Siviilikoneiden alasampumisissa on kuollut viime vuosikymmeninä yli tuhat ihmistä – HS käy läpi kuusi merkittävää tapausta - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Siviilikoneiden alasampumisissa on kuollut viime vuosikymmeninä yli tuhat ihmistä – HS käy läpi kuusi merkittävää tapausta

Venäläiset ovat tyrineet kahdesti ja olivat kolmannessakin tapauksessa vahvasti mukana. Vain Yhdysvallat näyttää ottaneen jotain opikseen. Yhdysvallat, Israel ja Ukraina ovat maksaneet korvauksia omaisille.

The Washington Post uutisoi 290 kuolleen vuonna 1988 Airbus A-300:n pudottua Iranissa (ylhäällä vas.). Vuonna 1983 Sahalinin saarelle pudotetussa Korean Airin koneessa kuoli 269 ihmistä (ylhäällä oik.). Vuonna 2007 Iljushin-76-rahtikoneeseen iskettiin Somaliassa ja 11 kuoli (alhaalla vas.), ja vuonna 2014 Malaysia Airlinesin kone räjähti Itä-Ukrainan ilmatilassa turman vaatiessa lähes 300 kuolonuhria. Kuva: Getty & Reuters

Julkaistu: 11.1. 2:00, Päivitetty 11.1. 12:06

Iran myönsi lauantaina ampuneensa alas vahingossa ukrainalaisen matkustajakoneen. Keskiviikkona tapahtuneessa alasampumisessa kuoli 176 ihmistä. Aiemmissa vastaavissa tapauksissa syyllisiä on ollut vaikea saada vastuuseen.

HS käy läpi viime vuosikymmeniltä kuusi merkittävää tapausta, joissa siviilikone on ammuttu alas. Nämä kuusi tapausta vaativat 1 054 siviilin hengen.

Matkustajakoneista neljä ammuttiin, koska niitä luultiin sotilaskoneiksi tai niiden arveltiin olleen tiedustelulennolla. Israelilaisen matkustajakoneen tuho Mustanmeren yllä 2001 näyttää olleen täysi huti kesken harjoitusten.

Rahtikoneen ampuminen Somaliassa vuonna 2007 oli tahallinen, mutta islamistit saattoivat luulla koneen kuljettaneen sotatarvikkeita. Siten jokaiseen tapaukseen liittyy virhe tai virhearvio. Kaikki siviilikoneet on ammuttu sodan tai kansainvälisen kriisin aikana.

Libyan Arab Airlinesin Boeing 727-224 -matkustajakone oli helmikuun 21. päivänä 1973 matkalla Tripolista Kairoon. Bengasissa Itä-Libyassa tehdyn välilaskun jälkeen matka jatkui Egyptin ilmatilaan.

Konetta operoitiin Air Francen ja Libyan lentoyhtiön yhteistyöllä. Yhdeksän hengen libyalais-ranskalainen miehistö menetti radiomajakan signaalin Saharaa riepotelleen hiekkamyrskyn vuoksi, ja kone jatkoi Suezin kanavan ylitse Siinain niemimaan yläpuolelle. Navigointivirhe jäi huomaamatta, ja kone aloitti laskeutumisvalmistelut.

Niemimaata miehittänyt Israel lähetti kaksi hävittäjää tunnistuslennolle. Nämä yrittävät saada matkustajakonetta laskeutumaan, mutta libyalaiset eivät vastanneet. Koneen ranskalainen kapteeni Jacques Bourges luuli Phantom-hävittäjiä ensin Egyptin ilmavoimien Mig-koneiksi.

Bourges tajusi pian navigointivirheen ja kaartoi takaisin kohti länttä, minkä israelilaiset tulkitsivat pakoyritykseksi. Toinen hävittäjistä ampui matkustajakoneeseen sarjan 20 millimetrin konetykillä. Pakkolaskuyritys autiomaahan päättyi koneen tuhoon.

Koneen perämies ja kolme matkustajaa selvisivät ihmeen kaupalla hengissä, 108 ihmistä kuoli. Israelin puolustusministeri Moshe Dyan tunnusti ”arviointivirheen”, ja Israel maksoi uhrien omaisille korvauksia.

Korean Airin lento 007 New Yorkista Alaskan kautta Souliin syyskuun 1. päivänä 1983 jäi kylmän sodan historiaan. Neuvostoliiton hävittäjä ampui koneen, ja yhteensä 269 matkustajaa ja miehistön jäsentä kuoli.

Tapahtumat arktisten myrskyjen riepottamalla Tyynellä valtamerellä alkoivat mennä huonoon suuntaan Boeing 747 -koneen lähdettyä Alaskan Anchoragesta kohti Soulia. Paikallinen radiomajakka oli huollossa, eikä kone todellisuudessa saanut yhteyttä etäämpänä sijainneeseen majakkaan.

Autopilotti ei tavoittanut etukäteen ohjelmoituja reittipisteitä vaan jatkoi virhekurssilla viiden tunnin ajan yli Kamtšatkan niemimaan ja Sahalinin saaren.

Neuvostokoneet eivät lähteneet aluksi tunnistuslennolle, koska koko konetta ei heti havaittu särkyneen tutka-aseman vuoksi. Japaninmerelle tultaessa kone oli jo lähes tuhannen kilometrin päässä reitiltään pohjoiseen ja se oli loukannut Neuvostoliiton ilmatilaa kahdesti.

Meneillään olivat Neuvostoliiton sotaharjoitukset, joita Yhdysvallat vakoili ilmasta säännöllisesti. Neuvostoliitto lähetti lopulta neljä torjuntahävittäjää Boeingin kimppuun pitäen tätä tiedustelukoneena.

Suhoi 15 -hävittäjän pilotti Gennadi Osipovitš ampui varoituslaukauksia, joita matkustajakoneessa ei ilmeisesti havaittu. Osipovitš sai käskyn ja pudotti matkustajakoneen Japaninmereen kahdella ohjuksella.

Salaliittoteorioiden mukaan matkustajakone oli vakoilutehtävissä, ja Osipovitš antoi Neuvostoliiton romahtamiseen jälkeen haastattelun, jossa hän puolusti tätä näkemystä. Neuvostoliitolta kesti joka tapauksessa vain viisi päivää tunnustaa teko.

Muissa tapauksissa alas ampumiset ovat johtaneet lähinnä ilmatilojen ja lentoreittien tilapäisiin sulkemisiin, mutta KAL 007:n tuho oli seurauksiltaan omaa luokkaansa. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan sai vapaat kädet sijoittaa Pershing-ohjuksia Eurooppaan ja uhrien omaisten yhdistys lobbasi merkittäviä muutoksia korvauslainsäädäntöön.

Reagan määräsi turman jälkeen Pentagonin avaamaan gps-satelliittipaikannuksen vapaaseen siviilikäyttöön. Ilman korealaiskoneen tuhoa puhelintemme navigaattorit olisivat huonompia ja ne olisivat tulleet markkinoille myöhemmin.

Hormuzinsalmessa purjehtinut ohjusristeilijä USS Vincennes ampui Teheranista Bandar Abbasin kautta Dubaihin matkalla olleen Iran Airin Airbus A-300 -matkustajakoneen alas heinäkuun 3. päivänä 1988, ja 290 ihmistä kuoli. Uhreista valtaosa oli Iranin kansalaisia.

Yhdysvaltain laivaston ohjusristeilijä ampui heinäkuussa 1988 Hormuzinsalmessa Iran Airin Airbus A-300-matkustajakoneen alas. 290 ihmistä kuoli. Uhreista valtaosa oli iranilaisia. Kuva: AP

Airbus oli juuri noussut Bandar Abbasin kentältä. Yhdysvaltain risteilijällä konetta luultiin jostain syystä Iranin yliäänihävittäjäksi, ja siihen yritettiin ottaa kymmenen kertaa radioyhteyttä: seitsemän kertaa sotilastaajuudella, turhaan.

Meneillään oli Iranin ja Irakin välisen sodan viimeinen kuukausi, ja tilanne Hormuzinsalmessa oli äärimmäisen jännittynyt. Reagan esitti pahoittelunsa, ja osapuolet pääsivät kahdeksan vuoden kuluttua Haagissa sopuun yli sadan miljoonan dollarin korvauksista.

Tapaus on siis peilikuva Teheranin lento-onnettomuudelle tammikuussa 2020, jos tiedustelutiedot ukrainalaiskoneen alas ampumisesta pitävät paikkansa.

Venäläisen Siberia Airlinesin Tupolev-154-matkustajakone oli lokakuun 4. päivänä 2001 matkalla Tel Avivista Novosibirskiin, kun siihen osui ilmatorjuntaohjus. Koneen kappaleet iskeytyivät Mustaanmereen 140 kilometriä Turkin rannikon pohjoispuolella. Kaikki koneessa olleet 78 ihmistä kuolivat. Suurin osa uhreista oli Israelin kansalaisia.

Syyskuun 11. päivän terrori-iskuista oli kulunut vain viikkoja, ja ensimmäiseksi turmasta epäiltiin terroristeja.

Mustallamerellä oli samaan aikaan meneillään Ukrainan ja Venäjän yhteinen sotaharjoitus, mikä kuulostaa tänään esihistorialliselta.

Yhdysvallat julkaisi pian tietoja, joiden mukaan koneen tuhosi S-200-ilmatorjuntaohjus. Se olisi laukaistu kohti harjoitusmaalia, mutta modernimpi S-300-ohjus olisi laukaistu samaan aikaan. Jälkimmäinen olisi ehtinyt tuhota harjoitusmaalin, jolloin S-200 olisi jatkanut matkaansa ja hakeutunut seuraavaan kohteeseen eli matkustajakoneeseen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti Yhdysvaltain väitteet seuraavana päivänä perättömiksi ja teknisesti mahdottomiksi. Ukrainalaiset kiistivät niin ikään aluksi kaiken, mutta vähitellen Ukrainan asevoimista alkoi tihkua toisenlaisia tietoja.

Lopullisena Ukrainan tunnustuksena voidaan pitää korvaussopimusta, jonka Ukraina ja Israel tekivät runsaat kaksi vuotta myöhemmin. Vuotta myöhemmin Ukraina suostui maksamaan saman korvauksen eli 200 000 dollaria uhria kohden myös venäläisten uhrien omaisille.

Lentoyhtiön vaatimukset menivät oikeudessa nurin, mutta valitusten käsittely keskeytyi Ukrainan 2014 vallankumouksen alkaessa.

Valkovenäläisen Transaviaexport-yhtiön Iljushin-76-rahtikone tuhoutui raketti-iskussa Mogadishun lähistöllä Somaliassa maaliskuun 23. päivänä 2007. Kaikki koneessa olleet 11 lentoyhtiön työntekijää saivat surmansa. Meneillään oli Mogadishun taistelu, jossa Etiopian ja Ugandan tukemat Somalian hallituksen joukot häätivät kapinallisia pääkaupungista.

Valkovenäläiset olivat remonttimatkalla: saman lentoyhtiön rahtikone oli tuonut kaksi viikkoa aiemmin rauhanturvaajia Ugandan Entebbestä Mogadishuun ja tehnyt raketti-iskun jälkeen onnistuneen pakkolaskun. Nyt Minskistä tulleilla mekaanikoilla oli mukanaan työkaluja, varaosia ja humanitaarista apua.

Tuhoisan raketti-iskun tullessa kone oli lähdössä takaisin Minskiin, koska ensiksi vaurioitunut kone aiottiin vaurioiden vakavuuden vuoksi ilmeisesti romuttaa. Small Arms Survey -raportin mukaan raketin ampui Hizbul Islam -niminen, neljän aseryhmän muodostama islamistitaistelijoiden joukko.

Somalian hallitus on jostain syystä pitänyt kiinni selityksestään, jonka mukaan turman aiheutti tekninen vika.

Malesian Airlinesin Boeing 777 oli heinäkuun 17. päivänä 2014 matkalla Amsterdamista Kuala Lumpuriin, kun neuvostovalmisteinen Buk-ilmatorjuntaohjus tuhosi sen yli kymmenen kilometrin korkeudessa Itä-Ukrainan ilmatilassa. Kaikki koneessa olleet 298 ihmistä kuolivat.

Koneen kappaleet ja ruumiit levisivät usean neliökilometrin alueelle pellolle Donetskin kaupungin itäpuolelle, Venäjän tukemien separatistien hallitsemalle alueelle.

Venäjä esitti aluksi teorian, jonka mukaan ukrainalainen hävittäjä olisi tuhonnut matkustajakoneen. Sittemmin Hollannin johtaman kansainvälisen tutkimusryhmä raportoi, että koneen tuhosi ohjus, joka oli tuotu alueelle Kurskista Venäjän puolelta.

Venäjä myönsi lopulta, että koneen tuhosi Buk-ohjus. Moskova pitää kuitenkin edelleen kiinni väitteestä, että ohjus oli ukrainalainen ja se ammuttiin Ukrainan hallituksen joukkojen hallussa olleelta alueelta.

Kansainvälisen tutkimuksen ja Bellingcat-ryhmän selvityksen mukaan venäläinen ohjusryhmä luuli matkustajakonetta ilmeisesti Ukrainan asevoimien Antonov-kuljetuskoneeksi.

Uhreista 193 oli Hollannin kansalaisia, ja Hollannin johtama rikostutkimus syyllisten löytämiseksi on edelleen kesken. Hollannin sisäministeriön mukaan oikeudenkäynnin on määrä alkaa Haagissa maaliskuun 9. päivänä.

Oikaisu 11.1. kello 11.45: Otsikossa kerrottiin virheellisesti, että siviilikoneiden alasampumisia olisi ollut kuusi. Jutussa kerrottiin alasampumisten historian olevan lähes 50 vuoden mittainen. Todellisuudessa historia on pidempi ja alasampumisia on ollut enemmän, mutta jutussa käydään läpi vain kuusi merkittävää tapausta viime vuosikymmeniltä. Oikaisu 13.1 kello 9.35: Malaysia Airlinesin lento MH17 oli matkalla Kuala Lumpurista Amsterdamiin. Aiemmin artikkelissa kerrottiin virheellisesti lennon olleen matkalla Amsterdamista Kuala Lumpuriin.

Kun ensimmäiset väitteet Iranin syyllisyydestä tulivat julki, Bellingcatin kahdeksikko oli heti tutkimassa mitä todella tapahtui – Mikä on tämä totuuksia selvittävä verkosto?

Maailmassa on 13 aluetta, joiden yli kenenkään ei pitäisi viranomaisten mielestä lentää – HS selvitti, mitä alueita Finnair pitää vaarallisena

Iranin lentoturmassa kuolleen iranilaisnaisen sukulainen HS:lle: Tavalliset iranilaiset joutuvat aina maksamaan, kun maassa kuohuu

Yhdysvallat ilmoitti asettavansa uusia Iran-pakotteita

Lentoturmatutkijat kiirehtivät nyt Iraniin, jotta totuus selviäisi mahdollisimman pian: Näin tutkinta etenee

EU-maat pysyvät kannassaan, että Iranin ydinsopimus on syytä säilyttää – Haavisto: Sotilaallisia koulutus­operaatioita Irakissa ei toistaiseksi jatketa

”Kun laukaiset tuollaisen, se on siinä” – Iranin epäillään pudottaneen matkustaja­koneen venäläisellä ilmatorjunta­järjestelmällä

Iran myönsi ampuneensa ukrainalaisen matkustaja­koneen alas vahingossa: ”Iranin islamilainen tasavalta katuu syvästi tätä tuhoisaa virhettä”

Mitä ukrainalaiskoneen putoamisesta Iranissa tiedetään nyt? Näihin kysymyksiin etsitään yhä vastauksia

Seuraa uutisia tästä aiheesta