Ulkomaat

Trump vaati Nato-maita kasvattamaan puolustusbudjettejaan ja niin todella tapahtui: ”Olen iloinen, että olen voinut auttaa”

Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin ja Britannian pääministeri Boris Johnsonin puheet avaavat Nato-maiden päämiestapaamisen toisen päivän.

Watford

Jos Naton päämiestapaamiselta Lontoossa toivottiin yhtenäisyyden osoitusta, jo alku oli jotain aivan muuta.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump käynnisti tapaamisen tiistaina haukkumalla oitis Ranskan presidentin Emmanuel Macronin The Economist -lehdessä esittämän arvion ”aivokuolleesta” Natosta.

”Hyvin, hyvin ilkeä lausunto”, Trump sanoi lehdistötilaisuudessa tavattuaan Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kahden kesken makkara- ja munakas­aamiaisella.

”Et vain voi antaa sellaisia lausuntoja Natosta. Se on hyvin epäkunnioittavaa.”

Macron viittasi arviollaan muun muassa koordinoinnin olemattomuuteen Yhdysvaltojen ja sen eurooppalaisten liittolaisten välillä, kun Turkki hyökkäsi Pohjois-Syyriaan aiemmin syksyllä. Trumpin lisäksi monet muut Nato-johtajat ovat ottaneet etäisyyttä laajaa keskustelua herättäneeseen lausuntoon.

Trump luonnehti tiistaina, että hän kyllä tulee hyvin toimeen Macronin kanssa mutta tämä tekee välillä oman maansa kannalta huonoa politiikkaa. Trumpilta kysyttiin myös, näkeekö hän Yhdysvaltojen ja Euroopan ajautuneen kauemmas toisistaan.

”En meidän osaltamme, mutta näen Ranskan erkaantuvan”, hän sanoi.

Trump ja Macron tapasivat myöhemmin tiistaina ja esiintyivät median edessä sopuisina ja hyväntuulisina. Macron totesi lehdistölle, että hän pitää kiinni aivokuolleisuutta koskeneesta lausunnostaan. Hän toivoi strategista keskustelua Naton päämääristä sen sijaan että liittolaiset riitelisivät rahasta ja taakanjaosta.

Naton kaksipäiväinen päämiestapaaminen jatkuu keskiviikkona.

Päivä alkaa Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin ja Britannian pääministeri Boris Johnsonin puheilla.

Kokouksessa odotetaan käytävän keskustelua muun muassa Naton suhteesta Kiinaan, terrorismista, asevalvonnasta ja Naton suhteesta Venäjään.

Mielenkiinnolla seurataan myös Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin esiintymistä kokouksessa. Ennen kokousta hän esiintyi uhmakkaasti.

Uutistoimistolähteiden mukaan Turkki aikoisi estää Naton puolustussuunnitelmat Itä-Euroopassa, elleivät sotilasliiton muut jäsenmaat tue maan vaatimusta, että Pohjois-Syyriassa toimivat YPG-kurdijoukot luokitellaan terroristeiksi.

Lontoon Nato-kokous alkoi tiistaina yksittäisillä valtionjohtajien tapaamisilla ja illalla Buckinghamin palatsissa järjestetyllä vastaanotolla. Kokouksen pääpäivä on keskiviikkona, kun 29 Nato-maan johtajat kokoontuvat yhteen Lontoon ulkopuolella sijaitsevaan Watfordiin.

Tapaaminen tunnetaan huippukokouksen sijasta suppeamman ”päämieskokouksen” nimellä. Johtajat istuvat yhteisessä pöydässä vain päivän eivätkä kahta päivää. Tämän on kuiskuteltu johtuvan siitä, että mahdollisille eripuraisuuksille olisi vähemmän tilaa ja Nato voisi yrittää pitää rivinsä suorina.

Tavanomaisessa aikataulussa huippukokous olisi järjestetty ensi vuonna, mutta ilmeisesti sitä ei haluttu ajoittaa Yhdysvaltojen vaalivuoteen.

Yhtenä keskeisimmistä teemoista esiin noussee jälleen kysymys puolustusbudjeteista ja niin sanotusta taakanjaosta.

Presidentti Trump on viime vuosina vaatinut toistuvasti Euroopan-liittolaisiltaan, että ne ottaisivat nykyistä suuremman vastuun omasta puolustuksestaan ja kasvattaisivat puolustusmenojaan. Viime vuoden huippukokous Brysselissä sai dramaattisia piirteitä, kun Trump äityi arvostelemaan varsinkin Saksaa kovasanaisesti liian vähäisistä puolustuspanostuksista.

Tällä kertaa Euroopan Nato-maat toivoivat kokouksen alla, että tuoreet tilastot puolustusmäärärahojen kehityksestä auttaisivat tyynnyttelemään arvaamattomasti esiintyvää Trumpia. Rauhoittelua saatettiin odottaa myös Naton julkistamasta miljardin dollarin sopimuksesta, jolla se modernisoi yhdysvaltalaisen Boeingin AWACS-ilmavalvontakoneitaan.

Tilastot puolustusmäärärahoista osoittavat, että Nato-maiden yhteenlasketut puolustusbudjetit kasvavat tänä vuonna viidettä vuotta peräkkäin, ja kasvua odotetaan myös lähivuosina.

Ensi vuoteen mennessä Euroopan Nato-maat ja Kanada ovat lisänneet puolustusbudjetteihinsa yhteensä noin 130 miljardia dollaria sitten vuoden 2016. Tänä vuonna kasvua odotetaan reaalisesti 4,6 prosenttia viime vuodesta.


Trump kuvaili tiistaina lukujen kasvua ”uskomattoman hyväksi” ja kiitteli Stoltenbergia hyvästä työstä.

Jo matkallaan Lontooseen Trump kiirehti kuitenkin ottamaan kunnian määrärahojen kehityksestä. Hän kuvaili twiitissään, että Naton tavoitteen täyttävien maiden määrä on hänen kaudellaan yli kaksinkertaistunut.

”Olen iloinen, että olen voinut auttaa”, Trump sanoi tiistaina lehdistötilaisuudessa.

Samalla hän arvosteli jälleen liittolaisia, kuten Saksaa, siitä, että lukemat ovat yhä liian pieniä. Trumpin mukaan Saksa ei maksa reilua osuutta yhteisestä puolustuksesta.

Hän myös liitti keskusteluun Yhdysvaltojen kauppaintressit. Trump antoi ymmärtää, että Eurooppa kohtelee Yhdysvaltoja huonosti molemmilla rintamilla ja sen olisi ”ryhdistäydyttävä”.

Tuoreiden lukujen mukaan yhdeksän Naton jäsenmaata yltää tänä vuonna Naton tavoitteeseen, jonka mukaan puolustusbudjetin pitäisi olla kaksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2024 mennessä. Vuonna 2014 maita oli kolme ja vuonna 2018 seitsemän.

Sitoumus puolustusbudjettien kasvattamisesta annettiin vuoden 2014 huippukokouksessa Walesissa sen jälkeen kun Venäjä oli vallannut Krimin ja perinteinen sota näytti Euroopassa taas mahdolliselta. Tätä ennen moni Euroopan maa oli leikannut puolustustaan kylmän sodan jälkimainingeissa. Tavoite on poliittisesti painava muttei maita laillisesti sitova.

Saksalaisen sotilasasiantuntija ja entinen Naton puolustuspolitiikasta vastaava apulaispääsihteeri Heinrich Brauß pitää Euroopan kasvavia panostuksia puolustukseen merkittävinä mutta painottaa myös, että sijoitukset on vielä muutettava toimiviksi käytännöiksi.

”Kaikki tämä on erinomaista kehitystä, ja toivon, että presidentti Trump tunnustaa sen eikä vain jatka Saksan syyttelyä. Mutta kaikki nämä panostukset pitää vielä kanavoida toimintaan siten, että ne kasvattavat kyvykkyyksiämme”, hän sanoi HS:lle.

Brauß arvioi, että kehityksen kääntyminen puolustusmäärärahoissa on osaltaan – mutta vain osaltaan – Trumpin patistelun seurausta.

”Reiluuden nimissä voimme antaa kunnian kehityksestä presidentti Trumpille. Toisaalta: jos katsomme Naton lukuja, puolustusmäärärahojen kasvu alkoi jo vuonna 2015 eli presidentti Obaman virkakaudella.”

Yksi puolustusmäärärahojaan kasvattaneista maista on juuri Trumpin usein soimaama Saksa. Sen puolustusmäärärahat ovat kasvaneet 1,18 prosentista suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2014 tämän vuoden 1,38 prosenttiin. Reaalisesti kasvua on tullut samana aikana runsaat 26 prosenttia.

Puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer linjasi hiljattain uutistoimisto Reutersin mukaan, että puolustusbudjettia kasvatetaan myös vastaisuudessa mutta Naton kahden prosentin tavoitetta ei saavuteta ennen vuotta 2031, kun Naton määrävuosi on 2024.

Saksan haluttomuus edetä Natossa linjattua tahtia johtuu Braußin mukaan pitkälti sisäpolitiikasta.

”Presidentti Trump on syyttänyt useita kertoja Saksaa julkisesti, joskus hyvin töykeästikin. Pitää myöntää, että sillä on ollut vaikutuksensa. Valitettavasti nyt erityisesti Saksan oppositiossa ja myös sosiaalidemokraattisessa puolueessa on käsitys, että puolustusbudjetin kasvattaminen tarkoittaa Trumpin miellyttämistä.”

Naton mukaan valtaosalla jäsenmaista on suunnitelma puolustusmäärärahoja koskevaan tavoitteeseen yltämisestä aikataulussa. Toinen kysymys on, missä määrin sillä on merkitystä. Kahden prosentin tavoitetta on soimattu mekaanisuudesta ja siitä, ettei tavoite oikeastaan takaa puolustusmäärärahojen sijoittamista järkeviin kohteisiin.

Kovaa kritiikkiä esitti hiljattaisessa raportissaan esimerkiksi yhdysvaltalaisen ajatuspajan CSIS:n asiantuntija Anthony H. Cordesman. Hän pitää tavoitteen ongelmana muun muassa sitä, ettei tavoitetta ole sidottu millään tavalla sotilaalliseen suunnitteluun tai erilaisten kyvykkyyksien priorisointiin.

Toisin sanoen tavoitteen täyttäminen ei millään tavalla takaa, että maalla olisi oikeanlaiset joukot oikeaan tarkoitukseen. Tavoite ei liioin huomioi millään tavalla maiden erilaisia lähtötilanteita tai taloudellisia realiteetteja.

”Menojen kasvattamisen ei pitäisi olla ensisijaista. Menojen käyttämisen viisaasti tulisi olla”, Cordesman arvioi.

Lontoon kokouksen alla keskustelua on käyty maiden omien puolustusmäärärahojen lisäksi Naton yhteisestä budjetista, josta rahoitetaan muun muassa Brysselin päämajan kulut ja muita juoksevia menoja.

Yhdysvallat on muun muassa Reutersin mukaan pienentämässä maksuosuuttaan selvästi. Aiempaa isompi potti lankeaisikin eurooppalaisten Nato-maiden maksettavaksi. Saksan osuus olisi sama kuin Yhdysvaltojen.

Tämä on silti pitkälti symbolinen muutos, sillä Naton yhteinen budjetti on pieni. Vuonna 2019 se on noin 2,5 miljardia dollaria, kun Nato-maiden yhteiset puolustusmenot vuonna 2019 ovat yli tuhat miljardia dollaria.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Nato-johtajat tapaavat Lontoossa


 Sotilasliitto Naton jäsenmaat ovat koolla päämiestapaamisessaan Lontoon ulkopuolella Watfordissa.

 Kokous järjestetään osin Naton 70 vuoden taipaleen kunniaksi.

 Natolla on 29 jäsenmaata.

 Sotilasliiton ytimessä on sen perustamissopimuksen artikla 5, jonka määrittää jäsenvaltioiden velvollisuuden puolustaa muita jäsenmaita.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      HS al-Holin vankileirillä: Heli haluaa palata, Jonna jäädä leirille ja kumpikin pelkää, että lapset viedään heiltä väkisin

      Tilaajille
    2. 2

      Muistatko, kun Noriko olikin Outi

    3. 3

      Al-Holin leirillä useita kertoja vieraillut ruotsalaiskirurgi pelastaisi lapset ja veisi äidit oikeuden eteen

    4. 4

      Nyt Ruotsista tuodaan muitakin kuin isoja diesel-autoja: Lempääläläismies haki vähän ajetun Teslan ja moni muu lataushybridin

    5. 5

      Star Warsin yli 40 vuotta kestänyt saaga päättyy tällä viikolla – Tätä on odotettavissa

    6. 6

      Viron sisäministeri kutsui pääministeri Sanna Marinia ”myyjätytöksi”, pääministeri Ratas kiirehti kehumaan yhteistyötä Suomen kanssa

    7. 7

      Presidentti Niinistöltä selvä kanta al-Holin tilanteeseen: ”Lapsia tulee auttaa, sama velvoite ei ulotu äiteihin”

    8. 8

      Opettaja kyllästyi, kun oppilaat harhautuivat tunnilla someen ja teki testin: Auttaako käsinkirjoittaminen oppimaan?

    9. 9

      Erbil on väylä al-Holin leiriltä Suomeen – HS selvitti Kurdistanin pääkaupungissa, miten suomalaiset evakuoitaisiin

    10. 10

      Suomiräpin vaikuttavin riimi on valittu – Sen kirjoittanut Avain kertoo, miltä suosio tuntuu ja miksi hänen kappaleensa on äänestyksen ykkönen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS al-Holin vankileirillä: Heli haluaa palata, Jonna jäädä leirille ja kumpikin pelkää, että lapset viedään heiltä väkisin

      Tilaajille
    2. 2

      Essee: Jussi Halla-ahon popcorn-viestit kertovat siitä, miten politiikasta tuli trollausta

    3. 3

      Tämä leipä ruokki sotilaat talvisodassa, eikä perinnereseptillä leivottua leipää säilötä vieläkään muovipussissa

    4. 4

      HS:n vierailu al-Holin leirillä paljasti, että suomalaisten mahdollinen kotiutus vaikuttaa uskottua kaukaisemmalta hankkeelta

    5. 5

      Suomiräpin vaikuttavin riimi on valittu – Sen kirjoittanut Avain kertoo, miltä suosio tuntuu ja miksi hänen kappaleensa on äänestyksen ykkönen

    6. 6

      Sanna Marinin saama huomio teki hänestä politiikan supertähden – mutta auttaako metallifunk pelastamaan Sdp:n?

      Tilaajille
    7. 7

      Nainen voi opiskella insinööriksi muttei silti pääse insinöörin palkoille

    8. 8

      Osakesäästötilien pitäisi muuttaa suomalaiset sijoittajiksi, ja nyt niitä voi avata – HS kokosi tilin plussat ja miinukset

    9. 9

      Nuori virolaisnainen pantiin katsomaan 224 näytelmää vuodessa, jotta selviäisi, mitä teatteri tekee ihmiselle

    10. 10

      Jari-Matti Latvala kertoo, miltä kauhea vuosi tuntui: ”Pelkään, että minusta aletaan tehdä jotain esimerkkiä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      HS al-Holin vankileirillä: Heli haluaa palata, Jonna jäädä leirille ja kumpikin pelkää, että lapset viedään heiltä väkisin

      Tilaajille
    3. 3

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    4. 4

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    5. 5

      Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajako vaati ison uhrin: ”Monia on johdettu harhaan”

    6. 6

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    7. 7

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    8. 8

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    9. 9

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    10. 10

      HS:n toimittajan twiitistä tuli kansainvälinen puheenaihe, myös arvostetut ulkomaiset mediat jakoivat kuvan Suomen hallituksen johtohahmoista

    11. Näytä lisää