HS-analyysi: Onko Greta Thunbergin viesti liian synkkä?

Madrid

”Miten näistä asioista voisi kertoa lietsomatta pelkoa?”

Sitä kysyi nuorten ilmastoliikkeen supertähti Greta Thunberg puheessaan YK:n ilmastokokouksessa Madridissa keskiviikkona.https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006339500.html

Ruotsalaisteini oli juuri luetellut liudan hälyttäviä faktoja ilmastokriisin etenemisestä, maailman hiilibudjetin ehtymisestä ja suurvaltojen johtajien välinpitämättömyydestä.

”Nämä eivät ole kenenkään mielipiteitä, vaan parasta saatavilla olevaa tiedettä”, hän sanoi.

Thunbergin kysymys pelon lietsonnasta oli osuva, sillä sekä häntä että muita nuoria ilmastoaktivisteja on arvosteltu viime aikoina liian toivottomiksi.

Esimerkiksi Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia sanoi ennen Madridiin lähtöään HS:n haastattelussahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006327955.html, että Thunbergin sanoma on kovin lohduton.

”Viesti voisi olla vaikuttavampi, jos hän tunnistaisi, että on kuitenkin joukko ihmisiä, jotka yrittävät tehdä edes jotain”, Honkatukia totesi.

Ja lohduttomalta nuorten viesti Madridissa todella on kuulostanut.

Nuoria ilmastoaktiiveja on kokouksessa paikalla ennätysmäärä. He ovat leiriytyneet rinkeihin pitkin messuhallien lattioita, ja he pitävät tiedotustilaisuuksia sarjatulella.

Sanoma on niin käytäväkeskusteluissa kuin esiintymislavoillakin sama: nuorten tulevaisuus on tuhottu, päättäjät ovat pettäneet heidät eikä ilmastohätätilaa oteta riittävän vakavasti.

 

Liian toiveikas puhe muuttuu helposti unelmahötöksi.

Ilmastopuheen sävy on vaikea laji.

Toisaalta liiallinen synkistely voi johtaa siihen, että ihmiset nostavat kädet pystyyn. Jos kerran kaikki on jo menetetty, miksi enää yrittää.

Toisaalta liian toiveikas puhe muuttuu helposti unelmahötöksi ja tyhjiksi lupauksiksi.

Madridissa Thunberg yritti selvästi tasapainoilla ristiriidan kanssa aiempaa huolellisemmin.

Hän muistutti puheensa loppupuolella, että toivoa on, sillä tavalliset kansalaiset ovat heränneet kriisiin.

”Ilman painetta kansalta johtajat pääsevät pälkähästä tekemättä mitään”, hän sanoi.

Thunberg keskittyi keskiviikkoisessa puheessaan tunteiden sijaan faktoihin.

Taitavana populistina tunnettuhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006247526.html aktivisti on aiemmin toistellut dramaattisia lauseita esimerkiksi siitä, miten päättäjät ovat varastaneet häneltä lapsuuden.

Nyt hän sukelsi kuitenkin ilmastonmuutoksen faktoihin alleviivatun yksityiskohtaisesti. Hän mainitsi jopa kappale- ja sivunumerot viitatessaan IPCC:n raportteihin.

Vaikka ilmastonuorten viesti on jyrkkä, se ei ole liioiteltu.

Ilmastoneuvottelut tuntuvat junnaavan paikallaan, ja monen asiantuntijan optimismi on vaihtunut tällä viikolla uuvahdukseen.

Kokouksessa maat vääntävät parhaillaan etenkin markkinamekanismeista eli yhteisistä pelisäännöistä kansainväliselle päästökaupalle. Säännöt jäivät viime vuoden kokouksessa auki.

Kyse on siitä, että teollisuusmaat ovat aiemmin rahoittaneet päästövähennystoimia köyhemmissä maissa ja laskeneet ne myös omiksi päästövähennyksikseen. Nyt laadittavilla säännöillä halutaan ehkäistä niin sanottua kaksoislaskentaa.

Sopua jarruttaa etenkin Brasilia, joka haluaisi säännöistä niin löysät, että muut maat eivät voi niihin suostua.

”[Ilmastokriisin torjunnasta] näyttää tulleen maille jonkinlainen tilaisuus neuvotella porsaanreikiä ja välttää kohottamasta kunnianhimoaan”, Thunberg kommentoi ja sai täysistuntosalissa aplodit.

 

”Todellisuudessa he eivät tee mitään muuta kuin ovelaa laskentaa.”

Edistystä voi kuitenkin vielä tapahtua ilmastokokouksen loppumetreillä. Mailta odotetaan tällä viikolla viestejä siitä, miten he aikovat kirittää ilmastotoimiaan ensi vuonna.

Ensi vuoden ilmastokokoukseen mennessä Pariisin ilmastosopimuksen jäsenten on nimittäin tarkoitus esitellä päivitetyt päästövähennystavoitteensa vuodelle 2030. Mailta odotetaankin nyt signaaleja heidän kunnianhimotasonsa nostamisesta ilmastotoimien suhteen.

Thunberg tosin epäilee juhlallisten julistusten olevan lähinnä silmänlumetta. Hän uskoo, että suurin vaara ilmastolle ei ole toimettomuus vaan se, että poliitikot ja yritysjohtajat esittävät tekevänsä ilmastotekoja.

”[He] saavat sen näyttämään siltä, että oikeita asioita tapahtuu, mutta todellisuudessa he eivät tee mitään muuta kuin ovelaa laskentaa ja luovaa pr-toimintaa”, Thunberg totesi.

Pian nähdään, oliko hänen mielipiteensä liian pessimistinen vai ihan vain rehellinen.