Vihamieliset kaupungit

Metalliesteiden lisäämistä julkisiin tiloihin on perusteltu sillä, että ne vähentävät ilkivaltaa ja roskaamista sekä parantavat turvallisuutta ja lisäävät järjestyksen tuntua. Arvostelijoiden mielestä esteet ovat tarpeettomia ja niistä kärsivät eniten kodittomat.

Julkaistu: , Päivitetty:

Pitkää penkkiä rajaavat metalliset kaaret. Ne erottavat yksittäiset istuimet toisistaan ja toimivat käsinojina.

Samalla ne estävät makaamisen ja torkkumisen penkin päällä.

Penkki on vain yksi esimerkki kaupunkisuunnittelusta, jossa julkisia ulkotiloja rajataan sellaisiksi, että ne eivät sovi kaikkien kaupunkilaisten, kuten kodittomien, tarpeisiin.

Lontoossa ja San Franciscossa porttikongeihin ja siltojen alle on asennettu metallisia piikkejä. Torontossa metrotunneleista lämmintä ilmaa kaduille puskevien ritilöiden ylle on asetettu esteitä niin, ettei niiden päälle voi käpertyä kylmällä säällä. Pariisissa katosten alle on asetettu pylväitä.

Piikitetty porttikonki ja aidoin eristetyt alueet ovat kenties ilmiselvimpiä ilmentymiä kaupunkisuunnittelusta, jossa tiettyjen tilojen käyttötarkoituksia rajoitetaan. Rajaaminen voi olla myös hienovaraisempaa, kuten bussipysäkillä, johon on asennettu penkin sijaan ohut tanko. Penkillä voi pötköttää, tankoon vain nojata.

Tällaista kaupunkisuunnittelua kutsutaan englanniksi nimellä hostile architecture. Sen voi suomentaa sanaparilla vihamielinen arkkitehtuuri.

HS kertoi ilmiön esiintymisestä Helsingissä vuonna 2015.

Lue lisää: Puistonpenkissä rautatanko ja kaiteissa tappeja – onko viihtyminen kielletty Helsingissä?


Metalliesteiden lisäämistä katukuvaan on perusteltu muun muassa sillä, että esteet vähentävät ilkivaltaa ja roskaamista sekä parantavat turvallisuutta ja lisäävät järjestyksen tuntua.

Julkisten tilojen käyttöä rajoittavaa kaupunkisuunnittelua arvostelevien mukaan piikit ja pylväät ovat tarpeettomia ja vaikuttavat eniten niihin, joilla ei ole muuta paikkaa elää ja olla kuin julkiset tilat. Osa ajattelee, että kodittomien siivoaminen pois katukuvasta on nimenomaan esteiden asentamisen tarkoitus.

Kodittomuutta on lähes mahdotonta olla näkemättä maailman isojen metropolien katukuvassa. Se on Euroopassa jatkuvasti kasvava ongelma. Esimerkiksi Lontoon viranomaiset julkaisivat viime kesänä tilaston, jonka mukaan miljoonakaupungin kaduilla nukkui vuoden mittaan ennätykselliset liki 9 000 ihmistä. Tarkka lukema toissa huhtikuusta viime maaliskuuhun ulottuvalla tarkastelujaksolla oli 8 855 ihmistä. Kaduilla nukkuvien määrä oli kasvanut 17 prosentilla edelliskaudesta. Luvuista kertoi muun muassa Britannian yleisradio BBC.


Kodittomuus on ongelma myös Yhdysvalloissa. Pelkästään New Yorkissa elää 79 000 koditonta, joista noin viiden prosentin uskotaan elävän kaduilla. Yhdysvaltalaislehti The New York Times kirjoittaa, että kaupunki on vuodesta 2007 lähtien kieltänyt kojeet, jotka rajoittavat istumista yksityisesti omistetuissa julkisissa tiloissa. Käsinojat on kuitenkin sallittu.

Vuonna 2017 tehdyssä tarkastuksessa kuitenkin selvisi, että yli puolet näistä tiloista rikkoi useita kaupungin vaatimuksia.

Kaupungeissa on aina ollut esteitä, joilla tiloja on pyritty rajaamaan pois sekä ihmisiltä että eläimiltä. On ollut muureja, aitoja ja penkittömiä toreja.

Oikeastaan koko kaupunkisuunnittelu perustuu siihen, että julkisia tiloja rajataan joko käytettäväksi tai pois käytöstä, sanoo Aalto-yliopiston arkkitehtuurin professori Kimmo Lapintie.

”Arkkitehtuuri erottelee ihmisiä monin tavoin.”

Se on Lapintien mukaan tavallaan paradoksaalista. Jo termistä julkinen tila kuulee, että sen on tarkoitus olla julkinen, avoin kaikille.

Samaan aikaan on ihmisryhmiä, kuten kodittomat, joita ei välttämättä toivota tiettyihin julkisiin tiloihin. Sitä ei Lapintien mukaan aina sanota ääneen.

”Kaikki puhuvat kaupungeista olohuoneina, mutta kaupunkisuunnittelussa voi olla piilossa olevia motiiveja.”

Esimerkiksi puistonpenkeille asetettuja käsinojia perustellaan Lapintien mukaan usein sillä, että penkeiltä olisi helpompi nousta ylös.

”Se ei ole kovin uskottava peruste.”


Helsinkiin niin sanotun vihamielisen arkkitehtuurin ilmiö ei ole Lapintien mukaan levinnyt ainakaan kovin näkyvästi, vaikka joillekin raitiovaunupysäkeille on asennettu nojattavia tankoja.

Kaduilla nukkuvia ihmisiä ei myöskään näy Helsingin katukuvassa samalla tavalla kuin esimerkiksi miljoonakaupunki New Yorkissa. Joulukuun lopussa brittilehti The Economist kirjoitti, että Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa kodittomien määrä on saatu pienenemään.

Suurin syy asunnottomien määrän vähenemiseen on asunto ensin -periaate, jonka mukaan asuntoja tarjotaan asunnottomille ennen kuin muita mahdollisia ongelmia, kuten päihderiippuvuutta, ryhdytään ratkaisemaan. Suomi otti periaatteen käyttöön ensimmäisenä maana Euroopassa vuonna 2008. Asunnottomien määrä on pienentynyt siitä lähtien 21 prosenttia, The Economist kertoi.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tampereen keskustassa on Suomen kovin kommuuni – ”Linnan” asukkaita yhdistää armoton harrastus

      Tilaajille
    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Puolisottomuus on yleistynyt kolme­kymppisillä lyhyessä ajassa: ”Parisuhteiden dynamiikka vaikuttaa syntyvyyteen”, tutkija sanoo

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      Kello on 10.40, wc:n roskakorissa on verisiä papereita ja puhdistus­lappuja – HS vietti päivän Oodissa

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    4. 4

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    5. 5

      Jos Samu Hällforsin työntekijä on onneton, hän saa 5 000 euroa – Yrittäjä ratkaisi avokonttorien pahimman piinan, ja se teki hänestä rikkaan miehen

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää