Miljoonien ihmisten lakko lamaannuttaa Ranskaa, poliisi käyttänyt kyynel­kaasua Pariisin ja Nantesin mielen­osoituksissa

Ranskassa on ollut torstaina jättimäisiä lakkoja ja mielenosoituksia. Ammattiliitot vastustavat presidentti Emmanuel Macronin kaavailemia eläkeuudistuksia, muun muassa eläkeiän nostamista.

Länsi-Ranskan Nantesissa protesti alkoi levottomasti, kun poliisi käytti mielenosoittajia vastaan kyynelkaasua ja vesitykkiä heti alkuiltapäivästä. Ouest-France-lehdenhttps://www.ouest-france.fr/pays-de-la-loire/nantes-44000/video-greve-du-5-decembre-des-heurts-et-de-la-casse-en-marge-de-la-manif-nantes-6640103 mukaan paikalla oli 20 000 mielenosoittajaa, joista osa rikkoi paikkoja ja heitteli poliisia kohti esineitä.

Pelkästään maakuntakaupungeissa mieltään osoitti keskipäivällä poliisin mukaan yhteensä 285 000 ihmistä, kertoo uutistoimisto AFP. Pariisin myöhemmin alkavat protestit eivät sisältyneet lukuun. The Guardianin mukaan mielenosoituksiin osallistui iltapäivään mennessä 450 000 ihmistä ympäri Ranskaa.

Pariisiin odotettiin ainakin kahta jättimäistä mielenosoitusta, ja Pariisin poliisipäällikön mukaan noin 6 000 poliisia ja muita turvallisuusjoukkojen jäsentä on määrätty töihin mahdollisten levottomuuksien varalta.

Mielenosoitukset pääkaupungissa alkoivat rauhallisesti, mutta poliisi käytti kyynelkaasua myöhemmin joihinkin mielenosoittajiin. Mustiin pukeutuneet protestoijat muun muassa rikkoivat liikkeiden ikkunoita ja sytyttivät ajoneuvon palamaan. Mielenosoittajat heittelivät myös tiiliä. Poliisi sulki joitakin teitä mielenosoitusten yltyessä. Alkuiltaan mennessä poliisi oli ottanut 87 ihmistä kiinni kuulustellakseen heitä.

Lakoista odotetaan pitkiä. Niitä on etukäteen verrattu vuoden 1995 lakkoihin, jolloin Ranska oli käytännössä halvaantunut noin kolme viikkoa. Myös tuolloin lakot vastustivat eläkeuudistusta.

Britannian yleisradioyhtiö BBChttps://www.bbc.com/news/world-europe-50643323 arvioi aiemmin päivällä miljoonien ihmisten olevan torstaina lakossa.

Jo keskiviikkona kerrottiin, että junista noin yhdeksän kymmenestä jättää vuoronsa ajamatta, yli puolet kouluista on suljettuna ja satoja lentoja on peruttu. Lakkoliike on suurin sitten vuoden 1995.

Ranskalaislehti Le Parisien raportoihttp://www.leparisien.fr/economie/greve-a-la-ratp-a-la-sncf-dans-les-bus-la-reforme-des-retraites-a-l-epreuve-de-ce-jeudi-noir-titre-vu-avec-briac-05-12-2019-8210145.php torstaina päivällä, että Pariisin 16 metrolinjasta kymmenen on suljettuna ja rautatieasemat lähes tyhjentyneet.

Lakot jatkuvat ainakin maanantaihin asti. Siitä eteenpäin jatkuminen riippuu hallituksen reaktiosta ja kansan tuen säilymisestä.

Tuoreimmissa kyselyissä kaksi kolmesta ranskalaisesta kannattaa tätä eläkeiän nostoa vastustavaa lakkoliikettä.

Opetusministeri Jean-Michel Blanquer arvioi AFP:n mukaan, että noin 55 prosenttia opettajista menee lakkoon, Pariisissa lähes 80 prosenttia. Kouluista ehkä vain kolmannes pystyisi pitämään ovensa auki.

Lentoyhtiö Air France kertoi AFP:n mukaan peruuttaneensa noin kolmanneksen Ranskan sisäisistä lennoistaan sekä 15 prosenttia kansainvälisistä lennoista. Air France ilmoitti kuitenkin torstaina iltapäivällä lentävänsä kaikki pitkän matkan lentonsa perjantaina. Brittiläinen halpalentoyhtiö Easyjet kertoi peruuttaneensa yhteensä 223 lentoa sekä varoitti, että muut lennot voivat myöhästyä.

Keskiviikkona pääministeri Édouard Philippe kertoi AFP:n mukaan, että koko Ranskassa on odotettavissa torstaina yhteensä 245 mielenosoitusta.

Syynä ranskalaisten lakkoiluun on eläkeiän nosto. Ranskassa täydelle eläkkeelle on tähän saakka päässyt aikaisintaan 62-vuotiaana, mutta ikää on tarkoitus nostaa nyt 64 vuoteen.

Macronin eläkereformiin liittyy myös eläkkeiden laskentamallien uudistus, kertoo brittilehti The Guardianhttps://www.theguardian.com/commentisfree/2019/dec/04/french-workers-cherish-welfare-state-strike-reforms-macron. Kun samalla vielä Ranskan kaikki 42 erilaista eri ammattialojen eläkemallia pyritään yhtenäistämään, jopa miljoonien eläke-edut voivat heiketä.

Edellisen kerran eläkkeisiin puuttui sosialistipresidentti François Hollanden hallitus vuonna 2013https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002679979.html. Tuolloin uudistukset olivat varovaisempia ja niistä selvittiin ilman sakkoja.

 

”Ilmassa on jälleen tunnetta, että taistelu saattaa kannattaa.”

Ranskassa on kulunut runsas vuosi siitä, kun keltaliiveiksi itseään kutsuvan liikkeen mielenosoitukset alkoivat vastalauseena suunnitellulle polttoaineveron korotukselle lokakuussa 2018. Sittemmin liike on laajentunut vastustamaan hallitusta ja erityisesti presidentti Macronia.

Alkuun protestit keräsivät kaduille jopa satojatuhansia ihmisiä. Viime aikoina osanottajia on ollut joitain satoja, mutta liikkeen vuosipäivän mielenosoituksissa marraskuussa poliisi otti kiinni yli sata ihmistä.

Presidentti Macron teki keltaliiveille myönnytyksiä jo vuosi sitten joulukuussa lupaamalla muun muassa minimipalkan korotusta. Huhtikuussa hän jatkoi myönnytyksiä lupaamalla, että maakuntien sairaaloita ja kouluja ei enää samaa tahtia suljeta.

Joulukuun 5. päivän lakkoliike on luonteeltaan perinteisempi kuin keltaliivien liike. Historioitsija Danielle Tartakowsky arvioi kuitenkin ranskalaiselle Le Monde -lehdellehttps://www.lemonde.fr/politique/article/2019/12/04/greve-du-5-decembre-le-rapport-de-force-est-different-de-1995_6021627_823448.html, että keltaliivien onnistumiset vaikuttavat nyt taustalla.

”Ilmassa on jälleen tunnetta, että taistelu saattaa kannattaa”, hän totesi.

Euroopassa näkyvän ja suositun Macronin kannatus alkoi laskea nopeasti hänen kautensa alussa talousuudistusten takia. Macronin hallinto on leikannut työttömyystukia ja heikentänyt työntekijöiden irtisanomissuojaa, kirjoittaa The Guardian.

Ranskalaisen uutistoimisto AFP:n mukaan uusia lakkoja ja mielenosoituksia pidetään onnistumisen kynnyskysymyksenä presidentti Macronille. Kun Macronin katsotaan selvinneen keltaliivien tuomista protesteista, nyt mitataan, onko hänellä riittävästi poliittista tahtoa viedä epäsuositut uudistukset maaliin.