Päivä turkkilaista oikeutta

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on tehnyt tuomioistuimista aseen lehdistönvapautta vastaan.

Julkaistu: , Päivitetty:

Istanbul

Aamun ensimmäinen oikeudenkäynti toimittajaa vastaan Istanbulin 22. rikostuomioistuimessa oli ohi muutamassa minuutissa, mutta se oli vain yksi lyhyt näytös draamassa, jonka loppua ei näy.

Oli viime viikon torstai mahtipontisessa Çağlayanin oikeuspalatsissa. Heti perään ohjelmassa oli koko joukko muita oikeudenkäyntejä toimittajia vastaan.

Sama meno jatkuu päivästä toiseen.

Tapahtumien kulku oikeuspalatsissa on päällisin puolin asiallisen pidättyväistä, mutta myös arvaamatonta ja ahdistavaa. Täällä voi saada hyvästä journalismista monen vuoden vankeustuomion, tai täysin odottamatta päästä vapaaksi.

”Suurin uhka ilmaisunvapaudelle Turkissa on oikeuslaitoksen äärimmäinen käyttö aseena toimittajia vastaan”, kuvasi arvostettu turkkilaiskolumnisti Kadri Gürsel.

Gürsel oli itse vajaan vuoden vangittuna vuosina 2016–2017, ennen kuin häntä vastaan nostetut syytteet terroristien avustamisesta ja presidentin loukkaamisesta hylättiin.


Turkin vankiloissa on nyt noin 120 toimittajaa, monet ilman tuomiota tai edes syytteitä. Syytteessä ja tutkinnassa heitä on paljon enemmän. Kyseessä on maailmanennätys. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on pääosin vaimentanut suuret itsenäiset tiedotusvälineet. Tilalle on noussut niukoin varoin verkossa toimivia uutispalveluja.

Islamistitaustaista ja konservatiivista Oikeus- ja kehityspuolue AKP:tä johtava Erdoğan oli Turkin pääministeri vuosina 2003–2014. Sen jälkeen hän on keskittänyt itselleen valtaa presidenttinä.

Erdoğanin kampanja ei etene tasaisesti. Säröt presidentin vallassa näkyvät ailahteluna oikeudenkäynneissä annetuissa tuomioissa. Torstaiaamun oikeudenkäynnissä kolmehenkisen tuomariston puheenjohtajalla ei näyttänyt olevan mitään kiirettä.

Tuomiolla oli Cumhuriyet-lehden entinen päätoimittaja Can Dündar, joka on Gürselin tavoin arvostettu journalisti sekä Turkissa että sen rajojen ulkopuolella, jossa hän on pysynyt toukokuussa 2016 tapahtuneen murhayrityksen jälkeen. Hänet yritettiin ampua oikeuspalatsin edessä.

Puolustusasianajaja Abbas Yalçınin mukaan Dündaria vastaan on kymmenen oikeusprosessia. Se ei ole Turkissa tavatonta.


Dündaria syytetään muun muassa vakoilusta ja terroristien tukemisesta. Yksi tuomioistuin on jo langettanut hänelle viiden vuoden ja kymmenen kuukauden vankeustuomion.

Tällä kertaa vuorossa olivat syytteet Dündarin tuesta lakkautetulle kurdilehdelle Özgür Gündemille. Samasta asiasta oli päivän kuluessa syytettynä muitakin johtavia toimittajia ja vaikuttajia. Hallituksen mukaan kyse on tuesta terrorijärjestölle.

Prosessi junnaa paikallaan, koska Dündar on Saksassa ja oikeuden asiakirjat pitää kääntää saksaksi, jotta Saksan viranomaiset voivat päättää, pitääkö Dündarin vastata syytteisiin, kertoi Yalçın. Oikeuspalatsin käytävillä arvellaan, etteivät tuomarit oikeasti edes halua Dündarin lausuntoa, koska he eivät ole varmoja, pitääkö hänet tuomita vai ei.


Turkissa on kyse vuosia jatkuneesta kampanjasta lehdistönvapautta vastaan. Dündarin ja hänen entisen lehtensä Cumhuriyetin vaiheet ovat siitä hyviä esimerkkejä.

Vuonna 1924 perustettu Cumhuriyet, suomeksi Tasavalta, on ollut erityisen sitkeä piikki Erdoğanin lihassa. Nyky-Turkin perustajan Mustafa Kemal Atatürkin sekulaariin eli ei-uskonnolliseen nationalismiin sitoutunut keskustavasemmistolainen lehti on muuttunut viime vuosina liberaalimmaksi ja se on ollut Erdoğanin tiukka arvostelija.

Lehden säätiöomistuksen vuoksi sitä on ollut vaikea kaapata, mutta viime vuoden syyskuussa temppu lopulta onnistui säätiön hallituksen valtauksella. Entiset jäsenet korvattiin nationalistisilla konservatiiveilla, jotka edustavat hekin oppositiota, mutta tukevat Erdoğanin tiukkaa linjaa kurdivähemmistöä vastaan.

Yksinkertaisempi malli on tuttu myös monesta muusta itsevaltaisesti johdetusta maasta: tiedotusvälineiden haaliminen johtajan lähipiirin omistukseen.

Kampanjan yksi lähtölaukaus oli vuonna 2009 langetettu 400 miljoonan euron arvoinen rangaistusvero tärkeimpiä itsenäisiä tiedotusvälineitä omistaneelle Doğan-mediaryhmälle, kertoo Emre Kızılkaya. Hän oli Doğanin lippulaivalehden Hürriyetin digitaalisesta uutispalvelusta vastannut toimituspäällikkö. Hän on monen muun toimittajan tavoin eronnut lehden palveluksesta. Marraskuun alussa Hürriyetista sai lisäksi potkut 45 toimittajaa.

Kymmenisen vuotta sitten pelottelun pääkohde oli Hürriyet, suomeksi Vapaus. Lehti oli julkaissut tietoja korruptiosta presidentin lähipiirissä.

Paine toimi asteittain. Ensin vuonna 2011 Doğan myi Erdoğania lähellä olevalle Demirören-ryhmälle konservatiivisemman laatulehtensä Milliyetin, suomeksi Kansallisuus, ja viime vuoden maaliskuussa lopulta myös Hürriyetin.

Sillä välin tapahtui paljon muuta.

Aluksi Erdoğan junaili kampanjoita vastustajiensa tukahduttamiseksi yhdessä Fethullah Gülenin johtaman uskonnollisen liikkeen kanssa. Vuoden 2013 lopussa Gülen kävi kuitenkin myös Erdoğanin lähipiirin kimppuun tuomioistuimien kautta, ja siitä lähtien miehet ovat olleet toistensa perivihollisia.

Suuri käänne oli armeijan vallankaappausyritys heinäkuussa 2016.

Sen jälkeen erottamiset, vangitsemiset ja oikeudenkäynnit yltyivät hyökyaalloksi. Eniten on vangittu gülenistejä tai sellaisiksi epäiltyjä, joita Erdoğan syyttää kaappausyrityksestä, sekä kurdeja. Sekaan on heitetty itsenäisten toimittajien lisäksi ihmisoikeusaktivisteja, tutkijoita ja presidenttiä arvostelevia tavallisia kansalaisia.

Sekoitus näkyi viime torstaina aamupäivän oikeudenkäynnissä. Paikalla olleista kolmesta syytetystä vain yksi, lakkautetun kurdilehden Özgür Gündemin toimituspäällikkö İnan Kızılkaya, oli journalisti. Muista syytetyistä Eren Keskin on pitkän linjan ihmisoikeusaktivisti ja Necmiye Alpay on arvostettu kirjoittaja ja kielitieteilijä.


Tässä oikeustapauksessa kaikkiaan yhdeksän ihmistä on syytettynä yllytyksestä rikokseen ja terroristisesta propagandasta siksi, että he osallistuivat hankkeeseen nimeltä ”päivystävä päätoimittaja”. Kukin johti Özgür Gündemiä vuorollaan protestina sen lakkauttamiselle.

”Tiedän, mitä tein, ja tekisin sen uudelleen”, Alpay sanoi istunnon päätyttyä.

”Pidän tätä kunnianosoituksena, mutta olen myös vihainen, ja terrorismin leima on hirveä.”

Alpay toivoi ratkaisua jo kolme vuotta kestäneeseen prosessiin, jonka myötä hän on aiemmin ollut neljä kuukautta vangittuna, mutta nytkään asiat eivät edenneet. Oikeudessa ilmoitettiin, että syyttäjä on valitettavasti lomalla.


Osalle yleisöstä riitti vain seisomatilaa. Paikalla oli turkkilaisten kansalaisjärjestöjen lisäksi edustajia kansainvälisistä lehdistönvapausjärjestöistä, juristiryhmä Hollannista ja jokunen diplomaatti. Itse olin paikalla kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n jäsenenä.

Oikeudenkäyntien monitoroinnilla on vaikutusta. IPI:n ja seitsemän muun sananvapausjärjestön edustajien tavatessa Turkin oikeuslaitoksen korkeita edustajia syyskuussa vetoomustuomioistuin kumosi syksyllä 2016 nostetut syytteet 12:ta Cumhuriyetin toimittajaa vastaan.

IPI:n johdolla laaditun tuoreen raportin mukaan alemmat oikeusasteet eivät kuitenkaan välttämättä noudata ylempien asteiden linjauksia, ja oikeudenkäynnit lähtevät usein uudelle kierrokselle.

Raportin mukaan hyökkäys lehdistönvapautta vastaan ei ole hellittänyt merkittävästi, vaikka joitakin räikeitä epäkohtia korjattiin ja valitusoikeutta laajennettiin toukokuussa hyväksytyssä uudessa oikeusstrategiassa.

Terrorismin uhka Turkille on yleisesti tunnustettu tosiasia, mutta jokseenkin yhtä yleisesti arvioidaan, että Turkin hallitus käyttää uhkaa tekosyynä tukahduttaa arvostelua.

Kampanja lehdistönvapautta vastaan Turkissa on poliittinen.

Kampanja hieman hyytyi, kun Erdoğanin tukemat AKP:n ehdokkaat aiemmin tää vuonna hävisivät ensin pormestarinvaalin Ankarassa ja vielä uusintakierroksenkin jälkeen Istanbulissa. Erdoğan ei enää vaikuta voittamattomalta.

Kampanja kiihtyi uudelleen lokakuussa, kun Turkin armeija aloitti operaation kurdeja vastaan Syyriassa. Operaatio jatkuu tulitauosta huolimatta. Se toi tullessaan uuden aallon syytteitä presidentin halventamisesta erityisesti kurdeille.

Vallitsevasta poliittisesta lämpötilasta sai näytön iltapäivällä, kun seurattavana oli vielä yksi oikeudenkäynti, ja siinä kuultiin myös tuomio.

Kuusi toimittajaa oli Istanbulin toisessa rikosalioikeudessa syytettyinä ”Turkin halventamisesta” kirjoituksissa, jotka julkaistiin kurdinkielisessä Özgürlükçü Demokratisi -lehdessä vuonna 2016. Syytetyt eivät olleet paikalla.

Muutaman minuutin harkinnan jälkeen oikeuden puheenjohtaja langetti syytetyille viiden kuukauden vankeustuomiot lukuun ottamatta yhtä aiemmin tuomittua. Tuomiot ovat ehdollisia, ja niihin liittyy viiden vuoden tarkkailuvaihe.

Vielä pari vuotta sitten vastaavista syytteistä kertyi 11 vuoden ja kolmen kuukauden tuomio, kertoi puolustusasianajaja Özcan Kılıç.

Tästä eteenpäin tuomiot saattavat lyhentyä tai sitten pidentyä uudestaan. Kampanja lehdistönvapautta vastaan Turkissa joka tapauksessa jatkuu.

Oikaisu 6.12. kello 12.03: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että Emre Kızılkaya oli yksi marraskuun alussa Hürriyet-lehdestä potkut saaneista 45 toimittajasta. Kızılkaya erosi jo aiemmin itse lehden palveluksesta.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui mysteerirakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvikaarta, joka on kuin suoraan keskiajalta

    2. 2

      Kenenkään leikit eivät jää huomaamatta – Tällaista on lauttasaarelaisessa päiväkodissa, jossa osa ”erityisen ihanista” lapsista tarvitsee erityistä tukea

      Tilaajille
    3. 3

      Haavisto-päätös on poliittisen järjestelmän voitto: Keskiöön nousi asia, joka kertoo Suomesta paljon

    4. 4

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    5. 5

      Ihmiset ahdistuvat silloinkin, kun siinä ei ole järkeä, sanoo psykiatrian professori – Hän kertoo vastalääkkeen, joka auttaa, kun koronavirus tai terrori-iskut tunkeutuvat mieleen

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Osa ihmisistä kävelee ”istuma­kävelyä”, joka voi aiheuttaa kipuja niskassa asti – Fysio­terapeutti neuvoo kolme liikettä, joilla kävelystä tulee ryhdikästä ja sulavaa

      Tilaajille
    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Mies kasasi pihalleen romua, jätettä ja jopa puolikkaita junanvaunuja – Kuvat näyttävät, miten ympäristöä turmeltiin vuosien ajan

    4. 4

      Kauniista kodista tuli elämää suurempi statusviesti, ja siksi moni sulkee ovensa vierailta – Tätä on kotihäpeä

      Tilaajille
    5. 5

      Kansallispuiston kokoinen riita: Espoo aikoo jyrätä 2 000 hehtaaria arvokasta metsää, tilalle pientaloja

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää