Selviääkö Putinin jatko, miten protesteihin vastataan? HS kokosi Venäjän kannalta keskeiset kysymykset vuodelle 2020 - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Selviääkö Putinin jatko, miten protesteihin vastataan? HS kokosi Venäjän kannalta keskeiset kysymykset vuodelle 2020

Venäjällä vuosi 2020 käynnistyy toden teolla maanantaina, kun monet palaavat töihin ensimmäistä kertaa sitten uudenvuoden. Maan sisäiseen politiikkaan perehtyneet kommentaattorit ovat pohtineet, miten vallanpitäjät suhtautuvat protesteihin ja selviääkö presidentti Putinin jatkon tapa jo tänä vuonna.

Venäläinen opiskelija ja poliittinen bloggaaja Jegor Žukov nousi viime syksynä näkyväksi oppositiohahmoksi, kun hän sai rikossyytteen viime kesän mielenosoituksista. Kuva on joulukuulta, jolloin hän sai ehdollisen tuomion. Sitä pidettiin yleisesti vallanpitäjien myönnytyksenä kansalaisten ärtymykseen. Kuva: MAKSIM ŠEMETOV / Reuters

Julkaistu: 12.1. 2:00, Päivitetty 12.1. 17:14

Esitelläänkö ratkaisu ”vuoden 2024 ongelmaan”?

Nykyisen perustuslain mukaan presidenttinä ei voi olla peräkkäin kuin korkeintaan kaksi kautta. Vladimir Putin ei siis voisi jatkaa, kun nykyinen kausi päättyy vuonna 2024.

Tämä ”vuoden 2024 ongelma” pitää ratkaista. Joulukuun lopulla spekulaatiot saivat taas vauhtia Putinin sanottua perustuslain muuttamisen olevan mahdollista.

Juuri missään ei näy vakavaa pohdintaa siitä, että Putin siirtyisi sivuun.

Runsas vuosi sitten huhuttiin, että Venäjä ja Valko-Venäjä yhdistettäisiin, mikä ”nollaisi mittarin”. Venäjä oli silloin ilmoittanut, että Valko-Venäjälle annettava talousapu edellyttää integraation syventämistä.

Teoria on kiistelty, mutta nousee yhä esiin. Politologi Valeri Solovei sanoi Moskovski Komsomolets -lehdelle, että Kreml näyttää pitävän suunnitelmaa ”hyvin realistisena”.

”Mahdollisesti jo sellaisena, jolle ei ole vaihtoehtoja.”

Kanta ei edusta valtavirtaa. Monet arvelevat silti, että poliittiseen malliin voi tulla muutoksia. Järjestelmä toki säilyy autoritaarisena.

”Muutoksen pelko on kadonnut”, ajatushautomo R.Politikin johtaja Tatjana Stanovaja arvioi Riddle-sivustolla vallanpitäjiä.

”Se voi tarkoittaa niin muutoksia perustuslakiin kuin sellaisia kokeellisia instituutioita, jotka auttaisivat vallansiirron turvaamisessa. Uusia formaatteja pitää kokeilla, Kazakstanissa vallansiirtoa valmisteltiin vuosia”, politologi Nikolai Petrov sanoi sanomalehti Vedomostissa.

Miten tyytymättömyyteen reagoidaan?

Reaalitulojen supistuminen, korruptio ja viranomaisten mielivalta ovat lisänneet tyytymättömyyttä. Se on näkynyt mielenosoituksina, eikä protestimielialan uskota laantuvan.

”Kremlin puheet siitä, että vain Moskovassa vastustetaan vallanpitäjiä ja syrjäseudut pysyvät lojaaleina, ovat perusteettomia. Syrjäseudut ovat toki edelleen passiivisia, mutteivät enää lojaaleja”, politologi Abbas Galljamov arveli Vedomostissa.

”Protesteja voi tulla odottamattomista syistä ja vallanpitäjille odottamattomista suunnista, niistä sosiaalisista ryhmistä, joita pidetään Putinin kannattajien ytimenä”, tutkija Andrei Kolesnikov sanoi Vedomostissa.

Iso kysymys on, miten tähän vastataan.

Viime vuonna säädettiin useita kansalaisoikeuksia rajaavia ja internetiä suitsivia lakeja. Vallanpitäjät myös hajottivat kesän mielenosoitukset Moskovassa kovaotteisesti. Osa kiinniotetuista sai pitkiä vankeustuomiota.

Viime vuoden lopulla Putin teki myös isoja muutoksia presidentin ihmisoikeuskomiteaan. Sillä ei ollut valtaa, mutta se oli harvoja vaihtoehtoisia näkemyksiä Putinille kertovista.

”Pakkokeinoista on tulossa pääkeino konfliktin hallinnassa”, Stanovaja arvioi.

Hän pitää yhtenä tärkeänä syynä sitä, että ulkopolitiikkaan keskittynyt Putin puhuu geopolitiikkaa hoitavien kanssa.

”Silloin sisäpolitiikasta tulee kansallisen turvallisuuden kysymys. Kaikki vallanpitäjien haastaminen on maan epävakauttamista ja valtionvastaista toimintaa.”

Osa laeista on säädetty varmuuden vuoksi, minkä uskotaan jatkuvan. Kiristyksiä voi tulla myös hallinnollisiin rangaistuksiin, joita mielenosoituksiin osallistujat yleensä saavat. Ne ovat etupäässä sakkoja tai lyhyitä vankeustuomioita.

”Yksityiskohtia ei tiedetä vielä, mutta on puhetta sakkojen korottamisesta. Ne ovat viranomaisten yksi suosikkikeino. On myös puhetta oikeudellisen vastuun ikärajan laskemisesta hallinnollisten rikkeiden osalta 14 ikävuoteen”, politiikan tutkija Jekaterina Šulman sanoi Moscow Times -lehdessä.

Opposition edustajat ovat viime aikoina alkaneet saada aiempaa enemmän myös isoja vahingonkorvausvaateita.

Kovilla otteilla on kaksi tarkoitusta eli joidenkin rankaiseminen ja muiden varoittaminen, muistutti Pietarin Eurooppalaisen yliopiston ja Helsingin yliopiston professori Vladimir Gelman. Muutamienkin saamat kovat rangaistukset voivat olla siksi tehokkaita.

Moskovan kesän mielenosoitukset olivat ensimmäisiä näkyviä poliittisia protesteja sitten kevään 2012, jolloin ne laantuivat johdon kovennettua otteita.

”Uusi purskaus tarkoittaa, että vallanpitäjien näkökulmasta sorto ei enää toiminut tehokkaana signaalina. Sen seurauksena vastauksena kesän 2019 mielenosoituksiin sortoa vahvistettiin eri suuntiin”, Gelman sanoi Meduzalle.

Gelmanin mukaan viime vuosikymmenelle nykyjohto lujitti asemansa, mikä lopetti spekulaatiot liberalisoinnista. Venäjän nykyjärjestelmää hän kutsuu ”huonosti hallituksi”.

Vallanpitäjät ovat perinteisesti käyttäneet myös porkkanaa, yleensä rahaa. Viime vuodet he ovat kuitenkin painottaneet makrotalouden vakautta ja vahvistaneet vararahastoja.

Putinin on määrä pitää keskiviikkona vuotuinen kansakunnan tila -puheensa, joka Kommersantin mukaan keskittyy kotimaahan ja talouteen.

Vallanpitäjät saattavat myös joustaa, Point&Counterpoint-lehden päätoimittaja Maria Lipman huomautti Moscow Timesissa. Se on usein vastaus järjestäytyneeseen protestointiin jostain konkreettisesta asiasta.

”On silti huomioitava kaksi asiaa. Kansalaiset ovat yhä reaktiivisia, he ennemmin vastaavat viranomaisten ärtymystä aiheuttaneisiin toimiin kuin ajavat omia myönteisiä poliittisia projekteja. Viranomaiset ovat myös osoittaneet olevansa selvästi yhteiskuntaa vahvempia.”

Politologi Mihail Vinogradodin mukaan johdon on valittava, toimiiko se vuoden 2013 vai 2014 malliin. 2013 tiukennettiin kuria, 2014 tehtiin selväksi vallan valmius ”radikaaleihin toimiin osoittaakseen ikuisuutensa”.

2014 Venäjä valtasi Krimin, mikä nosti Putinin kansansuosiota. Sen vaikutus kannatukseen on nyt hiipunut, eikä temppua saada helposti toistettua.

”Pitää myös muistaa, että vuoden 2021 ja 2024 ja muiden käänteentekevien vuosien aattona tärkein taktinen tehtävä ei ole vallanpitäjien suosion kasvattaminen vaan epäsuosion kasvun estäminen. Se edellyttää agendan rauhoittamista ja jättämään rauhaan kaikki, jotka vain voi”, Vinogradov sanoi Vedomostissa.

Miten paikallisvaalit sujuvat?

Syksyn paikallisvaalit ovat viimeiset ennen ensi vuoden duumanvaaleja.

”Vuosi 2020 on viimeinen mahdollisuus tehdä ’koeajoja’ ennen duumanvaaleja, jos aiotaan muuttaa puoluejärjestelmän ääriviivoja, kokeilla vaalijärjestelmän muutoksia tai uusia teknologioita”, Petrov sanoi.

Nykyisin Venäjällä on valtapuolue, vallanpitäjille lojaali virallinen oppositio ja syrjässä oleva varsinainen oppositio. Viralliseen oppositioon kuuluvat duumassa olevat kommunistit, räyhäkansallismieliset liberaalidemokraatit ja vasemmistolainen Oikeudenmukainen Venäjä, varsinaiseen oppositioon esimerkiksi Aleksei Navalnyi.

Vaalit eivät ole vapaita, eikä duuma normaali parlamentti. Vallanpitäjät päättävät, ketkä pääsevät ehdolle. Paikallisvaaleissa onkin alettu nähdä protesteja, joissa äänestetään ketä tahansa muuta kuin valtapuolueen ehdokasta.

Virallisten oppositiopuolueiden kentällä ei myöskään välttämättä ymmärretä, että tehtävänä on esittää oppositiota. Niiden sisäinen kriisi todennäköisesti syvenee, tutkija Aleksandr Kynev arvioi Vedomostissa.

”Vuonna 2019 kommunistipuolueen johdolle ominaista oli kollaboraatio, mutta maakuntatasolla puolueessa nuoret kirkkaat poliitikot siirtyvät enenevissä määrin todelliseen oppositioon.”

Analyytikko Jevgeni Mintšenko sanoi Vedomostissa, että Kreml voi muuttaa puoluekenttää.

Mitä muuta?

Päähuomion arvellaan olevan kotimaassa, vaikka Yhdysvaltain presidentinvaaleilla on suuri merkitys. Kansainvälinen politiikka ja talouskehitys voivat vaikuttaa muutenkin. Yhdysvaltain toimet Irania vastaan ovat jo nostaneet öljyn hintaa ja siivittäneet Moskovan pörssiä.

Keväällä tulee 75 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä, mitä Venäjä aikoo juhlia näyttävästi. Putin mainitsi sen uudenvuodenpuheessaan. Tutkija Dmitri Badovskin mukaan politiikasta tulee ”ideologialla kyllästettyä”, kun vallanpitäjät korostavat isänmaallisuutta.

”Kremlille on myös tärkeää varmistaa maailman johtajien maksimaalinen osallistuminen voiton 75-vuotisjuhliin 9. toukokuuta Moskovassa”, Badovski sanoi Vedomostissa.

Vai jatkuuko kaikki etupäässä vanhaan malliin?

Brittiläinen Venäjä-tutkija Mark Galeotti arvioi edessä olevan ennemminkin ”uusinta” kuin ”uudelleenkäynnistys”.

”Se osoittautuu ehkä kohtalaiseksi tiivistelmäksi Venäjän vuodesta 2020: kuin 2019, mutta vähän enemmän”, Galeotti kirjoitti Moscow Timesissa.

Hänestä johdolla ei näytä juuri olevan ideoita, keinoja eikä rohkeutta tehdä muutoksia.