Pakolaiset työllistyvät Ruotsissa nopeammin kuin koskaan: 2010-luvulla aika on käytännössä puolittunut - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Pakolaiset työllistyvät Ruotsissa nopeammin kuin koskaan: 2010-luvulla aika on käytännössä puolittunut

Ulkomailla syntyneiden työttömyys on yhä Ruotsissa korkeaa. Viime vuosina kehitys on kuitenkin mennyt hyvään suuntaan.

Pakolaisten työllistymisaika Ruotsissa on 2010-luvulla puolittunut. Syyriasta paennut mies työskenteli Scanian huoltamolla Tukholmassa vuonna 2018. Kuva: Esha Vaish / Reuters

Julkaistu: 4.1. 2:00, Päivitetty 4.1. 17:17

Ruotsiin saapuvat pakolaiset löytävät töitä nopeammin kuin ennen.

Vuonna 2010 saapuneiden pakolaisten kohdalla kesti seitsemän vuotta, ennen kuin puolet ryhmästä oli töissä. Vuonna 2014 saapuneiden ryhmästä puolet löysi töitä viimeistään neljän vuoden kuluessa.

Luvut tulevat esiin Ruotsin uutistoimisto TT:n artikkelista, jossa käydään läpi Ruotsin kuluneen vuosikymmenen maahanmuuttopolitiikan tuloksia. Laskelmat ovat peräisin Ruotsin tilastokeskukselta SCB:ltä ja Ruotsin kuntien ja alueiden liitolta SKR:ltä.

”Suurista haasteista huolimatta kotoutumistahti on parantunut reilusti, kun mukaan otetaan historiallinen vertailu”, sanoo Ruotsin kuntaliiton tutkija Björn Andersson uutistoimisto TT:lle.

Vielä vuonna 2007 pakolaisen keskimääräinen työllistymisaika oli Ruotsissa lähes yhdeksän vuotta. Voidaan siis sanoa, että aika on 2010-luvulla puolittunut.

Myönteinen taloussuhdanne on taatusti ollut yksi syy kehitykselle. Ruotsin yleinen työllisyysaste on noussut koko 2010-luvun.

Ruotsin kuntaliitto ja hallitus nostavat esiin kuitenkin myös muita syitä. Kuntaliiton Anderssonin mukaan moni kunta on tehnyt työllistämistoimia paljon enemmän kuin laki vaatisi. Kunnan toimien merkityksestä näyttäisi todistavan myös se, että kuntien välillä on työllistymisajassa suuria eroja.

Pohjois-Ruotsissa on kuntia, joissa keskimääräinen työllistymisaika on saatu painettua kahteen vuoteen. Tutkija Andersson tarkensi työllistymisen nopeutumisen syitä torstaina sähköpostissaan HS:lle.

”Suhdanteella on aina osansa, mutta meidän yleiskuvamme on, että myös kunnat ja työvoimatoimistot ovat onnistuneet kehittämään tehokkaampia toimia.”

”Kyse on esimerkiksi uudenlaisista työhön johtavista reiteistä, jotka usein yhdistävät kielikoulutusta ja ammattikoulutusta.”

Ruotsin hallituksen mukaan työllistymisen nopeuttamisessa ovat auttaneet selkeämmät vaatimukset saapujia kohtaan. Kotouttamisohjelmaa on uudistettu. Yksi esimerkki uusista vaatimuksista on kouluttautumisvelvollisuus ilman peruskoulutusta saapuville uusille maahanmuuttajille.

Tämän lisäksi edellinen hallitus lisäsi mahdollisuuksia työssä oppimiseen ja teki mahdolliseksi lainansaannin ajokorttia varten. Kotoutumisvaiheessa lisättiin yhteiskunnasta kertovaa opetusta.

Vielä tulossa olevista toimista yksi esimerkki on kotoutumistyö, etableringsjobb. Siinä uusi maahanmuuttaja voi saada noin puolet palkastaan valtiolta. Yritys sitoutuu tarjoamaan työntekijälle kieliopetusta ja muuta koulutusta neljäsosan työajasta. Tukiraha seuraa työntekijää, eikä yrityksen tarvitse sitä erikseen hakea. Järjestelmällä on työmarkkinaosaspuolien siunaus.

Tutkija Andersson kirjoittaa HS:lle, että erilaisia kotoutumistyön kaltaisia ohjelmia on jo toiminnassa, vaikka niitä kutsutaankin eri nimillä.

Iltapäivälehti Aftonbladet selvitti uusien maahanmuuttajien työllistymistä lokakuussa julkaistussa artikkelissaan. Siinä tarkasteluun otettiin vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana saapuneet uudet tulijat. Heidän tilannettaan katsottiin kahden maassaolovuoden jälkeen.

Kävi ilmi, että näin varhain valtaosan kotoutuminen oli kesken. Neljäsosa oli opinnoissa. Joka kymmenes oli löytänyt töitä.

Artikkelissa haastateltu kansantaloustieteen professori Per Lundborg esitti jutussa, että jos Ruotsi haluaa nopeuttaa työllistymistä entisestään, sen on siirryttävä kohti amerikkalaisempaa yhteiskuntaa, jossa tarjolla on aiempaa enemmän matalasti palkattuja ja vähän koulutusta vaativia töitä.

Tämä tavoite tosin olisi ristiriidassa nykyisen vasemmistohallituksen tavoitteiden kanssa. Ruotsi haluaa pienentää tuloerojaan, jotka ovat kasvaneet Pohjoismaiden suurimmiksi.

Erot työllisyydessä ovat kaikesta huolimatta yhä suuria.

Ulkomailla syntyneiden työttömyysaste on 17 prosenttia, kun Ruotsissa syntyneiden työttömyysaste on enää neljä prosenttia. Nuorisotyöttömyydessä vastaavat luvut ovat 34 prosenttia ja 14 prosenttia.

Maahanmuuttajien työllistyminen ei ole parantunut tasa-arvoisesti. Naisten parissa nopeasti työtä löytävien osuus on yhä noin puolet pienempi kuin miesten parissa, minkä jo viime hallitus nosti esiin yhtenä kotoutumisen merkittävimmistä ongelmista.

Ruotsi tahtoo pakolaiset nopeammin töihin, ja uudet toimet näyttävät tehoavan – Sakinah Mohammadille, 22, halpamarkettityö on onnenpotku, kielikoulu ja itsenäisyyden tae

Seuraa uutisia tästä aiheesta