Maahanmuuttopolitiikka on kovia taktisia siirtoja - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Kolumni

Maahanmuuttopolitiikka on kovia taktisia siirtoja

Julkaistu: 2.1. 2:00, Päivitetty 2.1. 9:10

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Kreikan pääministeri Alexis Tsipras keskustelivat Brysselissä lokakuussa 2015. Kuva: Eric Vidal / Reuters

Kuva: Sirpa Räihä

Eurooppa on siirtynyt ainakin hetkeksi pakolaiskriisin jälkeiseen aikaan. Samalla EU on hyvästellyt yritykset luoda kaikkia EU-maita koskeva yhteinen maahanmuuttopolitiikka, oli kyse pakolaisista tai työperäisestä maahanmuutosta.

Hyvästit heitettiin, vaikka Syyrian ja Turkin rajalla on jo käynnissä uusi pakolaiskriisi. Syynä on tarve padota kansalliskonservatiivisten ja äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen nousu, sillä se vaarantaa EU:n yhtenäisyyden ja Euroopan talouden.

Eurooppa oli vuosina 2015 ja 2016 ennennäkemättömässä liikkeessä. Eurooppaan saapui noin 1,4 miljoonaa pakolaista ja myös paremman elämän houkuttelemaa siirtolaista, joilla ei ollut edellytyksiä turvapaikkaan, mutta jotka silti kuormittivat turvapaikkajärjestelmää.

Syksyllä 2015 Saksan liittokansleri Angela Merkel reagoi akuuttiin tilanteeseen ja päästi Unkarissa Budapestin asemalle pakkaantuneet ihmiset jatkamaan matkaa Saksaan.

Päätös oli siinä tilanteessa väistämätön – mutta sillä oli seurauksia, joita Merkel tuskin otti huomioon. Turkista ja Syyriasta liikkeelle lähti satojatuhansia ihmisiä. Vasta EU:n ja Turkin pakolaissopimus maaliskuussa 2016 vakautti tilanteen.

Kaaos tasaantui varsin nopeasti, mutta jätti jälkensä. Kansalliskonservatiivit saivat Merkelistä syntipukin, ja EU oli tilanteessa, jossa yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta tuli mahdotonta. Myös Saksa sekoili. Vielä kesällä 2018 Saksan hallitus oli kaatua kristillisdemokraattisten sisarpuolueiden CDU:n ja CSU:n riitaan maahanmuuttolinjasta.

Uhka varsinkin muslimien maahanmuutosta on osoittautunut hyvin tehokkaaksi triggeriksi oikeistonationalisteille. Siksi EU:n maahanmuuttopolitiikka on nyt taktisia siirtoja ja reaalipoliittista malttia. Jos vaikkapa Puola tai Unkari pakotettaisiin ottamaan vastaan edes joitakin satoja turvapaikanhakijoita, tilanne vain vahvistaisi autoritaarisia johtajia.

EU voisi hajota.

EU:n yhtenäisyys ajaa monien muiden periaatteiden edelle. Siksi EU-maat sietävät rajatarkastuksia Schengen-alueen sisärajoilla. Siksi Ranskan presidentin Emmanuel Macronin tiukka maahanmuuttolinja niellään. Jos Macron häviää Venäjän tukemalle äärioikeistolle, vaarantuisi EU:n talous ja turvallisuus.

Suomi pelaa mukana. Viime kesänä Suomi oli mukana valmistelemassa järjestelyä, jossa neljä EU-maata sopivat Italiaan tulleiden turvapaikanhakijoiden väliaikaisesta jakojärjestelystä. Populistijohtaja Matteo Salvini halusi vaalit, ja niissä Välimeren tilanne oli keskeisessä osassa.

Saksan huoli ei ollut vain Välimeren tilanne vaan se, mitä Salvini olisi tehnyt taloudelle. Riskit euro­alueen vakaudelle olivat valtavat.