Ulkomaat

Talvimansikoita kastellaan jopa varastetulla vedellä Espanjassa

Ilmapiirin kiristymisen takia WWF:n vesiasiantuntija ei toistaiseksi uskaltaudu laittomille kaivoille, joita on Espanjassa arviolta yli miljoona.

Lucena del Puerto / Sevilla

Mansikantaimet mäjähtelevät mustalle muoville, kun Flori Pîrcalabu nakkelee niitä pussista Etelä-Espanjassa.

Takana seuraavat selkä kyyryssä Mariana Costache ja Edyta Sadowska. Naiset puhkovat muovitettuun multaan reikiä ja ujuttavat jokaiseen taimen. Otteet ovat ripeät, kasvirivistö suora. Pelto muistuttaa lakritsimattoa.

Joulun aikoihin Suomeenkin alkaa saapua vähittäismyyntiin ensimmäisiä espanjalaisia talvimansikoita. Niiden istuttaminen alkoi Andalusian itsehallintoalueella lokakuun alussa.

Andalusiaan kuuluvassa Huelvan maakunnassa muoviin käärityillä mailla kypsyy iso osa eurooppalaisten nauttimista, talvella ja keväällä poimituista mansikoista. Multiin juurrutetaan 8 000 hehtaaria punaista herkkua uutta sesonkia varten. Loputtomilta vankkurijonoilta näyttävien muovitunneleiden suojissa kypsyy vientiin myös pensasmustikoita, vadelmia ja karhunvatukoita.


”Isäni on viljellyt näitä palstoja viisikymmentä vuotta”, sanoo yrittäjä María Carmen, joka jakaa taimipussukoita mansikkapellon syrjässä Lucena del Puerton kunnassa.

Taimet saapuvat Yhdysvalloista ja tutut sesonkityöntekijät, kuten Pîrcalabu ja Costache, Romaniasta. Väkeä tulee myös Marokosta. Puolalainen Sadowska jäi marjamaille vakituisesti, kun hän nai paikalliseen mansikantuottajien perheeseen parikymmentä vuotta sitten.

”Ansaitsemme istutusurakasta 38 euroa päivä. Minulle tärkeä lisätienesti mutta monille päätoimeentulo.”

Mikään muu maailman maa ei vie yhtä paljon mansikoita kuin Espanja. Lähes puolen miljardin euron vuotuiset markkinat takaavat elannon kymmenilletuhansille.

Täkäläisillä viljelijöillä voisi olla syytä iloon, mutta kasteluvettä ei heidän mukaansa riitä kaikille. Tilanne on tuottajien mielestä vaikea varsinkin Doñanan seudun maalaiskunnissa, kuten Lucena del Puertossa. Sateiden määräkin väheni Andalusiassa virtaavan Guadalquivirin suurjoen valuma-alueella jälleen kuluvana vuonna.

Osa mansikan ja marjojen tarhureista käyttää siksi oman käden oikeutta. He ovat poranneet kaivoja ja pumppaavat kallisarvoista pohjavettä laittomasti. Ympäristötarkastajilla ja Espanjan kansalliskaartilla on ilmiölle oma nimitys: vesivarkaus.

Pohjavettä ryövätään sadon kasteluun myös Espanjan muilla kuivuutta potevilla alueilla. Varkauksissa ei puhuta litroista vaan hehtokuutiometreistä. Yksi hehtokuutiometri vastaa miljoonaa kuutiota, ja yksi kuutio on tuhat litraa.

Maataloudesta, kalastuksesta, ruokahuollosta ja ympäristöstä vastaava ministeriö arvioi epävirallisesti, että Espanjassa oli vuonna 2017 yli miljoona laitonta kaivoa, kertoo paikallinen media.


Huelvan maakunnan pelloilla veden ryöväys kytkeytyy Espanjan suurimpiin lukeutuvan kansallispuiston Doñanan kohtaloon.

Luonnonsuojelualue on Euroopan tärkeimpiä kosteikkoalueita. Kun muuttolinnut jättävät syksyllä Pohjolan, suuri osa niistä tankkaa tai talvehtii kansallispuiston 54 200 hehtaarin mättäillä ja laguuneissa. Gibraltarinsalmen tuntumassa sijaitsevan kosteikon yli kulkee lintujen läntinen pääväylä Afrikkaan.

Maailman luonnonsäätiön (WWF) Espanjan-toimisto laskee satelliittikarttojen perusteella, että tuhatkunta laitonta kaivoa ehdyttää Doñanan pohjavesivarantoja nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua luontaisessa kiertokulussa. Suojelualueen monimuotoinen luonto on kansalaisjärjestöjen mukaan vaarassa.

Espanjan kansalliskaarti taas paikansi tänä vuonna 708 veden ”karkauspaikkaa” Doñanan luonnonsuojelualueelta. Suojelualueeseen kuuluu kävijöiltä tiukasti rajoitetun kansallispuiston lisäksi luonnonpuisto.

Alueeseen limittyvässä Lucena del Puertossa ei viedä luvatta ainoastaan vettä, vaan myös maata on vohkittu mansikoille ja marjoille, kertoo paikallisia vesivaroja hallinnoiva virasto.



Kastelulaitteet käynnistyvät Maria Carmenin tiluksilla. Suihkuista ropisee pisaroita istuttajien päälle. Saappaat uppoavat kuravelliin.

Vesi on laillista, yrittäjä vakuuttaa. Maatalous kuluttaa niin pinta- kuin pohjavesiäkin, ja tuottajien kesken jaetaan tarkasti lasketut maksulliset kastelukiintiöt, joita alueelliset vesivirastot vahtivat.

Yrittäjä ei tuomitse vesivarkaita, sillä väki pitää hänen mukaansa yhtä.

”Kaikkein vähiten me doñanalaiset haluamme hallaa kotiseudullemme. Mutta meidät yritetään häätää. Olemme muka liian lähellä kansallispuistoa”, hän päivittelee.

Ajojahti on jo alkanut ja järeällä voimalla, sanoo Lucena del Puerton kunnanjohtaja Manuel Mora.

Viime kesänä vesiviraston teknikot ja kansalliskaarti rynnistivät näyttävästi tukkimaan laittomia kaivoja ensimmäistä kertaa. Andalusian pääkaupungissa Sevillassa toimivan ja ympäristöministeriön alaisen viraston mukaan tämä oli vasta alkusoittoa.

Noin 70 kaivoa valettiin umpeen.

”Operaatioon osallistui 150 santarmia, 40 kansalliskaartin autoa ja helikopteri. Illan pimeydessä käynnistynyt operaatio kesti neljä päivää heinä–elokuun vaihteessa”, pahastunut Mora kertoo HS:lle.

Kunnanjohtaja pitää kotipaikan puolta. ”Ei täällä olla rikollisia.”

Jyrätyistä kaivoista vanhimmat porattiin Moran mukaan muutama vuosikymmen sitten, kun talvisten mansikoiden maku alkoi hurmata pohjoisempana asuvia eurooppalaisia.


Mansikka, vadelma ja pensasmustikka eivät kuulu espanjalaiseen ruokakulttuuriin. Muoti levisi Kaliforniasta, kun lajikkeille sopivat ilmasto-olot ja maaperä havaittiin samankaltaisiksi näissä osissa Andalusiaa.

Kastelua vaativa peltopinta-ala on paisunut 1970-luvulta lähtien tehotuotannon vuoksi. Huelvassa kastellaan luonnon pinta- ja pohjavesillä, ja siirtotunnelin kautta johdetaan vettä myös patoaltaasta Portugalin ja Espanjan rajalla. Vanha tunneli on paikallisten mielestä käynyt auttamattoman ahtaaksi, ja sen kuljetusvolyymi pitäisi arvioiden mukaan viisinkertaistaa.

”Hallitus toisensa jälkeen lupailee investointia isompaan siirtotunneliin, mutta mitään ei tapahdu. Siihen saakka luvattomiksi leimatut kaivot piti jättää rauhaan”, kunnanjohtaja Mora tilittää.

Kuntaa ja maatilayrittäjiä rasitetaan sen sijaan jatkuvilla sakko- ja rikemaksuilla kasteluveden väärinkäytöksistä, hän sanoo. Vesiviraston langettamia sakkoja oli syksyyn mennessä karttunut kunnalle noin puoli miljoonaa euroa.

”Olemme kurkkuamme myöten täynnä.”

Kunnantalon parvekkeella seisovien lipputankojen ympärille on kietaistu musta surunauha.

”Vesikamppailumme protesti”, Mora selittää.

Kiukun merkkinä pidetään myös laitaoikeiston Voxin kahmimaa kannatusta marraskuussa Espanjan parlamenttivaaleissa. Puolueelle vyöryi lucenalaisten äänistä eniten, 36 prosenttia. Runsaan 3 000 asukkaan kunnan äänestystulos noteerattiin valtakunnanuutisia myöten.

Tie vesirosvojen ja tuhottujen kaivojen pesään mutkittelee kunnantalolta parikymmentä kilometriä. Muhkurainen raitti kulkee muoviharsoilla peiteltyjen tilusten ja tuotantohallien ohi. Marokkolaisnaisia taivaltaa töistä peräkanaa tien penkalla.

Osa näistäkin pelloista on laittomia – kuten terhakka pensasmustikkaplantaasi muovinkeruupistettä vastapäätä.

Tie pehmenee hienoksi hiekaksi. Tässä pitää jalkautua maastoon.

Pusikoissa törröttää kaivonrenkaita. Niitä on tukittu betonilla ja soralla. Katkaistuja muoviletkuja lojuu kierteinä mäntyjen alla. Pieniä rikkoutuneita sähkömuuntajia makaa kumollaan siellä täällä.


Luonnonpuistoa kiertävän verkkoaitauksen tuntumassa näkyy matala kraatteri. Puskutraktori on ajanut maata vedenkeruualtaan täytteeksi. Sisiliskot vilistävät hajotetun pumppuaseman varjoissa.

Kun virkavalta ilmaantui kesäkuussa ensi kertaa kylänraitille jyrätäkseen kaivot, kunnanjohto antoi hälytyksen ja väki asettui poikkiteloin. Santarmit ja teknikot perääntyivät.

”Viidestä kylästä saapui yhteensä kolmisentuhatta ihmistä katkaisemaan tiet. Mielenosoitus oli rauhallinen, eikä riitelemään ruvettu”, kertoo maataloustuottajien johtohahmo.

Hän antaa nimekseen vain ”Pepe”, koska ei halua lisää vaikeuksia.

Pepelle lankesi 600 euron sakot virkavallan vastustuksesta. ”Kansalliskaarti kuvasi meitä koko ajan.”

Työsortseihin ja vanhaan jalkapallopaitaan pukeutunut Pepe esittelee miehenkorkuisia pensasmustikkapuskia. Ne ovat olleet hänen perheensä toimeentulo isoisän ajoista saakka.

”Mustikkaamme menee kaikkialle Eurooppaan, kuten Britanniaan, Suomeen, Itävaltaan ja Saksaan.”


Pepen ystävä viljelee samaisen pikkutien varrella mansikoita, vadelmia ja pensasmustikoita. Myöskään ”Manolo” ei halua hankaluuksia mielipiteistään.

He tukevat vesivarkaita solidaarisuuden nimissä, vaikka oman veden alkuperä on laillinen.

Espanjan ja Andalusian hallitukset ovat vuosikausia kannustaneet lisäämään viljelypinta-alaa ja kasvihuonetuotantoa sekä modernisoimaan tiloja vastineeksi EU:n rahoittamista maataloustuista, he sanovat.

”Mitä enemmän viljelypinta-alaa, sitä enemmän Espanja saa EU:n tukiaisia. Olemme vetäneet kastelujärjestelmät ja investoineet tuotantohalleihin, ja perheet saavat maataloudesta elantonsa. Nytkö tämä onkin laitonta?” Manolo sanoo hermostuneena.

Hän piirtää tikulla santaan pienen kehän ja vetää sen ympärille suurempia renkaita.

”Doñanan kansallispuisto oli näin pieni, kun edelliset sukupolvet aloittivat mansikan ja marjojen tuotannon. Emme ole työntyneet suojelualueelle, vaan luonnonpuisto on lähestynyt meitä.”

Peltoteiden asvalttiin on raapustettu vesisodan iskulauseita: ”Lucenaa ei suljeta! Vettä ja äkkiä! WWF on korruptoitunut!”


Tutkija Felipe Fuentelsaz on vastannut Espanjan WWF:n vesiasiantuntemuksesta 16 vuotta. Ainakaan toistaiseksi hän ei enää lähde Doñanan maastoon laittomille kaivoille.

”Se voisi olla vaarallista”, Fuentelsaz sanoo Sevillassa ulkoilmakahvilan pöydässä puiston siimeksessä. Hän viittaa Lucena del Puerton tilanteeseen.

Fuentelsazia ja luontojärjestöä mollataan sosiaalisessa mediassa, ja ympäristötarkastajia häiriköidään.

”Ilmapiiri on kiristynyt.”


Espanjan ympäristöministeriö ja Andalusian itsehallintoalue ottavat viimein vesivarkaudet vakavasti, Fuentelsaz iloitsee. Käänne voi johtua EU:n painostuksen kovenemisesta.

EU-komissio haastoi alkuvuonna Espanjan valtion Euroopan unionin tuomioistuimeen. Laajaan vedenkäyttöön pohjaavat maatalouden ja matkailun hankkeet uhkaavat vakavasti Euroopan jopa tärkeintä luonnonvaraisten lintujen suojelualuetta, komissio katsoo.

Haaste syntyi WWF:n aloitteesta. Se haluaa espanjalaisten vientimansikoiden ja -marjojen vähittäismyyntipakkauksiin merkinnän kasteluveden ja kasvupaikan laillisuudesta. Edes merkintä luomutuotannosta ei ole tae kuluttajalle, Fuentelsaz painottaa.

”Laittomien kaivojen sinetöintioperaatiossa kärähti luomuyritys, jonka veden alkuperä oli täysin laiton.”

Espanjan WWF työskentelee isojen eurooppalaisten supermarketketjujen kanssa. Ketjut Britanniasta, Hollannista, Saksasta ja Sveitsistä haluavat varmistaa espanjalaisten tuottajien vesilähteiden laillisuuden oman maineensakin vuoksi, Fuentelsaz kertoo.

”Suomen tai muiden Pohjoismaiden ketjut eivät ole tiedustelleet meiltä vastaavaa.”

Pakollinen veden alkuperämerkintä takaisi, että vaikkapa suomalainen Doñanassa vieraillut lintubongari ei ostaisi kotona mansikoita, joita on kasteltu kansallispuistosta ryöstetyllä vedellä.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    2. 2

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    3. 3

      Uudet tutkimukset muuttavat käsitystä ihmiskunnan alkuvaiheista

    4. 4

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    5. 5

      Tutkijat mallinsivat 3 000 vuotta vanhan muumion äännähdyksen – tältä Nesyamun-pappi kuulostaa

    6. 6

      Tutkimus: Oikomishoidon potilaat huijasivat lääkäreitä Espoossa – Jatkossa seuraamukset voivat olla kovia

      Tilaajille
    7. 7

      Helsingin Vaasankadulta löytyi kranaatti – ”On kyllä poikkeuksellista”

    8. 8

      HS-analyysi: Kone saisi koko Thyssenkruppin puolella siitä summasta, mitä sen pelkistä hissitoiminnoista pyydetään

    9. 9

      Kiina eristää useita kaupunkeja historian suurimmassa karanteenissa, WHO ei vielä julistanut korona­virusta kansain­väliseksi terveysuhaksi

    10. 10

      Kommentti: Demokraattien suurin haave virka­rikos­jutussa vaatisi vaihto­kaupan, joka antaisi Trumpille jykevän propaganda-aseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    2. 2

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    3. 3

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    4. 4

      Tutkimus: Oikomishoidon potilaat huijasivat lääkäreitä Espoossa – Jatkossa seuraamukset voivat olla kovia

      Tilaajille
    5. 5

      Helsingin Vaasankadulta löytyi kranaatti – ”On kyllä poikkeuksellista”

    6. 6

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    7. 7

      Kiina eristää useita kaupunkeja historian suurimmassa karanteenissa, WHO ei vielä julistanut korona­virusta kansain­väliseksi terveysuhaksi

    8. 8

      Ostarille asennettiin tarkkaan harkittu terävä metallilevy, jotta häiriökäyttäytyjät eivät notkuisi Munkkivuoren kaupoilla

    9. 9

      Ruotsia koettelee räjäytysten aalto, ja yksi pommeista paiskasi Outi Ojan koti­oven eteiseen

    10. 10

      Valtakunnan­syyttäjältä historiallinen päätös: Pyytää edus­kunnalta suostumusta perus­suomalaisten kansan­edustajan Juha Mäenpään syyttämiseksi – Mäenpää kiistää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    4. 4

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    5. 5

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    6. 6

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    7. 7

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    8. 8

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    9. 9

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    10. 10

      Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

      Tilaajille
    11. Näytä lisää