Valtava dokumenttivuoto paljastaa, että Afrikan rikkain nainen on junaillut itselleen korruption avulla lähes kahden miljardin omaisuuden

Kymmenille medioille vuodetut dokumentit kertovat, että Angolan entisen presidentin José Eduardo dos Santosinhttps://www.hs.fi/haku/?query=jose+eduardo+dos+santosin tytär on koostanut valtavan omaisuutensa muun muassa käyttämällä asemaansa hyväksi, kertoivat useat kansainväliset mediat sunnuntaina. Asiasta kertovat muun muassa brittilehti The Guardianhttps://www.theguardian.com/world/2020/jan/19/isabel-dos-santos-revealed-africa-richest-woman-2bn-empire-luanda-leaks-angola sekä Britannian yleisradioyhtiö BBChttps://www.bbc.com/news/world-africa-51128950.

The Guardianin mukaan Afrikan rikkaimpana naisena ja ”Angolan prinsessana” tunnettu Isabel dos Santoshttps://www.hs.fi/haku/?query=isabel+dos+santos, 46, on pitkään kiistänyt, että hänen yli kahden miljardin omaisuutensa olisi seurausta nepotismista tai korruptiosta. Tutkivien journalistien yhteenliittymälle (ICIJ) vuodettu aineistohttps://www.icij.org/investigations/luanda-leaks/how-africas-richest-woman-exploited-family-ties-shell-companies-and-inside-deals-to-build-an-empire/ kuitenkin kertoo, että hän on onnistunut hyödyntämään suhteitaan muun muassa ostamalla maata ”epäilyttävien sopimusten” avulla, kertoo BBC.

Talouslehti Forbeshttps://www.forbes.com/profile/isabel-dos-santos/#2c074dcc523f on arvioinut hänen omaisuutensa arvoksi 2,1 miljardia dollaria, mikä vastaa lähes 1,9:ää miljardia euroa.

Dos Santos on kiistänyt syytteet ja kutsunut niitä Angolan hallinnon suorittamaksi noitavainoksi, kertoo BBC.

”Luanda leaksiksi” kutsutussa tietovuodossa journalisteille oli luovutettu BBC:n mukaan yli 700 000 asiasta kertovaa dokumenttia. Niitä ovat tutkineet median mukaan 37 eri mediasta olevat toimittajat.

BBC:n mukaan dos Santosia kohtaan esitetyt syytteet liittyvät muun muassa maakauppoihin, öljyyn, timanttibisnekseen sekä teleliikenteeseen liittyviin epämääräisiin toimiin. Häntä tutkitaan jo muun muassa korruptiosta, ja hänen varojaan on myös jäädytetty.

Dos Santosin epämääräisten liiketoimien on kerrottu tulleen hänen maalleen kalliiksi. Osa vuodetuista dokumenteista liittyy angolalaiseen valtion öljy-yhtiöön Sonangoliin, jonka johdossa Dos Santos oli eräässä vaiheessa, BBC:n mukaan hänen isänsä aseman ansiosta. BBC:n mukaan Dos Santos on rikastunut pitkälti portugalilaisen energiayhtiön Galpin omistamisen avulla, mihin hän oli käyttänyt hyödykseen Sonangolia.

Samantyylisiä toimia on liitetty myös esimerkiksi timanttibisnekseen. Dos Santosin mies, kongolainen liikemies Sindika Dokolohttps://www.hs.fi/haku/?query=sindika+dokolo, hyödynsi sveitsiläisen luksuskoruyhtiö De Grisogonon hankkimisessa Angolan valtionyhtiö Sodiamin varoja miljoonien eurojen verran.

Epämääräisiä junailuja liittyy BBC:n mukaan myös muun muassa maakauppoihin sekä teleyhtiöihin.

Angolan televerkkojen rakentamisen tapauksessa hänellä on ollut Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n mukaanhttps://www.svt.se/nyheter/utrikes/sa-plundrade-afrikas-rikaste-kvinna-svenska-ericssons-affarspartner kytköksiä myös ruotsalaiseen telekommunikaatiojärjestelmiä valmistavaan Ericssoniin. Ericsson ei kommentoinut asiaa SVT:lle.

Presidentti José Eduardo dos Santos hallitsi Angolaa tiukalla otteella 38 vuoden ajan, kunnes jäi syrjään vuonna 2017. Britanniassa opiskellut ja sieltä kiinteistöjä omistava Isabel dos Santos on hänen vanhin tyttärensä.

Dos Santos on ollut julkisuudessa lukuisia kertoja myös aiemmin liittyen epämääräisiin bisneksiinsä. Hän on kertonut aiemmin tammikuussa BBC:n mukaanhttps://www.bbc.com/news/world-africa-51137470 aikeestaan mahdollisesti hakea Angolan presidentiksi.

Dos Santosin omaisuus koostuu Guardianin mukaan muun muassa lukuisista luksuskiinteistöistä eri maissa, yli 30 miljoonalla eurolla ostetusta luksusjahdista sekä omistuksista esimerkiksi timantti-, alkoholi- ja telebisneksessä.

Eteläisessä Afrikassa sijaitseva Angola on maanosan toisiksi suurin öljyntuottaja. Noin 29 miljoonan asukkaan valtio kärsi BBC:n mukaan lähes 30 vuoden mittaisesta sisällissodasta, joka päättyi vuonna 2002. 30 prosenttia maan asukkaista elää köyhyydessä.