Ulkomaat
Kiina uhkaa kansalaisjärjestöjä pakotteilla, taustalla Yhdysvaltain tuki Hongkongin demokratialiikkeelle
Kiina on aloittanut ensimmäiset vastatoimet sille, että Yhdysvallat viime viikolla asettui tukemaan Hongkongin autonomiaa ja demokratiapyrkimyksiä.
Ensimmäinen vastatoimien kohde ovat kansalaisjärjestöt sekä Yhdysvaltain sotalaivat, joille ei maanantaista alkaen myönnetä lupaa Hongkongissa käyntiin.
Yhdysvallat sääti viime viikolla lain, jonka mukaan demokratia ja autonomia ovat jatkossa ehtoja Hongkongin erityisasemalle Yhdysvaltain kaupankäynnissähttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006323827.html.
Kiina lupasi vastata ankarasti.
Uusista rajoituksista kertoi Kiinan ulkoministeriö maanantaina, kertoo uutistoimisto AFP.
Kansalaisjärjestöille asetettavia pakotteita ei juuri määritelty, mutta niiden kohteina ovat ainakin Human Rights Watch, National Endowment for Democracy sekä Freedom House.
Ulkoministeriön tiedottajan Hua Chunyingin https://www.hs.fi/haku/?query=hua+chunyinginmukaan järjestöt ovat ”käyttäytyneet huonosti” Hongkongin puoli vuotta jatkuneiden mielenosoitusten ja levottomuuksien aikana.
Hänen mukaansa on ”paljon näyttöä siitä, että nämä järjestöt tukevat Kiinan-vastaisia voimia ja innostavat Hongkongin separatistisia voimia”, Hua sanoi ja asetti järjestöt vastuuseen Hongkongin ajautumisesta kaaokseen.
Human Rights Watchin mukaan järjestö ei ole saanut Kiinan hallinnolta tarkempaa viestiä siitä, mitä pakotteet sitä vastaan voisivat tarkoittaa.
”Kiinan hallituksen pitäisi kunnioittaa hongkongilaisten oikeuksia sen sijaan, että ottaa tähtäimeensä järjestön, joka pyrkii puolustamaan niitä”, järjestön pääjohtaja kommentoi AFP:n mukaan tiedotteessa.
Sotalaivojen osalta viisumirajoituksia pidetään pitkälti symbolisina. Kahden laivan vierailu Hongkongissa kiellettiin jo elokuussa.
”Tämä viestittää kuitenkin Yhdysvaltain ja Kiinan välisten jännitteiden syvenemisestä”, Singaporessa toimivan yliopiston turvallisuusalan tutkija Michael Raska https://www.hs.fi/haku/?query=michael+raska sanoo AFP:lle. ”Sotilaallisesti asialla ei ole Yhdysvalloille merkitystä.”
Demokratiaa vaativat mielenosoitukset ovat kestäneet Hongkongissa noin puoli vuotta. Viime viikonvaihteessa mielenosoittajat kiittivät Yhdysvaltoja saamastaan tuesta.
Hongkongin taloudelle levottomuudet ovat myrkkyä, ja maanantaina alueen viranomaiset kertoivat finanssikeskuksen budjetin jäävän ensimmäistä kertaa 15 vuoteen alijäämäiseksi.
Ensimmäinen vastatoimien kohde ovat kansalaisjärjestöt sekä Yhdysvaltain sotalaivat, joille ei maanantaista alkaen myönnetä lupaa Hongkongissa käyntiin.
Yhdysvallat sääti viime viikolla lain, jonka mukaan demokratia ja autonomia ovat jatkossa ehtoja Hongkongin erityisasemalle Yhdysvaltain kaupankäynnissähttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006323827.html.
Kiina lupasi vastata ankarasti.
Uusista rajoituksista kertoi Kiinan ulkoministeriö maanantaina, kertoo uutistoimisto AFP.
Kansalaisjärjestöille asetettavia pakotteita ei juuri määritelty, mutta niiden kohteina ovat ainakin Human Rights Watch, National Endowment for Democracy sekä Freedom House.
Ulkoministeriön tiedottajan Hua Chunyingin https://www.hs.fi/haku/?query=hua+chunyinginmukaan järjestöt ovat ”käyttäytyneet huonosti” Hongkongin puoli vuotta jatkuneiden mielenosoitusten ja levottomuuksien aikana.
Hänen mukaansa on ”paljon näyttöä siitä, että nämä järjestöt tukevat Kiinan-vastaisia voimia ja innostavat Hongkongin separatistisia voimia”, Hua sanoi ja asetti järjestöt vastuuseen Hongkongin ajautumisesta kaaokseen.
Human Rights Watchin mukaan järjestö ei ole saanut Kiinan hallinnolta tarkempaa viestiä siitä, mitä pakotteet sitä vastaan voisivat tarkoittaa.
”Kiinan hallituksen pitäisi kunnioittaa hongkongilaisten oikeuksia sen sijaan, että ottaa tähtäimeensä järjestön, joka pyrkii puolustamaan niitä”, järjestön pääjohtaja kommentoi AFP:n mukaan tiedotteessa.
Sotalaivojen osalta viisumirajoituksia pidetään pitkälti symbolisina. Kahden laivan vierailu Hongkongissa kiellettiin jo elokuussa.
”Tämä viestittää kuitenkin Yhdysvaltain ja Kiinan välisten jännitteiden syvenemisestä”, Singaporessa toimivan yliopiston turvallisuusalan tutkija Michael Raska https://www.hs.fi/haku/?query=michael+raska sanoo AFP:lle. ”Sotilaallisesti asialla ei ole Yhdysvalloille merkitystä.”
Demokratiaa vaativat mielenosoitukset ovat kestäneet Hongkongissa noin puoli vuotta. Viime viikonvaihteessa mielenosoittajat kiittivät Yhdysvaltoja saamastaan tuesta.
Hongkongin taloudelle levottomuudet ovat myrkkyä, ja maanantaina alueen viranomaiset kertoivat finanssikeskuksen budjetin jäävän ensimmäistä kertaa 15 vuoteen alijäämäiseksi.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Hongkong Seuraa
- Kiina Seuraa
- Yhdysvallat Seuraa
- Kaisa Hakkarainen Seuraa
Kommentit