Demokratia jatkaa leviämistään yhä uusiin maihin. Jo yli puolet maailman väestöstä asuu valtioissa, joissa kansa valitsee johtajat.
Samalla vakiintuneetkin kansanvallat rapautuvat, kun populistiset ja itsevaltaiset hallinnot rajoittavat oikeuslaitosten, median ja järjestöjen toimintaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Demokratioiden määrä maailmassa siis kasvaa, mutta laatu heikkenee.
Vertailun aineisto on laaja ja aikajänne pitkä. Vuonna 1980 maailmassa oli raportin mukaan 38 demokraattista maata. Vuonna 2018 määrä oli yli kaksinkertaistunut 97:ään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Viime vuosina demokratioiden joukkoon ovat siirtyneet listauksessa esimerkiksi Armenia, Gambia, Malesia ja Myanmar.
Huolta herättää se, että nykyään paljon aiempaa pienempi osuus maailman demokratioista pärjää hyvin kaikilla viidellä järjestön käyttämällä mittarilla arvioituna.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Näitä erityisen vahvoja demokratioita on maailmassa vain 21 eli noin viidesosa demokratioista. Niistä 14 sijaitsee Euroopassa: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Saksa, Ranska, Itävalta, Hollanti, Belgia, Slovenia, Espanja, Sveitsi ja Britannia.
Muita erityisen vahvoja demokratioita ovat esimerkiksi Australia, Kanada, Uruguay ja Etelä-Korea.
Järjestön käyttämät demokratian mittarit ovat edustuksellinen hallinto, perusoikeuksien toteutuminen, vallanpidon läpinäkyvyys ja kontrolli, puolueeton virkamieskoneisto sekä kansalaisten osallistuminen.
Jopa vapaan maailman johtajana perinteisesti pidetty Yhdysvallat saa demokratiajärjestöltä kritiikkiä. Se ei ole enää vahvimpien demokratioiden joukossa.
Yhdysvallat pärjää yhä erittäin hyvin valtaosalla mittareista, mutta kansalaisten osallistumisessa se on pudonnut pois parhaasta luokasta. Tähän vaikuttavat äänestäjien rekisteröitymisen vaikeus, vaalirahoituksen heikko säätely ja pienet äänestysprosentit.
”Usein muutos on asteittaista ja vaikeasti havaittavaa.”
Toisaalta raportissa muistutetaan, että naisten ja etnisten ryhmien osuus Yhdysvaltojen senaatissa ja edustajainhuoneessa ei ole koskaan ollut suurempi kuin nyt.
Raportissa puhutaan ”demokratioiden taaksepäin luisumisesta”, josta vakavimpina esimerkkeinä nostetaan esille Unkari, Puola, Romania, Serbia ja Turkki. Kielteistä kehitystä on havaittu myös Intiassa, Filippiineillä ja Ukrainassa.
Demokratian taaksepäin luisumisella tarkoitetaan tilanteita, joissa hallinto tietoisesti heikentää itseään valvovia voimia.
”Melkein aina näemme näissä tapauksissa puuttumista oikeuslaitoksen itsenäisyyteen, median vapauteen sekä kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksiin toimia ja saada rahoitusta”, Casas-Zamora sanoo.
”Niillä on vakavia seurauksia perusoikeuksien toteutumiselle ja vallanpitäjien valvonnalle.”
Esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa hallitukset ovat puuttuneet oikeusjärjestelmien riippumattomuuteen ja tuomarinimityksiin. Turkissa presidentti Recep Tayyip Erdoğanhttps://www.hs.fi/haku/?query=recep+tayyip+erdogan on lisännyt valtaoikeuksiaan ja erotuttanut vastustajiaan valtion instituutioista.
”Usein muutos on asteittaista ja vaikeasti havaittavaa”, Casas-Zamora sanoo.
”Pahaenteisintä on se, kuinka demokraattisia prosesseja käytetään demokratian kumoamiseen.”
Näin päädytään ”51 prosentin tyranniaan”, jossa vaaleilla valtaan päässyt puolue tai vallanpitäjä alkaa syrjiä vähemmistöjä ja kaventaa opposition toimintamahdollisuuksia.
Casas-Zamoran mukaan on vanhentunut käsitys, että demokratiat voisivat heiketä vain kehittyvissä maissa.
”Ilmiö on globaali. Näemme huolestuttavaa kehitystä kaikenlaisissa maissa.”
Demokratian kyseenalaistamiseen on Casas-Zamoran mukaan ainakin neljä laajasti esiintyvää syytä: korruptio, kokemus epätasa-arvosta, epäonnistuminen peruspalveluiden tuottamisessa ja uudenlainen kansainvälinen ympäristö.
Korruption esiintyvyys ei ole vähentynyt maailmassa 1970-luvulta lähtien lainkaan, Casa-Zamora sanoo. Peruspalveluita ja -oikeuksia demokratiat tuottavat raportin mukaan yhä paremmin kuin muut hallintomuodot, mutta se ei aina auta, jos järjestelmän koetaan suosivan eliittejä.
Kansainvälisellä ympäristöllä Casas-Zamora viittaa etenkin Yhdysvaltojen sisäänpäin kääntymiseen ja Kiinan vahvistumiseen.
”Moni maa katsoo nyt uteliaana Kiinasta mallia. Toisaalta moni maa kiinnostui samalla tavalla myös Neuvostoliiton mallista 1930-luvulla.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
Kiitos, kun osallistut keskusteluun. Kommenttisi on nyt moderoitavana.
Kommentteja julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Kommentteja tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24.
Osallistu keskusteluun
Luo tunnus tai kirjaudu sisään, jotta voit kommentoida ja arvioida muiden kommentteja.
Kommentit