Eläinten hätä - Ulkomaat | HS.fi

Palomiehet pelastivat koalan liekeistä Uudessa Etelä-Walesissa marraskuussa. Kuva: PAUL SUDMALS / Reuters

Eläinten hätä

Australiassa syyskuusta asti roihunneet maastopalot ovat tappaneet jo kymmeniä miljoonia eläimiä. Niitä, jotka selvisivät tulta pakoon, uhkaa nälkäkuolema. Ihmiset yrittävät auttaa – esimerkiksi ompelemalla turvallisia pesiä vanhoista lakanoista.

Julkaistu: 6.1. 2:00, Päivitetty 6.1. 8:49

Australian eläimillä on hätä. Syyskuusta asti roihunneet maastopalot ovat tappaneet miljoonia eläimiä ja niilläkin, jotka selvisivät tulta pakoon, on iso riski nääntyä nälkään tulen tuhoamassa maastossa.

Luvut ovat riipiviä:

Australian palot aiheuttavat kuolemanvaaran 480 miljoonalle eläimelle, professori Chris Dickman arvioi Sydneyn yliopiston perjantaina julkaisemassa lausunnossa.

Muutama viikko sitten ympäristöministeri Sussan Ley arvioi, että jopa 8 400 koalaa on kuollut paloissa. Se on kolmasosa koko populaatiosta. Ministeri perusteli arviotaan sillä, että kolmannes niiden asuinalueista on tuhoutunut, ja koalat niiden mukana.

Australian matelijapuiston johtaja Tim Faulkner kuvasi villieläinten kohtaloa katastrofaaliseksi hätätilanteeksi jo joulukuun lopussa – ja silloin pahimmat palot olivat vasta edessä.

Moni muistaa Australian metsäpalot juuri koskettavista uutiskuvista, joissa pelastetaan eläimiä.

Yksi tunnetuimmista uutisista lienee marraskuinen video, jossa nainen pelastaa koalan liekkimeren keskeltä. Videolla näkyy t-paitaan kääritty repalenenäinen koala, jolle annettiin myöhemmin nimeksi Lewis.

Sillekään ei lopulta käynyt hyvin. Lewis jouduttiin lopettamaan koalasairaalassa, koska sen pahoin palaneet tassut eivät osoittaneet paranemisen merkkejä.

Kaikki edellä mainitut seikat ovat syitä sille, miksi Thirroulin keilahallin kahviossa saksitaan nyt vanhoja lakanoita ja surautellaan ompelukoneella.

Cassandra Cahill (oik.) sai Noemie Coolangelta apua talkoojärjestelyissä. Kuva: Anna Niskanen

”Tuntui, että minun oli pakko tehdä jotakin. Niinpä kutsuin ihmisiä ompelemaan pussukoita paloista pelastetuille eläimille”, Cassandra Cahill sanoo.

Pöydille levitetyt kankaat ovat sinisiä, keltaisia, kukallisia ja usein pehmeäksi kuluneita. Kun tämänpäiväinen työ on valmis, niistä on tehty pussukoita, joihin ryömii lepakoita, koalia, kenguruita, vallabeja ja opossumeja.

Cahill odotti paikalle noin kymmentä ihmistä. Yli sata tuli. Australiassa on muutenkin vahva vapaaehtoistyön perinne, ja maastopalot ovat aktivoineet ihmisiä entisestään.

Shauna Flynn sanoo, että hänen oli kerta kaikkiaan pakko tulla. ”On niin hyödytön olo, jos ei voi mitenkään auttaa. Nyt teen ainakin jotakin.”

Eloise Lockhart kokee samoin. Hän kertoo, ettei ole kummoinen käsityöihminen, mutta kenguruita tuskin haittaa saumojen siisteys.

Järjestäjät yllättyivät osallistujien määrästä. Kuva: Anna Niskanen

Liesl McCoy leikkaa kengurupussia annettujen ohjeiden mukaan. Palot ovat hirveitä, mutta lamaantua ei saa.

Minulta paloi lauantaina mökki, McCoy sanoo ja näyttää puhelimestaan kuvaa, jossa näkyy liekkimeri. Otos on peräisin naapurin valvontakamerasta, ja juuri liekkien kohdalla mökin pitäisi olla.

Sitten hän laittaa puhelimen pois ja jatkaa ompelutöitä.

Kahvion reunassa seisoo valkoinen taulu, johon on kirjoitettu tussilla ohjeet pussukoiden tekoon.

Kengurunpoikasille sopii 28x38-senttinen pussukka, opossumeille käypä koko on 18x23.

Pelastettu opossumi joulukuussa 2019. Kuva: JILL GRALOW / Reuters

Kun talkoolaisten käsityöt ovat valmiita, ne viedään Etelärannikon villieläinten pelastuskeskukseen.

Keskuksen viestit Facebookissa ovat viime viikkoina käyneet päivä päivältä epätoivoisemmiksi. Kaikesta on pulaa. Rahasta, kosteuspyyhkeistä, linnunsiemenistä, bataatista, omenoista, haavateipistä ja Flamazine-emulsiovoiteesta.

Kaksi vapaaehtoista eläintenpelastajaa sai pahoja vammoja perjantaina, kun he yrittivät suojella tulen saartamaa kotiaan. Kahta opossumin poikasta lukuun ottamatta eläimiä ei saatu pelastettua.

Pelastajia hoidetaan yhä sairaalassa, mutta enää he eivät ole kriittisessä tilassa.

Australian luonto on ihan omanlaisensa. Siellä elää monia eläin- ja kasvilajeja, joita ei ole maapallolla missään muussa paikassa. Australiassa on arvioitu olevan 300 000 eläinlajia, joista vasta kolmasosa tunnetaan.

Syyskuusta asti riehuneet maastopalot ovat polttaneet tähän mennessä 5,8 miljoonaa hehtaaria maata.

Palot muuttavat koko luonnonjärjestystä. Linnuilla ei ole pesäpuita tai ruokaa. Maassa eläville ei ole piilopaikkoja, joten ne joutuvat helposti viholliseläinten saalistuksen kohteiksi.

Varovaistenkin arvioiden mukaan vähintään kymmeniä miljoonia eläimiä on kuollut.

Voi olla, ettei palojen tappamista eläimistä saada koskaan tarkkaa lukua, sanoi Australian Luonnonsuojeluneuvoston ekologi Mark Graham joulukuussa puhuessaan maan parlamentille.

”Tulet ovat olleet niin polttavia ja nopeita, että puissa eläviä eläimiä on kuollut merkittävän paljon. Palot jatkuvat yhä ja voi olla, ettemme koskaan löydä ruumiita”, Graham sanoi The Guardianin mukaan.

Nestehukasta kärsivää koalaa nesteytettiin koalasairaalassa marraskuussa 2019. Kuva: Saeed Khan / AFP

Maastopalot ovat koetelleet erityisesti koalia, erityisesti kahdesta syystä. Australian kansalliseläimet ovat hitaita pakenemaan ja tykkäävät eukalyptuspuista. Ne ovat turvapaikkana huonoja, koska öljyä sisältävät puut ovat helposti leimahtavia.

Koalat olivat vaarassa jo ennen paloja. Ilmastonmuutos on lisännyt kuivuutta ja kuumuutta, eikä koala ole siihen tottunut.

Vaikka eläin pääsisikin liekkejä pakoon, tulipalo voi tappaa myös jälkikäteen. Metsissä ne eivät selviä, kun ruokaa tai juomaa ei ole. Menee ainakin kolmesta neljään kuukautta ennen kuin maa alkaa taas vihertyä.

Etelärannikon villieläinten pelastuskeskus aikookin perustaa ruuanjakelupisteitä. Niissä osavaltion ihmisille annetaan oikeanlaista ruokaa, jota heidän toivotaan laittavan eläimille tarjolle.

Cassandra Cahill tekee niin jo. Hänen katollaan asuu opossumi.

Sen lempiherkkua on omena, jota onkin tarjolla säännöllisesti. Porkkanakin käy.

”On väärin, että se joutuu elämään ihmisen varassa, mutta ei ole vaihtoehtoja”, Cahill sanoo.

Kuva: JILL GRALOW / Reuters

Viime vuosina ihmiset ovat bonganneet villieläimiä aiempaa useammin. Kun kuivuus on vienyt ruuat metsästä, ne lähestyvät ihmisasutusta.

Tulipalojen myötä koalahavaintoja on tehty runsaammin kuin ennen, Cahill sanoo. Niiden on pakko laskeutua puista, eikä lehdetkään suojaa.

Hän itse on nähnyt koalan elämänsä aikana yhden ainoan kerran.

”Kenguruita sen sijaan on kaikkialla kaiken aikaa. Toivottavasti jatkossakin.”

Australian maastopalot

Maastopalot ovat olleet Australiassa historiallisen raivokkaat.

Palot alkoivat syyskuussa. Eniten ovat kärsineet Victorian ja Uuden Etelä-Walesin osavaltiot.

5,8 miljoonaa hehtaaria maata on palanut.

Ainakin 23 ihmistä on kuollut, noin 2500 rakennusta palanut.

Ainakin kuusi ihmistä on kateissa.

Australialaisen palomiehen vaimolla on 10 asiaa, jotka hän haluaa suomalaisten ymmärtävän maastopaloista: ”Näissä paloissa sankaritarinat eivät ole olennaisia”

Jopa 80 prosenttia koalojen elinalueista on tuhoutunut Australian maastopaloissa

Seuraa uutisia tästä aiheesta