
Nuorin siskoista määrätään psykiatriseen hoitoon. Asiasta kertoivat esimerkiksi uutistoimisto Reuters sekä Venäjän tutkintakomitea verkkosivuillaanhttps://sledcom.ru/news/item/1415911/.
Krestinahttps://www.hs.fi/haku/?query=krestina, Angelinahttps://www.hs.fi/haku/?query=angelina ja Maria Hatšaturjaniahttps://www.hs.fi/haku/?query=maria+hatsaturjania syytetään isänsä Mihail Hatšaturjaninhttps://www.hs.fi/haku/?query=mihail+hatsaturjanin tappamisesta viime heinäkuussa. Tytöt olivat tapahtuma-aikaan 19-, 18-, ja 17-vuotiaita.
Mihail Hatšaturjan oli pahoinpidellyt tyttäriään vuosia. Heitä oli alistettu ja heihin oli kohdistettu seksuaalista väkivaltaa.
Tapaus on nostanut perheväkivallan, yleensä vaietun ongelman, yhteiskunnalliseen keskusteluun ja otsikoihin Venäjällä. Siskokset ovat saaneet valtavasti julkista tukea, ja heidän syytteidensä kumoamista vaativa adressi keräsi yli 360 000 allekirjoitusta.

Monet ovat arvostelleet venäläistä lainsäädäntöä, jossa perheväkivallan uhrin oikeusturva on lähes olematon. Helmikuussa 2017 voimaan tullut lainmuutos lievensi perheväkivallan rangaistavuutta siten, ettei se ole enää rikos vaan hallinnollinen rikkomus. Teosta voi saada sakkoa, yhdyskuntapalvelua tai korkeintaan 15 vuorokautta vankeutta.
Nyt Hatšaturjan siskoksista kahta vanhinta uhkaa Venäjän rikoslain mukaan rangaistus harkitusta murhasta. Siitä voidaan tuomita kahdeksasta kahteenkymmeneen vuotta vankeutta.
Lakimuutos kotiväkivallan rangaistavuuden lieventämisestä johti kotiväkivallan lisääntymiseen, sanoi vakavia rikoksia tutkivan tutkintakomitean johtaja uutistoimisto Tassillehttps://tass.ru/obschestvo/5241655 reilu vuosi lainmuutoksen jälkeen. Komitea on sama, joka tiistaina kommentoi Hatšaturjan siskosten tapauksen tutkintaa.

Useiden venäläisarvioiden mukaan vuoden 2017 lakimuutos teki myös poliiseista entistä passiivisempia puuttumaan saamiinsa väkivaltailmoituksiin, joissa epäilty ja uhri ovat sukua toisilleen. Heinäkuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuinkin totesi, että Venäjän viranomaiset eivät välitä puuttua lähisuhdeväkivaltaan.
Marraskuussa venäläisjulkaisut Novaja Gazeta ja Mediazona analysoivat 2 500 vuosina 2016–2018 annettua murhatuomiota. Niistä 79 prosentissa murhasta tuomittu nainen oli puolustanut itseään kotiväkivallalta. Venäläisjulkaisut selvittivät, että niistä 1 500 naisesta jotka oli vuosina 2011–2018 tuomittu hätävarjelun liioittelusta väkivaltatapauksissa, oli 91 prosenttia suojellut itseään kumppaniltaan tai toiselta miespuoliselta sukulaiseltaan.
Aihe nousi esiin myös kansainvälisesti myös marraskuussa, kun pietarilainen historiantutkija surmasi ja paloitteli nuoren avovaimonsa sekä upotti hänen ruumiinosia kanavaan.
Helsingin Sanomat kertoi laajassa artikkelissa Venäjällä hyväntekeväisyystyönä perheväkivallan arpia peittävästä tatuoijasta: Kotiväkivalta lisääntyi Venäjällä, kun sitä säätävä laki lieveni – HS:n erikoisartikkelissa tavataan naisia, joilta tatuoijat ovat piilottaneet arvethttps://dynamic.hs.fi/2019/tatuointi/?_ga=2.187601963.285073797.1574686207-1812495567.1574065576

- Venäjä Seuraa
- Laura Halminen Seuraa
Kommentit