vuosia käyty riitely rahasta.

Kylmän sodan jälkeisessä maailmassa moni sotilasliiton maista ajoi puolustustaan alas, kun ajatuksena oli, ettei perinteinen sota ole enää mahdollinen Euroopassa. Yhdysvalloissa liittolaisten verraten vähäisiin panostuksiin on vaadittu korotuksia jo pitkään, ja Trump on tehnyt sen yhä tiukemmalla retoriikalla.

Krimin jälkimainingeissa Euroopan maat ovat nyt alkaneet kasvattaa puolustusmenojaan, mutta moni niistä on vielä kaukana Naton asettamasta tavoitteesta, jonka mukaan puolustusmäärärahojen osuuden tulisi olla kaksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2024.

Miten vakavia Naton vaivat ovat?

Oireita Natolla siis riittää, mikä tunnustettaneen laajasti liittolaismaissa. Macronin lausunto kohautti silti pitkälti siksi, että se oli retorisesti poikkeuksellisen ankara. Vastaava likapyykki on Nato-piireissä ollut tapana pestä piilossa julkisuudelta.

Macronin kohua herättäneen haastattelun jälkimainingeissa muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel ja useat muut Nato-maiden edustajat kiiruhtivatkin ottamaan etäisyyttä ”aivokuolleisuudesta” ja vakuuttamaan Naton elinvoimaisuutta.

Myös tälle näkökulmalle on hyviä perusteluja.


Nato-maiden toiminta on esimerkiksi tiivistynyt Euroopassa huomattavasti Krimin valtauksen jälkeen. Venäjän aggressioon on pyritty vastaamaan, ja erityisesti Itä-Euroopassa tämä on koettu erittäin tärkeänä. Joukkoja ja kalustoa on sijoitettu esimerkiksi Baltiaan ja Puolaan, ja Yhdysvaltojen läsnäolo Euroopassa on kasvanut aiemmasta. Tämä on tapahtunut aikana, jona presidentti Trumpin sanotaan heikentäneen transatlanttisia suhteita.

Viime vuonna Nato sitoutui jo aiempien toimien lisäksi niin sanottuun 4x30-valmiussuunnitelmaan. Sen mukaan sillä tulisi ensi vuoteen mennessä olla 30 pataljoonaa, 30 ilmavoimien laivuetta ja 30 taistelualusta valmiudessa toimintaan Euroopassa tai Atlantin yli 30 päivän kuluessa. Myös kyberpuolustusta on pönkitetty useammalla tavalla.

Naton puolustajat korostavatkin, että Nato toimii ja on edelleen vahva. Eikä sille ole yhtä vahvoja vaihtoehtoja.

EU:n puolustusyhteistyötä on alettu tiivistää Naton rivien rakoillessa. Askeleet ovat silti hyvin hitaita. Nato houkutteleekin yhä myös uusia jäsenmaita, kun Pohjois-Makedoniasta on pian tulossa Naton 30:s jäsen. Myös liittoumattomat maat, kuten Suomi ja Ruotsi, ovat kokeneet, että tiivis yhteistyö Naton kanssa on niiden etu, vaikkei jäsenyyttä päätettäisi hakea.

Mitä lääkkeitä Nato-mailla on tarjota?

Lopulta, pitipä Natoa aivokuolleena tai ei, lienee selvää, että sotilasliiton on vahvistettava yhtenäisyyttänsä. Macronin arvostelun jälkeen niin Ranska kuin Saksakin ovat esitelleet omia aloitteitaan siitä, miten Nato voisi turvata tulevaisuutensa.


Saksa on ehdottanut, että pääsihteeri Stoltenberg loisi erillisen asiantuntijaryhmän keskustelemaan strategisista kysymyksistä ja hakemaan Naton tulevaa suuntaa. Ranska esitti samantyyppistä ajatusta hieman erilaisin painotuksin. Lontoon-kokous voisi paaluttaa tulevaisuuspohdinnan aloittamista.

Keskustelua on määrä käydä myös taakanjaosta puolustuksen rahoittamisessa, suhteesta Venäjään, asevalvonnasta ja siitä, miten Naton tulisi asemoitua suhteessa yhä voimakkaampaan Kiinaan.

Agendalla on myös teemoja liittyen teknologian kehitykseen ja turvallisuusympäristön muutokseen. Jo Lontoon-kokouksen alla sotilasliitto laajensi fokustaan, kun sen ulkoministerit hyväksyivät avaruuden uudeksi toiminta-alueeksi maan, meren, ilman ja kyberulottuvuuden rinnalle. Tarkoituksena ei Naton mukaan ole aseistaa avaruutta vaan esimerkiksi kyetä paremmin valvomaan ja puolustamaan satelliitteja, joita vastaan hyökkäämällä olisi mahdollista jumittaa niin siviili- kuin sotilaskäytössäkin tärkeitä toimintoja.

Tärkein lääke Natolle Lontoosta olisi kuitenkin, jos se onnistuisi esiintymään yhtenäisenä. Huomio kiinnittyy siksi muun muassa siihen, missä mielentilassa arvaamaton presidentti Trump puhuu ja twiittailee matkallansa.

Riitaisa tunnelma olisi vain omiaan pahentamaan 70-vuotiaan oireita.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajako vaati ison uhrin: ”Monia on johdettu harhaan”

    2. 2

      Tuhannet suomalaiset saavat pian rikos­historian huume­kaupoista pimeässä verkossa – Hakkeri kertoo nyt, miksi tarina verkon anonyymistä huume­keitaasta oli valhetta

      Tilaajille
    3. 3

      Kotka yritti pyydystää mustekalan Kanadassa – video näyttää, kuinka kotka ja mustekala kelluivat vyyhtinä vedessä

    4. 4

      Näin Kiina taistelee länsimaistumista vastaan: Väärät kirjat poltetaan, yliopistot opettavat oikeanlaista naiseutta ja miesten korvakorut kiellettiin televisiossa

    5. 5

      Hitas-rekisteristä paljastuu myös Helsingin päättäjiä: Eveliina Heinäluoma ja Dennis Pasterstein omistavat kaksi asuntoa

      Tilaajille
    6. 6

      140-kiloinen painonnostaja Teemu Roininen ryhtyi vegaaniksi parantaakseen tuloksiaan – Miten siinä kävi?

      Tilaajille
    7. 7

      Leijonat-maalivahdilla loistava debyytti: HIFK:n Frans Tuohimaa onnistui maalinteossa Tre Kronoria vastaan

    8. 8

      Trump käski Greta Thunbergiä ”chillaamaan”, Thunberg näpäytti takaisin – ja sai tuekseen myös Michelle Obaman

    9. 9

      Mihin tv-toimittaja tarvitsee korkokenkiä? Kirsi Alm-Siira ja Annika Damström kertovat, millaista palautetta katsojilta tulee

      Tilaajille
    10. 10

      Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen allekirjoitti al-Holin suomalaisten palauttamista koskevan asia­kirjan, valio­kunnassa hän kiisti tietävänsä suunnitelmasta – näin Kolehmainen kommentoi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajako vaati ison uhrin: ”Monia on johdettu harhaan”

    2. 2

      Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen allekirjoitti al-Holin suomalaisten palauttamista koskevan asia­kirjan, valio­kunnassa hän kiisti tietävänsä suunnitelmasta – näin Kolehmainen kommentoi

      Tilaajille
    3. 3

      Trump käski Greta Thunbergiä ”chillaamaan”, Thunberg näpäytti takaisin – ja sai tuekseen myös Michelle Obaman

    4. 4

      Tuhannet suomalaiset saavat pian rikos­historian huume­kaupoista pimeässä verkossa – Hakkeri kertoo nyt, miksi tarina verkon anonyymistä huume­keitaasta oli valhetta

      Tilaajille
    5. 5

      Kommentti: Katri Kulmunin Instagram-äänestys paljastaa, miten hallituksessa jonkun on pian pakko tinkiä periaatteistaan

      Tilaajille
    6. 6

      HS:n piparikisassa ei pelätty ottaa kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin – Äänestä omaa suosikkiasi pipariteoksista

    7. 7

      Hitas-rekisteristä paljastuu myös Helsingin päättäjiä: Eveliina Heinäluoma ja Dennis Pasterstein omistavat kaksi asuntoa

      Tilaajille
    8. 8

      Kiertueen loppumetreillä Samu Haberin piti pystyssä vain kalja ja salamipitsa – Nyt Haber kertoo kosteista vuosista ja kertyneistä kiloista

      Tilaajille
    9. 9

      Aivotutkija suunnitteli ohjelman, jonka avulla mikä tahansa elämänmuutos helpottuu – Seitsemän neuvoa, joiden avulla pääset eroon tunnesyömisestä tai turhasta valvomisesta

      Tilaajille
    10. 10

      9-vuotiasta tyttöä lyötiin kadulla Soukassa – poliisi etsii epäiltyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    3. 3

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    4. 4

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    5. 5

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    6. 6

      Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat

    7. 7

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    8. 8

      Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

    9. 9

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    10. 10

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    11. Näytä lisää