Ulkomaat

Ruotsin oppositiojohtaja vaatii uusia vaaleja, ruotsi­demokraattien Åkesson kehui Suomen maahan­muutto­politiikkaa

Puoluejohtajat ottivat keskiviikkona yhteen Ruotsin valtiopäivillä.

Tukholma

Ruotsin parlamentin suurimman oppositiopuolueen kokoomuksen johtaja Ulf Kristersson vaatii Ruotsiin uusia vaaleja alle puolitoista vuotta varsinaisten vaalien jälkeen.

”Jos ei kykene johtamaan maata, sitä ei pidä tehdä”, Kristersson sanoi keskiviikkona.

Hän osoitti sanansa valtiopäiväsalin eturivissä istuneelle pääministerille Stefan Löfvenille. Alkamassa oli Ruotsin valtiopäivien vuosikymmenen ensimmäinen puoluejohtajaväittely.

Nurkassa roikkui suuri Ruotsin lippu, ja lehdistölehteri oli täynnä.


”Ainoa, mikä voisi ratkaista tämän poliittisen lukkotilanteen, ovat uudet vaalit. Me olemme valmiita kohtaamaan äänestäjät”, kokoomusjohtaja sanoi.

Uudet vaalit vaatisivat hallituksen kaatumista esimerkiksi epäluottamusäänestyksessä. Ennenaikaisia vaaleja ei ole järjestetty Ruotsissa sitten vuoden 1958.

Kristerssonin mielestä hallitus on epäonnistunut jengirikollisuuden torjunnassa ja terveydenhuollossa. Myös ydinvoiman vähentämistä hän pitää virheenä.

Väkivallasta Kristersson otti tuoreen esimerkin: Maanantain vastaisena yönä Tukholmassa ja Uppsalassa koettiin voimakkaat räjähdykset. Tukholman räjähdys tapahtui Östermalmin rikkaassa kaupunginosassa.

Räjäytyksistä on tullut Ruotsissa niin tavallisia, että ne eivät herätä enää samanlaisia reaktioita kuin ennen, Kristersson sanoi.

”Väkivallasta ei saa tulla normaalia.”

Iltapäivälehti Aftonbladetin laskelman mukaan räjäytyksiä tapahtui Ruotsissa viime vuonna 121. Usein kyse on rikollisista, jotka haluavat pelotella toisiaan. Loukkaantuneita on harvoin, vaikka riskit ovat suuria.

Väittelyn jälkeen lehdistötilaisuudessa pääministeri Löfven tyrmäsi Kristerssonin ajatuksen uusista vaaleista.

”Emme voi järjestää uusia vaaleja joka kerta, kun gallupit vähän heilahtavat. Meillä on vaalitulos, ja meidän on otettava siitä vastuu.”

Ruotsissa pidettiin vaalit syyskuussa 2018. Ruotsi sai nelikuukautisten hallitusneuvotteluiden jälkeen sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen hallituksen.

Hallitusta tukevat sen ulkopuolelta keskusta ja liberaalit, jotka kuuluivat ennen oikeistoblokkiin. Näin Ruotsin blokkipolitiikka hajosi.

Varsinaiseen oppositioon jäivät Kristerssonin johtama kokoomus, kristillisdemokraatit ja ruotsidemokraatit.

Sen jälkeen Ruotsissa on tapahtunut paljon.

Kokoomusjohtaja Kristersson ja kristillisdemokraattien johtaja Ebba Busch Thor ovat neuvotelleet ruotsidemokraattien johtajan Jimmie Åkessonin kanssa. Molemmat lupasivat ennen vaaleja, etteivät tekisi niin.

Åkessonin ruotsidemokraatit on valtiopäiväpaikoissa laskettuna Ruotsin kolmas puolue. Joissakin tuoreissa mielipidemittauksissa se on noussut kannatukseltaan Ruotsin suurimmaksi.

Ruotsin politiikan uusi asetelma näkyi tässä 2020-luvun ensimmäisessä puoluejohtajaväittelyssä. Kokoomuksen, ruotsidemokraattien ja kristillisdemokraattien kolmikko kritisoi hallitusta lähes yhdestä suusta.

Teemat olivat yhteiset: jengirikollisuus, räjäytykset, maahanmuuton hallinta ja terveydenhuollon kriisi.

HS kysyi kokoomusjohtaja Kristerssonilta valtiopäivätalolla väittelyn jälkeen, missä asioissa hallitus on epäonnistunut niin vakavasti, että uudet vaalit olisivat tarpeen. Hän nosti esimerkiksi juuri jengirikollisuuden.

”He eivät vieläkään ole ymmärtäneet asian vakavuutta”, Kristersson sanoi. Hän mainitsi myös terveydenhuollon tehottomuuden ja johtajuuden puutteen.

Suomessa on tavallista, että hallitus rakentuu oikeiston ja vasemmiston puolueiden yhteistyölle. Ruotsissa tämä on huomattavasti harvinaisempaa, eikä nykyjärjestely Kristerssonin mielestä toimi.

Keskustan ja liberaalien tuki hallitukselle perustuu tammikuussa 2019 tehtyyn 73 kohdan sopimukseen, joka Kristerssonin mukaan sitoo liikaa hallituksen käsiä ja ”lukitsee” politiikkaa.

Olisiko Ruotsilla Suomelta opittavaa laajapohjaisten hallitusten muodostamisessa?

”Ainakin käytännönläheisyydestä voisi nyt olla Ruotsille hyötyä. Katsottaisiin, mitkä ovat ongelmat ja keillä kaikilla on niistä sama käsitys.”

Asia, josta hallitus ja oppositio tuntuvat olevan samaa mieltä, on lisärahan tarve terveydenhoitoon. Terveydenhoitajien jaksaminen työssä on nyt Ruotsissa suuri puheenaihe samaan tapaan kuin Suomessa.

Tämän otti voimakkaasti esiin myös pääministeri Löfven.

”Meille hyvinvointipalvelut ovat aina tärkein asia”, sosiaalidemokraatti Löfven sanoi avauspuheenvuorossaan.

Hän paheksui Ruotsissa 2010-luvulla nähtyä kehitystä, jossa yhä useampi ruotsalainen turvaa terveydenhuoltonsa yksityisin terveysvakuutuksin.

Ruotsidemokraattien johtaja Jimmie Åkesson valitsi kritiikkinsä kärjeksi jälleen jengirikollisuuden, räjäytykset ja maahanmuuton määrän.

Hän nosti kahteen kertaan esiin luvun 120 000. Se on myönnettyjen oleskelulupien määrä Ruotsissa viime vuonna. Åkesson vertasi lukua Lundin kaupungin kokoon.

Åkessonin mielestä maahanmuutto pitäisi saada ”miinusmerkkiseksi” eli maasta pitäisi muuttaa pois enemmän väkeä kuin tulee sisään.

”Meidän pitää lähettää selkeä viesti, että Ruotsi on täynnä. Suomi on tehnyt niin, Tanska on tehnyt niin, ja Norja on tehnyt niin.”

Åkesson ei täsmentänyt, mitä asioita hän haluaisi kopioida muiden Pohjoismaiden maahanmuuttopolitiikasta.

Puhe 120 000:sta jatkui väittelyssä pääministeri Stefan Löfvenin kanssa.

Löfven muistutti, että luvussa on mukana suuri määrä työn perässä muuttaneita. Maahanmuuttoviraston mukaan 120 000:sta noin 69 000 tuli Ruotsiin työn tai opiskelun perusteella tai Euroopan talousalueelta.

Turvapaikan tai perheenyhdistämisen perusteella lupia jaettiin noin 51 000.

Löfven kysyi, haluaako Åkesson lopettaa ruotsalaisten yritysten tarvitsemien maahanmuuttajien tulon Ruotsiin.

”Siellä on it-asiantuntijoita, insinöörejä”, Löfven luetteli.

Åkesson vastasi, että hänen mielestään ”suurin osa” tulijoista on sellaisia, jotka saapuvat vaikeista oloista eivätkä tuo lisäarvoa Ruotsin taloudelle.

Löfven vastasi, että Ruotsi ei aio luopua kansainvälisistä vastuistaan turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa, vaikka tasoa onkin laskettu selvästi syksyn 2015 jälkeen.

Oikaisu klo 19.04: Artikkelista otettiin pois lause, jossa sanottiin Stefan Löfvenin puhuneen alanvaihtoa harkitsevasta tukholmalaisesta sairaanhoitajasta. Tästä esimerkistä puhui Löfvenin sijaan vasemmistoliiton puheenjohtaja Jonas Sjöstedt.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tallink aikoo rakentaa uuden sataman ja konserttikeskuksen Tallinnaan, kaupankäynti osakkeella keskeytettiin

    2. 2

      Nämä Bernie Sandersin ilmeet lähtivät viraaliksi – kuten myös vastaus siihen miksi yleisö buuasi hänelle: ”Useimmat tuntemani työläiset eivät maksa 1750:tä dollaria lipuista tänne”

    3. 3

      Junamatkustaja kertoi epäilevänsä koronavirusta, VR veti vaunun liikenteestä siivousta varten

    4. 4

      Etelä-Espoon ratsastuskoulua epäillään eläinsuojelurikoksista

    5. 5

      Influenssaan kuolee Suomessakin joka vuosi satoja ihmisiä – Onko koronavirus influenssaa tappavampi?

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    2. 2

      Vantaan kokoomusvaikuttaja Tapani Mäkinen maksoi kummitädille velkansa 100 ja 200 euron seteleinä, käteisen olivat samana päivänä nostaneet Sjöblomin veljekset

    3. 3

      Influenssaan kuolee Suomessakin joka vuosi satoja ihmisiä – Onko koronavirus influenssaa tappavampi?

    4. 4

      ”Ole leidi, he sanoivat” -video lähti viraaliksi, sillä siinä sanotaan ääneen ne sadat vaatimukset joita naiset saavat kuulla päivittäin – ja se on upeaa

    5. 5

      Koronavirus jatkaa leviämistä: Italiassa nyt yksitoista kuolonuhria, Iranissa hikoilevana tv:ssä esiintynyt apulais­terveys­ministeri sai tartunnan

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    4. 4

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää