Vuosikymmenen kuvat - Ulkomaat | HS.fi

Vuosikymmenen kuvat

Päättynyt vuosikymmen oli täynnä tapahtumia, jotka ovat muovanneet ihmisten arkea eri puolilla maailmaa. Joillekin ne ovat olleet median kautta seurattavia uutisia, mutta monille omakohtaista elämää.

Julkaistu: 31.12.2019 2:00

2010

TUHOISA JÄRISTYS. Haitin pääkaupunkiin Port-au-Princeen iski yksi vuosikymmenen tuhoisimmista maanjäristyksistä 12. tammikuuta 2010. Arvioidaan, että järistyksen seurauksena kuoli yli 200 000 ihmistä. Kuva: Jorge Silva / Reuters

KREIKAN TALOUSKRIISI. Vuosikymmenen alussa Kreikka kamppaili vakavan talouskriisin kourissa. Mellakkapoliisi varmisti parlamenttitalon edustan, kun sisällä äänestettiin Kreikan säästöpaketista toukokuussa 2010. Kuva: Leif Rosas

PAKISTAN TULVI. Kesällä 2010 Pakistanin alueella kulkeva Indusjoki tulvi ja aiheutti tuhoa jopa viidesosassa maan alueesta. Tulva vaikutti 20 miljoonan ihmisen elämään ja ravinnonsaantiin, mutta suoraan tulvaveden seurauksena menehtyi vain 2000 ihmistä. Kuvassa punjabilaiset saavat ruoka-apua helikopterista elokuussa 2010. Kuva: Adrees Latif / Reuters

2011

EGYPTIN KEVÄT. Arabimaailman demokratiatoiveet kukoistivat, kun muun muassa Egyptissä kansalaiset saivat joukkovoimalla aikaan uudistuksia hallinnossa. Helmikuussa 2011 kairolaiset juhlivat Tahririn aukiolla presidentti Hosni Mubarakin eroa. Kuva: Markus Jokela / HS

JAPANIN MAANJÄRISTYS JA TSUNAMI. Maaliskuun 11. päivänä 2011 Japanin Honshūn pääsaaren lähistöllä tapahtui merenalainen maanjäristysten sarja, jonka vaikutuksesta syntyneet tsunamiaallot tuhosivat laajoja alueita saaren itärannikolla. Tsunami vaurioitti myös Fukushimassa sijaitsevaa ydinvoimalaa, minkä vuoksi kymmeniä tuhansia ihmisiä jouduttiin evakuoimaan säteilyvaaran vuoksi. Kuva: Asahi Shimbun / Reuters

OSAMA BIN LADENIN KOHTALO. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama (2. vas.) seurasi muun ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon seurassa Osama bin Ladenin kiinniottoa Valkoisen talon tilannehuoneessa. Bin Laden surmattiin operaatiossa piilopaikassaan Pakistanissa 2. toukokuuta 2011. Kuva: Pete Souza / Valkoinen talo

UTØYAN ISKU. Oslossa ja sen lähistöllä tehtiin 22. heinäkuuta terrori-isku, jossa kuoli yhteensä 77 ihmistä. Suurin osa surmatuista oli Utøyan saarella olleita norjalaisia nuoria. Kuvassa kukkia ja muistokynttiöitä tuodaan Utøyan vastarannalle. Kuva: Fabrizio Bensch / Reuters

UUSI VALTIO. Etelä-Sudan on maailman uusin itsenäinen valtio, joka irtaantui Sudanista kesällä 2011. Paluumuuttajat iloitsivat kotimaansa tilannetta Malakalin urheilukentällä jo tammikuussa 2011. Kuva: Sami Kero / HS

2012

HAAKSIRIKKOUTUNUT LOISTORISTEILIJÄ. Tammikuun 14. päivänä 2012 loistoristeilijä Costa Concordia törmäsi italialaiseen Giglion saareen ja jäi makaamaan vuosiksi saaren rantamatalikolle. Kuva: Remo Casilli / Reuters

PIKKUKOULULAISTEN JOUKKOSURMA. Yhdysvaltain Connecticutin osavaltiossa sijaitsevassa Sandy Hookin alakoulussa ammuttiin yhteensä 28 ihmistä, joista 20 oli lapsia. Tapaus sai aikaan aselakien tiukennusvaatimuksia, mutta silti vapaata aseenkantooikeutta kannatetaan yhä Yhdysvalloissa. Vuosikymmenen lopussa joukkoampumisia tapahtui Yhdysvalloissa tiheään tahtiin. Kuva: Andrew Burton / Reuters

SYYRIAN PITKÄ SOTA. Syyrian sisällissodan voidaan katsoa alkaneen vuoden 2011 arabikevään liikehdinnän myötä. Konflikti laajeni koko maan laajuiseksi sodaksi keväällä ja kesällä 2012. Kapinallisjoukkojen tarkka-ampujat olivat majoittautuneet aleppolaiseen kerrostaloasuntoon elokuussa 2012. Kuva: Goran Tomasevic / Reuters

OBAMAN TOINEN KAUSI. Barack Obama juhli vaimonsa Michellen ja Bidenin varapresidenttiparin kanssa voittoaan marraskuun 2012 presidentinvaaleissa Chicagossa. Barack Obama jatkoi presidenttinä vuoden 2017 tammikuuhun, jolloin virkaan astui Donald Trump. Kuva: Juhani Niiranen / HS

2013

VENEZUELAN AHDINKO. Venezuelaa diktaattorin ottein johtanut Hugo Chavez kuoli maaliskuussa 2013. Uudeksi presidentiksi valittiin Nicolas Maduro, mutta hänen aikanaan maa on ajautunut entistä vakavampaan sekasortoon. Kuvassa Maduro tervehtii kannattajiaan käytyään äänestämässä presidentinvaaleissa 14. huhtikuuta 2013. Kuva: Carlos Garcia Rawlins / Reuters

VÄHEMMISTÖJEN JUHLAA. 2010-luvulla HLBT-vähemmistöjen näkyvyys on lisääntynyt entisestään. Pride-liike puolustaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhtäläisten oikeuksien ja etujen puolesta tehtyä työtä, ja Pride-marsseja järjestetään eri puolilla maailmaa. Kuva Intiasta Delhin marssilta marraskuussa 2013. Kuva: Mansi Thapliyal / Reuters

SYYRIAN JULMA SOTA. Syyrian sisällissodan uhreiksi on joutunut miljoonittain siviilejä. Osa on joutunut pakenemaan kodeistaan tai maastaan, ja monet ovat joutuneet sodan osapuolten taistelujen kärsijöiksi. Syyrian hallintoa on syytetty jopa kaasuaseen käytöstä. Kuvassa epäillyn kaasuhyökkäyksen uhreja Ghoutan alueella Damaskoksessa elokuussa 2013. Kuva: Bassam Khabieh / Reuters

MILJARDIKANSAN JOHTAJA. Maailman väkirikkainta maata Kiinaa on johtanut vuodesta 2013 lähtien Xi Jinping (kuvassa keskellä kommunistisen puolueen konferessissa maaliskuussa 2013). Hän on kilvoitellut eri puolilla maailmaa poliittisessa ja taloudellisessa vaikutusvallassa kahden muun suurvallan - Yhdysvaltain ja Venäjän - rinnalla. Kuva: Kim Kyung Hoon / Reuters

2014

VENÄJÄ VALTASI KRIMIN. Maaliskuussa 2014 venäläiset sotilaat miehittivät Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan. Myöhemmin alue liitettiin Venäjään sen jälkeen, kun miehittäjät olivat järjestäneet alueella kansanäänestyksen liittymisestä. Maaliskuun 4. päivänä 2014 venäläissotilas esti toimittajia lähestymästä Backchisarain ukrainalaisvaruskunnan porttia. Kuva: Kalle Koponen / HS

SIVIILIKONE PUDOTETTIIN UKRAINASSA. Reittilennolla Amsterdamista Kuala Lumpuriin ollut Malaysia Airlinesin kone ammuttiin alas Ukrainan yllä 17. heinäkuuta 2014. Koneen mukana kuoli 283 matkustajaa ja 15 miehistön jäsentä. Alasampumisesta epäillään Itä-Ukrainan venäläismielisiä separatisteja. Kuva: Maksim Zmejev / Reuters

PALESTIINAN JA ISRAELIN IKUISUUSONGELMA. Israelilaisten ja palestiinalaisten väliset kiistat ja taistelut ovat jatkuneet koko vuosikymmenen ajan. Heinäkuussa 2014 12-vuotias Muntaser Baker loukkaantui Israelin armeijan ilmaiskussa, kun hän oli leikkimässä rannalla. Iskussa kuoli Muntaserin pikkuveli ja kaksi serkkua. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

ISISIN NOUSU. Syyriassa ja Irakissa syntynyt isis-jihadistijärjestö, perusti kesällä 2014 islamilaiseen šaria-lakiin pohjautuvan kalifaatin, joka hallitsi vuosien ajan alueita Lähi-idässä, pääpaikkanaan syyrialainen Raqqa. Vuoden 2019 helmikuuhun mennessä Isis menetti käytännössä kaikki hallitsemansa alueet Syyriassa. Kuva: Reuters

2015

TUKEA ISKUJEN UHREILLE. Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen tehdyn terrori-iskun jälkeen ihmiset eri puolilla maailmaa ryhtyivät osoittamaan tukeaan iskujen kohteena olleille. Terroristeille pyritään osoittamaan, että iskuilla ei ole heidän haluamaansa vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Kuvassa tukimielenosoitus Lissabonissa 8. tammikuuta 2015. Kuva: Bruno Colaco / ZUMA

PELOTTAVA EBOLA. Länsi-Afrikassa etenkin vuosien 2014 ja 2016 välillä riehunut ebolaepidemia oli historian laajin, ja sen pelättiin leviävän teollisuusmaihinkin. Liberia (kuvassa) oli yksi pahiten taudista kärsineitä maita, jonne matkustamista Suomestakin rajoitettiin taudin leviämisen pelossa. Kuva: John Moore / Getty Images

PAKOLAISTULVA EUROOPPAAN. Syyrian ja Afganistanin sisällissotien vuoksi vuonna 2015 nähtiin Euroopassa vuosikymmenen suurin pakolaisvirta. Unkarissa ja muualla Balkanin maissa siirtolaisten liikkumista ryhdyttiin rajoittamaan raja-aidoilla. Silti Itävallan rajalle (kuvassa) vaelsi lähes katkeamaton virta pakolaisia syyskuussa 2015. Kuva: Rio Gandara / HS

TERRORISMI NÄKYY ARJESSA. Ranskassa vuonna 2015 tehtyjen tuhoisten terrori-iskujen jälkeen poliisi on ollut yhä kiinteämpi osa turistien suosimilla paikoilla. Raskaasti aseistautuneet poliisit vartioivat Eiffel-tornin lähistöllä marraskuussa 2015 viikko rock-klubiin ja katukahviloihin tehdyn terrori-iskun jälkeen. Kuva: Eric Gaillard / Reuters

2016

BRITANNIAN EU-ERO. Kesäkuussa 2016 Britanniassa järjestetyn kansanäänestyksen äänestäjät yllättivät kaikki ennustukset, ja enemmistö äänesti sen puolesta, että maa eroaa Euroopan Unionista. Brexitin toteutumista on odotettu koko loppuvuosikymmen, mutta vuoden 2020 aikana sen odotetaan tapahtuvan. Kuvassa brexitin kannattajia äänestyksen tuloksen ratkettua 24. kesäkuuta 2016. Kuva: Neil Hall / Reuters

MAAILMAN NOPEIN MIES. Jamaikalainen pikajuoksija Usain Bolt hallitsi 2010-luvun arvokisoja huimilla juoksuillaan. Rion olympialaisissa elokuussa 2016 Boltilla oli vara vilkuilla sivuilleen. Kuva: Kai Pfaffenbach / Reuters

SUURI JA MAHTAVA. Vladimir Putin on ollut Venäjän johdossa koko 2000-luvun. Presidenttinä ensin vuosina 2000-08 ja toisen jakson vuodesta 2012 alkaen. Välillä hän joutui tyytymään pääministerin virkaan. Nykyinen presidenttikausi jatkuu ainakin vuoteen 2024 saakka. Presidentti Putin kansalaisten keskellä Moskovassa syyskuussa 2016. Kuva: Sergei Karpuhin / Reuters

AFROAMERIKKALAISTEN KAPINOINTI. Yhdysvaltojen mustan väestönosan kokema poliisiväkivalta sai kesällä 2016 laajat väkijoukot liikkeelle maan etelävaltioissa. Aktivisti Ieshia Evans asettui pysäyttämään mellakkapoliisien rivistöä Lousianan Batoun Rougessa heinäkuussa 2016. Kuva: Jonathan Bachman / Reuters

TV-JULKKIS VILLITSI AMERIKKALAISET. Televisiosta ja kiinteistöbisneksistä tuttu Donald Trump nousi yllätteäen republikaanipuolueen ehdokkaksi vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Trumpin räväkkä kampanjointi tuotti tulosta ja hän voitti äänestäjät puolelleen. Marraskuun 8. päivänä pidetyissä vaaleissa hän sai enemmistön valitsijamiehistä, vaikka saavuttikin vähemmän ääniä kuin vastaehdokas Hillary Clinton. Kuvassa Trumpin kannattajia kampanjatilaisuudessa Pohjois-Carolinassa 3. marraskuuta 2016. Kuva: Carlo Allegri / Reuters

2017

YHDYSVALTAIN JOHTAJA. Presidentti Donald Trump on johtanut maataan tammikuusta 2017 alkaen omalaatuisilla, kiistellyillä ja yllättävillä otteilla. Hän aikoo myös hakea jatkokautta vuoden 2020 presidentinvaaleissa, vaikka häntä vastaan on nostettu virkarikossyyte. Kuvassa hän tanssii vaimonsa Melania Trumpin kanssa virkaanastujaispäivän tanssiaisissa 20. tammikuuta 2017. Kuva: Jonathan Ernst / Reuters

SIIRTOLAISTEN VÄLIMERI. Tuhannet Eurooppaan siirtolaisiksi pyrkivät ihmiset matkaavat huonokuntoisilla laivoilla ja lautoilla Välimeren etelärannalta kohti Italian tai Espanjan rannikkoja. Monet heistä päätyvät kuitenkin merihätään, kuten nämä Libyan lähistöltä heinäkuussa 2017 pelastetut. Kuva: Stefano Rellandini / Reuters

JULMA HUUMESOTA. Vuonna 2016 Filippiinien presidentiksi valittu Rodrigo Duterte on jatkanut jo Davaon miljoonakaupungin pormestarina aloittamaansa huumeiden vastaista sotaa, jossa huumekauppiaiksi epäiltyjä on surmattu armotta. Kuvassa poliisi tutkii kadulle surmattua miestä Manilassa kesällä 2017. Kuva: Jes Aznar / Getty Images

POHJOIS-KOREAN UHITTELU. Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un on pitänyt Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia varpaisillaan jatkamalla armeijansa erilaisia ohjuskokeita neuvotteluyrityksistä huolimatta. Pohjois-Korean valtiollisen tietotoimiston välittämässä kuvassa Kimin kerrotaan valvovan Hwasong-12-ohjuksen laukaisua syyskuussa 2017. Kuva: KCNA / REUTERS

2018

MYANMARIN VAINOA PAENNEET. Myanmarin muslimivähemmistöön kuuluvat rohingyat ovat joutuneet pakenemaan vainoa naapurimaa Bangladeshiin, jossa heitä on jopa yli puoli miljoonaa vuonna 2016 alkaneiden vainojen seurauksena. Yksi pakolaisleireistä sijaitsee Cox’s Bazar -nimisessä rajakaupungissa, jossa Helsingin Sanomat vieraili syksyllä 2018. Kuva: Markus Jokela / HS

AUSTRALIAN KUIVUUS. Australiassa on ollut jo useana vuotena peräkkäin poikkeuksellisen kuivaa, mikä on aiheuttanut laajoja maastopaloja sekä tuhoja eläimille ja viljelyksille. Karrellekuivunutta maastoa eläinten juottopaikan lähistöllä Uudessa Etelä-Walesissa talvella heinäkuussa 2018. Kuva: David Gray / Reuters

JÄÄTIKÖT SULAVAT. Ilmaston muutoksen seurauksena jäätikköalueet eri puolilla Maapalloa ovat sulaneet huolestuttavasti. Jäätiköiden vetäytyminen on luonnollista, mutta 1990-luvulta lähtien niiden sulamisvauhti on kiihtynyt. Kuvassa islantilainen jäätikkö Hornafjörðurin lähistöllä elokuussa 2018. Kuva: Matthew Borowick / Amazing Aerial

JEMENIN LASTEN HÄTÄ. Jemenissä vuonna 2015 alkanut sisällissota on aiheuttanut edelleen jatkuvia taisteluja eri kapinallisryhmittymien, hallituksen ja ulkovaltojen joukkojen välillä. Kolme miljoonaa jemeniläistä on joutunut pakolaisiksi, ja siviilit ovat joutuneet kärsimään nälänhädästä. Aliravittua lasta hoidettiin sairaalassa Hajjahin maakunnassa lokakuussa 2018. Kuva: Mohammed Mohammed / Xinhua

SAKSAN RAUTAROUVA. Maansa liittokanslerina vuodesta 2005 toiminut Angela Merkel ilmoitti lokakuussa 2018 luopuvansa kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtajuudesta. Tämä tarkoitti sitä, ettei hän ole enää ehdolla Saksan liitokansleriksi vuoden 2021 liittopäivävaaleissa. Kuva: Silas Stein / DPA

2019

#METOO-LIIKE SYNTYI. Elokuvatuottaja Harvey Weinstein on antanut arveluttavat kasvot naisten seksuaalisen hyväksikäytön esille tuoneelle metoo-liikkeelle. Häntä on syytetty raiskauksista ja muista seksuaalisista hyväksikäyttötapauksista. Kuvassa Weinstein matkalla oikeudenkäyntiin New Yorkissa joulukuussa 2019. Kuva: Bryan R. Smith / AFP

HUUHKAJAT EM-KISOIHIN. Vuosi 2019 oli suomalaisittain myös merkittävä urheiluvuosi, kun Huuhkajat eli Suomen miesten jalkapallomaajoukkue eteni ensimmäistä kertaa jalkapallon arvokisoihin voitettuaan Liechtensteinin EM-karsinnoissa kotonaan Helsingissä 15. marraskuuta. Kuva: Rio Gandara / HS

RAJAMUURI SIIRTOLAISIA VASTAAN. Meksikon ja Yhdysvaltain rajalla käydään jatkuvaa kilpajuoksua laittoman siirtolaisuuden estämiseksi. Presidentti Donald Trump haluaa rakentaa rajalle miljardeja dollareja maksavan muurin liikkumista rajoitamaan. Kuvassa meksikolaiset rajaviranomaiset ottavat kiinni rajanylitystä yrittäviä siirtolaisia kesäkuussa 2019. Kuva: Herika Martinez / AFP

SADEMETSÄT TULESSA. Ympäristöjärjestöt olivat huolissaan Amazonasin alueen lisääntyneistä metsäpaloista. Metsiä on poltettu aiempaa enemmän viljelysmaaksi. Kuvassa savuavaa sademetsää Paran osavaltiossa Brasiliassa elokuussa 2019. Kuva: Joao Laet / AFP

Kuvakoostetta täydennetty muutamalla lisäkuvalla 31.12.2019 klo 16.45.

Seuraa uutisia tästä aiheesta