Raportti: Eurooppa ei pääse vuoden 2030 ilmasto- ja ympäristö­tavoitteisiinsa ilman välittömiä toimia

Eurooppa ei pääse vuoden 2030 ilmastotavoitteisiinsa ilman välittömiä toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana, Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) tuore raportti varoittaa.

Keskiviikkona julkaistun Ympäristön tila -raportinhttps://www.eea.europa.eu/soer-2020/ mukaan Eurooppa menettää luontonsa monimuotoisuutta ja kuluttaa luonnonvarojaan hälyttävällä tahdilla.

Sen lisäksi Eurooppaa uhkaavat ympäristöhaasteet, jotka lähestyvät raportin mukaan ”ennätyksellisellä” vauhdilla ja mittakaavalla.

Euroopan ympäristökeskus on EU:n erillisvirasto, jonka tehtävänä on tarjota tietoa ympäristöstä ja tavoitteena tukea kestävää kehitystä.

Nyt julkaistu raportti on kattavin Euroopan ympäristö- ja ilmastopolitiikasta julkaistu arvio. Ympäristön tila -raportteja on julkaistu viiden vuoden välein vuodesta 1995 lähtien.

Viisi vuotta sitten julkaistuun raporttiin verrattuna ympäristön tila on huonontunut.

Pilkahdus toivoakin löytyy. Raportti huomauttaa, että Eurooppa on jo kahden kuluneen vuosikymmenen aikana torjunut ilmastonmuutosta esimerkiksi vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjään. Myös teknologiset innovaatiot, julkisen ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja EU:n tehostetut ilmasto -ja ympäristötoimet saavat raportilta kiitosta.

Myös ilman- ja vedensaasteiden torjuminen ja muoviroskaamiseen puuttuminen nostetaan raportissa onnistumisiksi. Kehuja saavat myös EU:n kestävää rahoitusta koskeva hanke ja kiertotalouden edistäminen.

Euroopan pitää kuitenkin tehdä asioita paremmin, raportissa sanotaan.

Euroopan ympäristökeskuksen mukaan Euroopan vauhti ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä on alkanut hyytyä. Kehitys, jossa kasvihuone­kaasupäästöjä, teollisia päästöjä ja jätteiden syntyä on vähennetty, on hiljentynyt. Myöskään toimet energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian osuuden parantamiseksi eivät etene toivotulla vauhdilla, raportissa sanotaan.

Raportti tunnistaa seitsemän keskeistä osa-aluetta, joissa se penää Euroopalta rohkeita toimia, jotta vuosien 2030 ja 2050 tavoitteisiin päästäisiin.

Euroopan pitäisi raportin mukaan esimerkiksi pohtia, kuinka olemassa olevia innovaatioita ja teknologioita käytetään, tuotantoprosesseja voitaisiin parantaa ja miten kestävään kehitykseen tähtäävää tutkimusta ja kehitystä voitaisiin vaalia.

Raportin mukaan Euroopan tulisi myös lopettaa julkisten varojen käyttäminen ympäristöä vaurioittaviin toimiin ja ohjata rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin projekteihin ja liiketoimintoihin.

Ympäristön lisäksi ilmastonmuutos sekä ilman- ja äänensaasteet uhkaavat myös ihmisten terveyttä. Raportissa kerrotaan, että pienhiukkasille altistuminen aiheuttaa Euroopassa vuosittain noin 400 000 ennenaikaista kuolemaa.

Raportti on huolissaan myös vaarallisista kemikaaleista ja niiden aiheuttamista riskeistä.

Vaikka suurimpaan osaan vuoden 2020 tavoitteista ei raportin mukaan päästä, vielä on mahdollista saavuttaa vuosille 2030 ja 2050 asetetut pidemmän aikavälin ilmasto- ja ympäristötavoitteet. Etenkin elollisen luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet jäävät raportin mukaan saavuttamatta seuraavan vuosikymmenen aikana.

Euroopan ympäristökeskuksen mukaan on todennäköistä, että vuodelle 2020 asetuista 13 tavoitteesta vain kaksi tullaan saavuttamaan: suojeltujen meri- ja maa-alueiden perustaminen.

Raportti varoittaa, että mikäli nykyinen kehitys jatkuu, vuoteen 2030 mennessä luonto rappeutuu ja ilma, vesistöt ja maaperä saastuvat entisestään.

Tavoitteet olisi raportin mukaan kuitenkin saavutettava niin, että siirtymävaihe olisi reilu kaikille.

Ilmasto- ja ympäristökysymyksiä käsitellään myös maanantaina alkaneessa YK:n ilmastokokouksessa Madridissa. Kokouksen asialistalla ovat etenkin markkinamekanismit ja hiilidioksidipäästöjen maailmanlaajuisen hinnoittelun edistäminen.

Puhetta johtava Chile haluaa myös nostaa maiden kunnianhimoa ilmastositoumusten suhteen ja kirittää maita ilmoittamaan entistä tiukemmista ilmastotavoitteista.

Keskinäinen paineen luominen on siis myös osan osallistujista tavoite – samaan aikaan, kun osa maista haluaa pikemminkin korostaa poliittista realismia eli maltillisempaa etenemistä.

Asialistalla on myös ilmastonmuutoksen vaikutuksesta aiheutuvia menetyksiä ja vahinkoja käsittelevän Varsovan kansainvälisen mekanismin toinen arviointi.

Myös tänä vuonna ilmestynyttä kahta IPCC-raporttia (maankäyttöhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006196725.html sekä meret ja jäätiköthttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006250348.html) käsitellään. Etenkin kokouksen isännät Chile ja Espanja haluavat varmasti pitää merien tilannetta esillä.

Haluatko ymmärtää, mistä ilmastokokouksessa neuvotellaan? HS:n ilmastokirjeenvaihtaja Piia Elonen vastaa tässä artikkelissahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006327223.html 14 keskeiseen kysymykseen.