Ulkomaat

The New York Times nimesi poikkeuksellisesti kaksi suosikkiaan Yhdysvaltain presidentiksi, ja tällä kertaa lehden valinnalla voi olla tavallista suurempi merkitys

Arvostettu sanomalehti asettui kahden ehdokkaan tueksi, koska demokraateilla on sen mielestä linjanvedon paikka.

Parhaat vaihtoehdot Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi ovat demokraattipuolueen ehdokkuutta tavoittelevat Amy Klobuchar ja Elizabeth Warren, julisti sanomalehti The New York Times sunnuntaina.

Yhdysvalloissa on pitkät perinteet sille, että tiedotusvälineet asettuvat tukemaan tiettyä ehdokasta presidentinvaaleissa.

Tällä kertaa The New York Times teki valintansa ensimmäisenä suurista tiedotusvälineistä ja poikkeuksellisen aikaisin, sillä demokraattien pitkä esivaalikimarakaan ei ole vielä alkanut. Ensimmäinen esivaali on Iowan osavaltiossa 3. helmikuuta ja varsinaiset presidentinvaalit vasta 3. marraskuuta.

Republikaanipuolueen ehdokas tulevissa vaaleissa on jo selvillä. Hän on istuva presidentti Donald Trump.

Viime presidentinvaalien alla vuonna 2016 The New York Times nimesi Trumpin vastaehdokkaan Hillary Clintonin suosikikseen syyskuun lopussa eli vasta runsas kuukausi ennen vaaleja, vaikka Clinton oli käytännössä voittanut esivaalit jo kesäkuussa ja demokraatit olivat nimenneet hänet ehdokkaakseen virallisesti heinäkuussa.

The New York Times tukee perinteisesti demokraatteja. Se on viimeksi asettunut republikaanien ehdokkaan taakse vuoden 1956 presidentinvaaleissa, jolloin sen valinta Dwight Eisenhower myös voitti vaalit.

Aikaisen ajankohdan ohella poikkeuksellista on tällä kertaa se, että The New York Times päätti tukea kahta ehdokasta. Lehti on tyypillisesti kääntynyt maltillisena nähdyn ehdokkaan puoleen ja perustelee uudenlaista linjanvetoaan sillä, että demokraattien on perusteltua pohtia, kannattaako puolueen omaksua maltillisempi vai muutoshakuisempi linja.

Lehti kirjoittaa kavahtavansa puolueen radikaalimman eli vasemman laidan ideologista joustamattomuutta mutta ihailevansa sen viestien vetoavuutta Yhdysvaltain politiikan nykytilassa, joka on hyvin polarisoitunut.

Puolueen vasenta laitaa edustaa Warren, keskustaa Klobuchar. Kumpikin on taustaltaan oikeustieteilijä ja nykyään senaattori. Warren on valittu senaattiin Massachusettsin osavaltiosta, Klobuchar Minnesotasta.

Warren toimi edellisen presidentin Barack Obaman neuvonantajana. Hän on entinen republikaani, joka vaihtoi puoluekantaansa vuonna 1996. The New York Times kuvailee häntä lahjakkaaksi puhujaksi, jonka retoriikassa kuuluu ”käännynnäisen tunteen palo”.

Klobuchar on viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan senaatin tehokkain demokraattisenaattori mitattuna hyväksyttyjen lakialoitteiden määrällä, mikä kertonee hänen kyvystään yhteistyöhön puoluerajan yli. The New York Times kuvailee häntä karismaattiseksi ja periksiantamattomaksi.

Lehti perustelee valintojaan muun muassa demokraattipuolueen tarpeella sukupolvenvaihdokseen. Warren, 70, ja Klobuchar, 59, eivät todellakaan ole juniorikaartia mutta silti nuorempia kuin vasemman laidan kova luu Bernie Sanders, 78, ja keskustan gallupkuningas Joe Biden, 77. Warrenin kannatus on pyörinyt useimmissa tammikuun kyselytutkimuksissa 10–20 prosentissa, Klobucharin vain muutamassa prosentissa.

The New York Times korostaa, että demokraattien tulevan ehdokkaan pitää kyetä suuriin kompromisseihin, koska miljoonat yhdysvaltalaiset jakavat oikeistopopulistisen Trumpin maailmankuvan, johon kuuluu huoli perinteisten arvojen muuttumisesta sekä kansakunnan myyttisen menneen loiston haikailu.

”Senaattori Klobucharille se tarkoittaa valtion toimimattomuuden perinpohjaisuuden tunnustamista. Senaattori Warrenille se tarkoittaa maan ymmärtämistä omaa kannattajapohjaa laajemmaksi”, lehti kirjoittaa.

The New York Timesin valintaan kohdistuu aina erityistä mielenkiintoa, koska se on Yhdysvaltain luetuimpia ja arvostetuimpia lehtiä. Se on muun muassa voittanut Pulitzer-journalismipalkintoja enemmän kuin mikään muu sanomalehti. Sen asemasta etenkin demokraattien äänestäjäkunnan parissa kertoo, että lehden pääkirjoitustoimitus kävi valintaansa varten puolentoista tunnin keskustelun yhdeksän demokraattien ehdokkuutta tavoittelevan poliitikon kanssa, mihin harvalla tiedotusvälineellä on mahdollisuutta.

Viime presidentinvaalien alla huomiota herätti, että levikiltään maan suurin sanomalehti USA Today valitsi ensi kertaa puolensa. Se asettui tukemaan Clintonia, koska Trump oli sen pääkirjoitustoimituksen mielestä poikkeuksellisen epäkelpo ehdokas presidentiksi.

Mutta onko tiedotusvälineiden suosikkivalinnoilla lopulta merkitystä äänestäjille? Sosiaalisen median aikakaudella voisi kuvitella, että entistä vähemmän. Asiaa on tutkittu melko vähän, mutta vuonna 2007 julkaistun Pew-tutkimuslaitoksen kyselyn mukaan vain 14 prosenttia yhdysvaltalaisista arveli, että paikallisen sanomalehden suositus vaikutti positiivisesti oman ehdokkaan valintaan, ja yhtä moni arveli sen vaikuttavan negatiivisesti.

Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan suurin vaikutus on tuenosoituksilla, jotka noudattavat lehdelle tuttua linjaa mutta onnistuvat siitä huolimatta yllättämään lukijansa.

The New York Timesin tuplademokraattivalintaa voi kaiketi pitää sellaisena.

Korjaus kello 13.26: Joe Biden on 77- eikä 78-vuotias. Amy Klobuchar on 59- eikä 56-vuotias.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tampereen keskustassa on Suomen kovin kommuuni – ”Linnan” asukkaita yhdistää armoton harrastus

      Tilaajille
    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Puolisottomuus on yleistynyt kolme­kymppisillä lyhyessä ajassa: ”Parisuhteiden dynamiikka vaikuttaa syntyvyyteen”, tutkija sanoo

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      Kello on 10.40, wc:n roskakorissa on verisiä papereita ja puhdistus­lappuja – HS vietti päivän Oodissa

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    4. 4

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    5. 5

      Jos Samu Hällforsin työntekijä on onneton, hän saa 5 000 euroa – Yrittäjä ratkaisi avokonttorien pahimman piinan, ja se teki hänestä rikkaan miehen

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää