Ulkomaat

Asiantuntija: Iranilla on mahdollisuus ensimmäiseen ydinpommiin ensi keväänä

Trumpin kuoppaama ydinsopimus voidaan neuvotella uuteen uskoon luultavasti aikaisintaan ensi vuonna.

Euroopan unionin ulkoministerit kokoontuvat perjantaina Brysselissä pohtimaan Iranin ydinsopimuksen kohtaloa. Pääsopijat eli Yhdysvallat ja Iran ovat molemmat sanoutuneet irti paperista, josta muut allekirjoittajat eli Ranska, Saksa, Venäjä ja Kiina ainakin teoriassa pitävät vielä kiinni.

Kaksitoista vuotta neuvoteltu sopimus saatiin valmiiksi 2015, mutta Yhdysvallat irtautui siitä virallisesti toukokuussa 2018. Washingtonin vetäytyminen alkoi näyttää selvältä jo loppuvuonna 2016, kun sopimusta äänekkäästi haukkunut republikaaniehdokas Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.

Euroopan unioni on toistaiseksi tyytynyt taivastelemaan tapahtumia. Samaan aikaan Iran on lisännyt uraanin rikastuskapasiteettiaan niin, että maan nouseminen ydinasevaltioiden kerhoon sujuisi käytännössä erittäin nopeasti.

Teheran ilmoitti jo kesällä rikkovansa sopimusta ja rikastavansa uraania yli sopimuksessa määrätyn 3,67 prosentin väkevöintiasteen.

”Iranilla alkaa olla rikastettua uraania aika paljon”, Washingtonissa työskentelevä tutkija ja kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n entinen varajohtaja Olli Heinonen sanoo. ”Oman ilmoituksensa mukaan heillä on 800 kiloa keskimäärin neliprosenttista rikastettua uraania. Kun heillä on sitä yli tuhat kiloa, on materiaalia tarpeeksi yhden ydinpommin tekemiseen.”

Ydinlataukseen vaaditaan 90-prosenttista uraania, mutta tämä ei Heinosen mukaan ole suurikaan ongelma.

”Heillä voisi olla helmikuussa tuhat kiloa 4,2 prosenttista uraania, ja silloin on jo puolet työstä tehty”, Heinonen arvioi. Hänen mukaansa Iran etenee samalla tavalla kuin Pakistan aikoinaan eli tohtori Abdul Khader Khanin 1980-luvulla toteuttaman mallin mukaan.

”Ensin 20-prosenttiseksi, sitten 60- ja sitten 90-prosenttiseksi, ja tarvittavien sentrifugien määrä vähenee olennaisesti joka askeleella.”

”Helmikuun jälkeen heille riittäisi kaksi kuukautta, jos he haluaisivat tehdä ydinasekelpoista materiaalia.”

Käytännössä yhdellä pommilla olisi lähinnä symbolinen merkitys, eikä Heinonen usko, että Iranin tarvitsisi sitä edes tehdä.

”Ei heidän tarvitse rikastaa uraania tässä vaiheessa edes kahteenkymmeneen prosenttiin, enemmästä voisi tulla vain hankaluuksia esimerkiksi Venäjän kanssa. Heille riittää, kun lisäävät vain rikastuskapasiteettia, ja sitä he ovat tehneet koko syksyn.”

Trump sanoi keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa Washingtonissa, että hänen edeltäjänsä Barack Obaman laatima ydinsopimus on nyt neuvoteltava uusiksi. ”Meidän on tehtävä sopimus, joka sallii Iranin kehittyä ja rikastua ja hyödyntää valtavat, käyttämättömät voimavaransa.”

Trumpin sanat tulkittiin sovinnon eleeksi Iranin edellisenä yönä tekemän ohjusiskun jälkeen. Iranin isku Yhdysvaltain tukikohtiin Irakissa oli kosto lennokki-iskusta, jossa Yhdysvallat surmasi Iranin toiseksi vaikutusvaltaisimman miehen, vallankumouskaartin erikoisjoukkojen komentajan Qassim Suleimanin.

Heinosen mukaan ydinsopimuksessa todella on parantamisen varaa, ja siihen pitäisi saada joitain rajoituksia esimerkiksi Iranin ohjuskapasiteettia koskien.

”Mutta toisaalta Iran on itsenäinen valtio, jolla on oikeus puolustaa itseään. Jos rajoituksia vaikkapa ohjusten kantamaan tehdään, on vastapuolelle kuten esimerkiksi Saudi-Arabialle asetettava samat rajoitukset. Ja periaatteessa tämä koskee myös Israelia, joka varmaan koskaan tulisi tällaiseen suostumaan.”

EU:n kyvyistä syntyneen sodanuhan ja kriisin ratkaisussa Heinosella ei ole paljon hyvää sanottavaa. Ylipäätään eripuraisella unionilla ei hänen mukaansa ole ollut koko sopimuksessa juuri mitään roolia.

”Alun perin he olivat neuvotteluissa mukana lähinnä kahvin keittäjinä ja kuljetusten järjestäjinä.”

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak on pitkälle samoilla linjoilla.

”Iranin näkökulmasta kaikkien osapuolten tulee olla mukana sopimuksessa”, Salonius-Pasternak sanoo. ”Miksi he sopisivat, jos sotilaallisesti voimakkain eli Yhdysvallat ei olisi mukana?”

Saksa, Ranska ja Britannia ovat kehittäneet niin sanotun Instex-järjestelmän, johon Suomi, Norja, Ruotsi, Belgia ja Hollanti liittyivät äskettäin mukaan. Käytännössä kyseessä on yhtiö, jonka kautta on tarkoitus käydä Iranin-kauppaa Yhdysvaltain pakotteista huolimatta. Dollarin käyttöä välttämällä aiotaan saada maksuliikenne kulkemaan.

Toistaiseksi yhtiön kautta ei ole ostettu eikä myyty yhtään mitään.

”Kaupankäynnin osapuoli ajattelee, että onko tästä enemmän hyötyä kuin saan Yhdysvalloista”, Salonius-Pasternak sanoo. ”Luvassahan on vaikeuksia, jotka eivät edes liity rahan siirtämiseen. Että tuleeko teknisiä rajoituksia, joudunko jollekin mustalle listalle?”

Salonius-Pasternakin mukaan neuvottelupöytään ei aivan heti palata.

”Jos demokraattiehdokas voittaa ensi vuoden presidentinvaaleissa Yhdysvalloissa, niin hänhän voi ilmoittaa vaikka jo vaaliyönä, että Yhdysvallat haluaa palata vanhaan sopimukseen. Tai jos Trump voittaa, niin hän voi antaa muiden hoitaa neuvottelut ja panna sitten nimensä uuteen sopimukseen.”

”Nyt näen presidentin puheet osana teatteria. Presidentti voi sanoa, että Iranin ydinsopimus on kuollut ja ilmoittaa myöhemmin, että nyt on neuvoteltu parempi. Ilman että normiäänestäjä on juuri asiaa seurannut.”

Kaikki on mahdollista, Salonius-Pasternak muistuttaa.

”Ehkä me ihmettelemme neljän vuoden päästä, miten Trump sai neuvoteltua ydinaseet pois Pohjois-Korealta ja Iranilta.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Onko koronavirus lähestymässä käänne­kohtaansa? Suomalais­professori uskoo tämän viikon olevan ratkaiseva

    2. 2

      Hotelli Tornin 11. kerroksessa oli huone, jonne asiakkailla ei ollut asiaa – Sinne piilotettua kätköä suojeltiin salaisella hälytysnapilla

    3. 3

      Asiakas meni 50 euron hammas­tarkastukseen ja sai liki 200 euron laskun – Hammas­lääkäri­asemien toiminta poikii valituksia

      Tilaajille
    4. 4

      Diplomi-insinööri Sonja Heikkilä yllyttää luopumaan yksityisautoista ja ennustaa, mitä Helsingin liikenteeseen seuraavaksi tupsahtaa

    5. 5

      Helsinkiläinen demaripoliitikko saa syytteen petoksesta: ”En tiedä asiasta mitään”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläinen demaripoliitikko saa syytteen petoksesta: ”En tiedä asiasta mitään”

    2. 2

      Tällainen on dash-ruokavalio, joka edistää terveyttä monipuolisesti – Sitä voi suositella ”ihan kaikille”, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    3. 3

      Jasper Pääkkönen näytteli pääroolia 22 miljoonaa euroa maksaneessa tv-sarjan pilotissa, jota kukaan ei tule näkemään: ”Tuntuu raadolliselta ja rajulta”

      Tilaajille
    4. 4

      Peter Nygård päätti hiljaisuutensa raiskausväitteistä

    5. 5

      Koronavirus vaati Italiassa seitsemännen kuolon­uhrin, tartunnan saaneita yli 200 – Milanolais­hotellin virkailija HS:lle: ”Nyt lähtee yli 200 euron huone kahdeksalla­kympillä”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    5. 5

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    6. Näytä lisää