Norjassa kuolee maailman vähiten ihmisiä tie­liikenteessä, Suomessa tilanne on paljon synkempi

Tukholma

Norjan tiet ovat näyttäviä. Jyrkänteitä, mutkia ja kilometrikaupalla tunneleita, jotka puhkovat lumihuippuisia vuoria vuonolta vuonolle.

Teollisuusmaiden järjestön OECD:n tuoreen raportinhttps://www.itf-oecd.org/sites/default/files/docs/irtad-road-safety-annual-report-2019.pdf mukaan nämä tiet ovat dramaattisuudestaan huolimatta myös maailman turvallisimpia. Norjassa kuolee tieliikenteessä vähemmän ihmisiä kuin missään muussa kehittyneessä maassa.

Kuolemien määrä voidaan suhteuttaa asukaslukuun, ajettujen kilometrien määrään tai autojen määrään. Norja on turvallisin kaikilla kolmella tavalla katsottuna. Vertailussa oli mukana 40 teollistunutta maata eri puolilta maailmaa.

Vertailun kärkikymmenikkö asukaslukuun suhteutettuna on Norja, Sveitsi, Britannia, Irlanti, Tanska, Ruotsi, Japani, Israel, Espanja ja Saksa.

Suomi on sijalla 12. Näin katsottuna Suomi on vertailun toiseksi heikoin Pohjoismaa: vain Islanti jää taakse. Jos kuolemia suhteutetaan ajettuihin kilometreihin, Suomi putoaa Pohjoismaista heikoimmaksi.

Norja on vertailun maista myös nopein turvallisuuden parantaja. Vielä vuonna 2010 Norjassa kuoli tieliikenteessä 208 ihmistä. Vuonna 2017 luku oli enää 107.

Norja on siis puolittanut kuolemien määrän alle kymmenessä vuodessa.

Suomessa kehitys on ollut koko 2000-luvun oikeansuuntaista mutta selvästi hitaampaa kuin Norjassa. Suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia ei ole saatu vähennettyä toivotusti.

Suomen tieliikenteessä kuoli vuonna 2018 ennakkotietojen mukaan 237 ihmistä.

Liikenneturvan toimitusjohtajan Anna-Liisa Tarvaisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=anna-liisa+tarvaisen mukaan Suomi on ollut vertailuissa pitkään Pohjoismaiden jumbosijalla.

Norjan ja Ruotsin Suomea parempia sijoituksia selittävät Tarvaisen mukaan rakenteelliset erot. ”Infrastruktuuri, autot ja puuttuminen suuriin ongelmiin, kuten päihteisiin.”

Norjassa nokkakolareita on saatu vähennettyä 2010-luvulla merkittävästi rakentamalla lisää keskikaiteita ja nelikaistaisia moottoriteitä.

Norjan liikenneministeriön apulaisministeri Tommy Skjervoldhttps://www.hs.fi/haku/?query=tommy+skjervold kertoo HS:lle puhelimitse, että öljymaa on ratkaissut asiaa rahalla. Oikeistohallitus kasvatti tieverkkoon käytettävää budjettia 80 prosenttia.

”Pelkästään tänä vuonna uutta nelikaistaista tietä on rakennettu noin 100 kilometriä. Itse asiassa juuri tunti sitten avasimme neljä kaistaa tiellä numero E18.”

Lisäksi Norjassa autokanta on uutta ja valtio on panostanut automatisoituun ylinopeuksien valvontaan ja nuorten kuljettajien valistamiseen.

”Teiden lisäksi asenneilmapiirin muuttaminen on toinen merkittävä tekijä. Nykyään Norjassa matkustaja huomauttaa varmasti, jos kuljettajalla ei ole turvavyötä.”

Tarvaisen mukaan sekä Ruotsissa että Norjassa puututaan päihtyneenä ajamiseen tiukemmin kuin Suomessa. ”Ajokiellot ovat pidempiä, ja Ruotsissa esimerkiksi alkolukkoja on paljon enemmän käytössä.”

Kuolonkolareihin liittyy lähes aina inhimillinen virhe.

”Usein taustalla on kuljettajan tila. Eihän se kuolonkolari tien tai auton vika yleensä ole”, Tarvainen sanoo.

Liikenneturvallisuus peilaa koko muun yhteiskunnan hyvinvointia. Sakot eivät välttämättä auta, jos ihmisen elämänhallintaa ei muuten saada tuettua.

Tarvaisen mukaan Ruotsissa ja Norjassa ollaan pitkällä liikenneturvallisuuden kokonaisvaltaisessa suunnittelussa.

Suomessa liikenneturvallisuuden strategian valmistelu on parhaillaan käynnistymässä hallitusohjelman mukaisesti. Valmistelussa etsitään toimia, joilla Suomi pääsisi kohti EU:n nollan liikennekuoleman tavoitetta vuoteen 2050 mennessä.

”Keväällä on tarkoitus kartoittaa juuri näitä hyviä esimerkkejä muista maista”, sanoo liikenneministeriön turvallisuusyksikön johtaja Elina Immonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=elina+immonen. Myös Norjan esimerkkiin aiotaan hänen mukaansa tutustua.

Strategian on määrä olla valmis vuoden 2021 lopulla.

Oikaisu 3.12. klo 8.35: Norjassa kuoli vuonna 2010 tieliikenteessä 208 ihmistä koko maassa, ei 100 000 asukasta kohti, kuten jutussa alun perin virheellisesti luki.