Bulgarialaisen asekauppiaan myrkytys auttoi tiedustelu­palvelut venäläisten sala­murhaajien jäljille, kertoo The New York Times

Bulgarialainen asekauppias Emilian Gebrevhttps://www.hs.fi/haku/?query=emilian+gebrev tajusi jonkin olevan pielessä, kun hänen oikea silmänsä alkoi punertaa. Gebrevin sanoin silmä muuttui yhtäkkiä ”yhtä punaiseksi kuin Venäjän lippu”. Hän on verrannut tunnetta siihen, että silmään kaadetaan yhtäkkiä saavillinen hiekkaa. Oli huhtikuu 2015.

Seuraavana iltana Gebrev alkoi oksentaa ja nähdä näkyjä kesken illallisen, jota hän oli syömässä liikekumppaneidensa kanssa ravintolassa Sofiassa.

Gebrev oli myrkytetty, ja hän vietti sairaalassa kuukauden. Sen jälkeen Gebrev myrkytettiin uudestaan. Myös hänen poikansa ja eräs toinen Emco-asetehtaan johtajista myrkytettiin. He kaikki selvisivät hengissä.

Bulgarian syyttäjät tutkivat tapausta, mutta eivät löytäneet todistusaineistoa ja lopettivat tutkinnan. Tapaus jäi bulgarialaisessa lehdistössä muiden aiheiden jalkoihin.

Nyt pienestä uutisesta on tullut iso uutinen: länsimaiset turvallisuuspalvelut kertovat yhdysvaltalaisen sanomalehden The New York Timesin mukaanhttps://www.nytimes.com/2019/12/22/world/europe/bulgaria-russia-assassination-squad.html?action=click&module=Top%20Stories&pgtype=Homepage, että tapaus on osaltaan auttanut tiedusteluviranomaisia pääsemään Euroopassa toimivan huippusalaisen venäläisten salamurhaajien ryhmän jäljille.

Vuosien ajan Yksikkö 29155 -nimeä kantava ryhmä toimi ilman, että länsimaisten turvallisuuspalvelut havaitsivat sitä. Sen tarkoitus oli aiheuttaa epävarmuutta, ja sen jäsenet matkustavat säännöllisesti Euroopassa, The New York Times kertoi lokakuussahttps://www.nytimes.com/2019/10/08/world/europe/unit-29155-russia-gru.html?action=click&module=Top%20Stories&pgtype=Homepage. Myös HS kertoihttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006266495.html yksiköstä lokakuussa.

Silloin selvisi, että yksikkö toimii Venäjän sotilastiedustelu GRU:n alaisuudessa mutta on niin salainen, että edes suurin osa GRU:n jäsenistä ei tiedä siitä.

Nyt The New York Timesin haastattelema turvallisuusviranomainen kutsuu Bulgarian myrkytystapausta ”ahaa-elämykseksi”.

”Tutkimme sitä ja ajattelimme: hemmetti, kaikki käy järkeen.”

Isästä ja pojasta otettiin sairaalassa näytteitä, jotka herättivät lääkäreiden epäilyt.

Näytteet lähetettiin tutkittavaksi Helsingissä sijaitsevaan Verifin-instituuttiin, joka osallistuu kemiallisten aseiden kieltosopimuksen valvontaan.

Instituutti laati Gebrevien virtsa- ja verinäytteiden löydöksistä raportin kesäkuussa 2015. Näytteistä löytyi kahta ainetta, joista yksi todettiin depa-lyhenteellä tunnetuksi aineenvaihduntatuotteeksi. Toinen aineista jäi tunnistamatta.

Verifinin raportti listaa 13 kemikaalia, joiden aineenvaihduntatuotteena depaa syntyy. Ne kaikki ovat erilaisia tuholais- ja kasvimyrkkyjä. Näistä kaikki paitsi yksi on kielletty EU-alueella. Yksi vastaa myrkyllisyydeltään sariinia ja löytyy kemiallisten aseiden kieltosopimuksesta. Toinen muistuttaa kemialliselta rakenteeltaan erästä toista kemiallista asetta.

Lue lisää: Iskikö Venäjän sotilastiedustelu myrkyllä Britannian lisäksi Bulgariassa? Suomalainen tutkimuslaitos selvitti tapaustahttps://www.hs.fi/teknologia/art-2000006001737.html

Toinen ratkaiseva johtolanka, joka paljasti 29155-ryhmän viranomaisille, liittyy toiseen myrkytystapaukseen. Ryhmän uskotaan nimittäin olevan venäläisen kaksoisagentin Sergei Skripalinhttps://www.hs.fi/haku/?query=sergei+skripalin ja tämän tyttären myrkytyksen takana. Skripalit löydettiin tajuttomina salisburylaisesta puistosta 4. maaliskuuta 2018. He selvisivät myrkytyksestä hengissä, mutta sivullinen nainen kuoli löydettyään hajuvesipullon, jossa myrkkyä oli säilötty.

Britannian viranomaiset epäilevät hyökkäyksestä GRU:ta ja etenkin Sergei Fedotov -nimellä esiintynyttä miestähttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006157906.html.

Viranomaiset saivat selville, missä Fedotov oli viiden vuoden aikana matkustanut Euroopassa: esimerkiksi Serbiassa, Espanjassa ja Sveitsissä. Fedotov vieraili myös Lontoossa vain kaksi päivää ennen kuin Skirpalit myrkytettiin ja poistui hieman hyökkäyksen jälkeen.

Kävi myös ilmi, että Fedotov oli vieraillut Bulgariassa vuonna 2015 kolmeen otteeseen. Ensimmäisen kerran helmikuussa, toisen kerran Gebrevin ensimmäisen myrkytyksen aikaan huhtikuussa ja kolmannen kerran toukokuun lopussa, kun Gebrev myrkytettiin uudestaan.

Kansalaisjournalisti­ryhmä Bellingcat on paljastanuthttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006157906.html, että Sergei Fedotov on peitenimi, ja todellisuudessa myrkytysoperaatioita on johtanut Denis Sergejevhttps://www.hs.fi/haku/?query=denis+sergejev -niminen mies. Hän on korkea-arvoinen GRU:n viranomainen ja Venäjän armeijan veteraani. Britannian viranomaiset ovat vahvistaneet Bellingcatin tiedot.

Se, että peitenimeä Fedotov käyttänyt Sergejev oli ilmeisesti osallisena sekä Britannian että Bulgarian myrkytystapauksissa, avasi The New York Timesin mukaan länsimaisten viranomaisten silmät: myrkytykset liittyivät toisiinsa ja olivat osa Yksikkö 29155:n koordinoimaa hyökkäystä.

Viime viikkoina on paljastunut myös, että Sergejev saattaa liittyä myös Kataloniassa vuonna 2017 järjestettyihin protesteihin. Hänen ja muiden venäläisten agenttien epäillään yrittäneen luoda epävakautta Kataloniaan.

Sergejevin matkustustiedot osoittavat, että hän saapui Barcelonaan muutama päivä ennen kuin Espanjan itsehallintoalue järjesti itsenäistymistä koskevan kansanäänestyksen.

Länsimaiset tiedustelupalvelut tietävät nyt muutenkin enemmän koko GRU:n toiminnasta Euroopassa. Joulukuussa ranskalaislehti Le Monde paljastihttps://www.lemonde.fr/international/article/2019/12/04/la-haute-savoie-camp-de-base-d-espions-russes_6021648_3210.html, että GRU on pitänyt jonkinlaista tukikohtaa itäisessä Ranskassa.

Useat GRU:n yksikön työntekijät ovat toistuvasti vierailleet pikkukaupungeissa kuten Annemassessa, Chamonix’ssa ja Évianissa ajanjaksolla vuoden 2014 alusta vuoden 2018 loppuun. Le Monden jäljittämät GRU:n jäsenet eivät lehden mukaan kuitenkaan ole pitäneet yhteyttä yksikkö 26165:een

Le Monde kertoo kartoittaneensa viisi uutta yksikkö 29155:n jäsentä.

Lisäksi ryhmän jäsenten epäillään olleen osallisena Montenegron vallankaappaus­yrityksessähttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005095725.html ja Moldovan poliittisessa kuohunnassa.

Myös 29155-yksikön toiminnasta ja johtajista tiedetään nyt laajemmin. Se toimii Moskovasta käsin ja sitä johtaa kenraalimajuri Andrei Averjanovhttps://www.hs.fi/haku/?query=andrei+averjanov.

Joulukuussa tutkivaa kansalaisjournalismia harjoittava Bellingcat-ryhmä selvitti Berliinin puistoampujan henkilöllisyyden. Bellingcatin julkaisemat raportit paljastivat, että kyseessä oli 54-vuotias Vadim Nikolajevitš Krasikovhttps://www.hs.fi/haku/?query=vadim+nikolajevits+krasikov, jota on epäilty Venäjällä aiemmin ainakin kahdesta murhasta.

Krasikov ampui Georgian tšetšeeniväestöön kuuluneen Zelimhan Hangošvilinhttps://www.hs.fi/haku/?query=zelimhan+hangosvilin viime elokuussa, kun tämä pysähtyi syömään eväitään puistoon matkalla moskeijan perjantairukoukseen. Epäilty murha on johtanut diplomaattiseen selkkaukseen Saksan ja Venäjän välillähttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006340748.html.

The New York Timesin mukaan siitä ei ole tietoa, oliko puistoampumisessa osallisena 29155-ryhmän jäseniä.

Lue myös: Bellingcat: Berliinin puistomurhaaja aloitti uransa Kostamuksessahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006341245.html

Edelleen on epäselvää, miten ja miksi 29155-ryhmän kohteet valikoituvat. Tutkijat eivät esimerkiksi tiedä tarkkaa syytä sille, miksi bulgarialainen asekauppias Gebrev joutui murhayrityksen kohteeksi.

The New York Timesin mukaan on todennäköistä, että murhayritykset johtuvat Gebrevin ammatista aseiden myyjänä ja valmistajana. Gebrev myi aseita esimerkiksi Ukrainaan ja Intiaan.