Mielenosoitukset jatkuivat Iranissa, arvostelu matkustaja­koneen pudottamisen salanneita kohtaan kiihtyy

Mielenosoitukset jatkuivat sunnuntaina toista päivää Iranin pääkaupungissa Teheranissa ja maan muissa kaupungeissa.

Mellakkapoliisi vahvisti läsnäoloaan Teheranissa, kun väkijoukkoa oli kokoontunut Teheranin yliopiston edustalle huutamaan hallinnon vastaisia iskulauseita, kertoi uutistoimisto Reuters. Protesteista raportoitiin myös Azadin aukiolla sekä toisen yliopiston edustalla.

BBC:n mukaan sunnuntain mielenilmauksia vartioivat myös Iranin vallankumouskaartin edustajat sekä siviiliasuisia turvallisuusjoukkoja.

Reutersin tiedot mielenosoittajien kokoontumisesta perustuvat Twitterissä julkaistuihin tietoihin, eikä uutistoimisto ole toistaiseksi ollut paikan päällä vahvistamassa niitä.

”He valehtelevat, että vihollisemme on Yhdysvallat, vihollisemme on täällä”, mielenosoittajat huusivat yliopiston edustalla Twitterissä julkaistujen videoiden perusteella, Reuters kertoi.

Lauantai-iltana tuhannet ihmiset https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006369728.htmlosoittivat mieltään eri puolilla Irania, ja poliisi ampui mielenosoittajia kohti kyynelkaasua. Mielenosoitukset alkoivat sen jälkeen, kun Iranin korkein johto ja armeija olivat myöntäneet, että Iran armeija ampui vahingossa alas ukrainalaisen matkustajakoneen.

Turmassa kuoli keskiviikkona 176 ihmistä, joista 82 oli Iranin kansalaisia. Mielenosoittajat vaativat vastuullisia eroamaan ja huusivat kuolemaa diktaattorille, jolla he tarkoittivat maan korkeinta johtajaa Ali Khameneitahttps://www.hs.fi/haku/?query=ali+khameneita.

Raivoa lisäsi se, että Iranin vallankumouskaartin ilmavoimien komentaja Amir Ali Hajizadehhttps://www.hs.fi/haku/?query=amir+ali+hajizadeh sanoi lauantaina kertoneensa maan johdolle alasampumisesta jo keskiviikkona.

Iranin johto kiisti kuitenkin lauantaihin asti jyrkästi epäilyt osallisuudestaan turmaan. Kiistäminen jatkui julkisuudessa vielä silloinkin, kun Kanada kertoi torstaina tiedustelutiedoista, jotka viittasivat Iranin syyllisyyteenhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006368257.html.

Lauantaina armeija ja presidentti Hassan Ruhani https://www.hs.fi/haku/?query=hassan+ruhani lopulta myönsivät, että Iran pudotti koneen ohjuksilla, ja kutsuivat tekoa inhimilliseksi virheeksi. Ruhani ja muu valtiojohto esittivät pahoittelunsa ja osanottonsa uhrien omaisille, mutta monen iranilaisen mielestä aivan liian myöhään.

Iranin johdon arvostelu jatkui sunnuntaina sosiaalisessa mediassa ja iranilaisissa viestimissä.

”Pyytäkää anteeksi ja erotkaa”, otsikoi maltillinen Etemad-päivälehti sunnuntaisen juttunsa Reutersin mukaan. Lehden mukaan on kansan vaatimus, että kriisin hoidossa epäonnistuneiden on erottava.

Toinen maltillinen päivälehti, Jomhuri-ye Eslami, kirjoitti Reutersin mukaan pääkirjoituksessaan: ”Ne, jotka lykkäsivät lentokoneturman syyn julkaisemista ja vahingoittivat ihmisten luottamusta vallanpitäjiin, pitäisi erottaa tai heidän pitäisi erota.”

Vallanpitäjien arvostelu ei ole Iranissa tavatonta, mutta yleensä se on rajattua.

Iranin puolisotilaallinen miliisi Basij, joka toimii vallankumouskaartin alaisena, puolestaan järjesti sunnuntaina mielenosoituksen Britannian Teheranin-suurlähetystön edustalla ja vaati lähetystön sulkemista, Reuters kertoo.

AFP:n mukaan lähetystön edessä poltettiin Britannian lippu.

Britannian suurlähettiläs Rob Macairehttps://www.hs.fi/haku/?query=rob+macaire pidätettiin lauantai-iltana, kun hän osallistui matkustajakoneen turmassa kuolleiden muistotilaisuuteen. Tilaisuus muuttui nopeasti mielenosoitukseksi vallanpitäjiä vastaan.

Macairen mukaan hän ei osallistunut mielenosoitukseen, vaan halusi kunnioittaa uhrien muistoa. Hän sanoo, että hän poistui paikalta viiden minuutin kuluttua ja että hänet pidätettiin puolen tunnin kuluttua. Brittimedian mukaan hän oli kiinni otettuna kolme tuntia.

Iranin varaulkoministeri Seyed Abbas Araghchi https://www.hs.fi/haku/?query=seyed+abbas+araghchivahvisti sunnuntaina Twitterissä, että Macaire pidätettiin, koska hän osallistui ulkomaalaisena laittomaan mielenosoitukseen. Hänen mukaansa suurlähettiläs päästettiin vapaaksi vartin päästä, kun hän oli todistanut henkilöytensä.
Iranin ulkoministeriö on kutsunut Macairen puhutteluun.

Britannian mukaan diplomaatin pidätys rikkoi räikeästi kansainvälistä lakia. Myös EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell https://www.hs.fi/haku/?query=josep+borrellarvosteli pidätystä.

Iranin johto on viime kuukausina kohdannut pahimman sisäpoliittisen kriisin vuosikymmeniinhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006315559.html. Marraskuun puolivälissä alkoivat laajat mielenosoitukset, joissa iranilaiset vastustivat ensin päätöstä nostaa bensiinin hintaa 50 prosentilla. Pian mielenosoittajat alkoivat vaatia johtoa luopumaan vallasta.

Iranin johto on vastannut mielenosoituksiin erittäin kovilla otteilla, ja satoja mielenosoittajia on kuollut.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump https://www.hs.fi/haku/?query=donald+trumpvaroitti sunnuntaina Irania puuttumasta mielenosoituksiin väkivaltaisesti, kuten se teki marraskuussa. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan tuolloin puhjenneissa mielenosoituksissa kuoli jopa yli 300 mielenosoittajaa.

Trump kommentoi sunnuntaina Twitterissä myös, ettei ”voisi vähempää välittää”, neuvotteleeko Iran Yhdysvaltojen kanssa vai ei.

Sisäpoliittinen tilanne Iranissa on hyvin arvaamaton, totesi Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusolahttps://www.hs.fi/haku/?query=hannu+juusola HS:n haastattelussahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006369728.html ennen lauantaina puhjenneita mielenosoituksia.

Hänen mukaansa verrattuna vuosien 2009 ja 2017 demokratiamielenosoituksiin viimeaikaisille protesteille on ollut uutta, että koulutettujen ja nuorten iranilaisten lisäksi niihin on osallistunut myös köyhiä, jotka ovat perinteisesti tukeneet hallintoa.

Juusola arvioi, että viimeaikaisten tapahtumien jälkeen hallinto kiristää otteita entisestään ja yhteiskunnallinen sorto lisääntyy.

Näyttää todennäköiseltä, että presidentti Ruhanin johtamat maltilliset häviävät helmikuussa järjestettävät parlamenttivaalit ja ensi vuoden presidentinvaalit, ja konservatiiviset voimat vahvistuvat.

Konservatiivit ovat vahvistuneet siitä lähtien, kun Yhdysvallat vetäytyi Iranin ydinsopimuksesta toukokuussa 2018. Sopimus solmittiin vuonna 2015 vuosikausien neuvottelujen jälkeen.

Konservatiivien vaalivoitto tarkoittaisi todennäköisesti lopullista kuoliniskua ydinsopimukselle, jota eurooppalaiset osapuolet ovat epätoivoisesti yrittäneet pelastaa.