Ulkomaat

Ruotsia koettelee räjäytysten aalto, ja yksi pommeista paiskasi Outi Ojan koti­oven eteiseen

Ruotsin rikolliset ovat siirtyneet käsiaseista kranaatteihin ja kranaateista pommeihin.

Tukholma

On pimeä keskiviikkoilta ja Tukholman yliopiston suomen kielen lehtori Outi Oja katsoo ylös kohti räjähtäneen kotinsa ikkunaa Tukholman luoteisessa lähiössä Kistassa.

”Jos olisin silloin päättänyt lähteä käymään vessassa, en ehkä olisi antamassa tätä haastattelua nyt”, hän sanoo.

Hän, mies ja 12-vuotias tytär joutuvat nyt asumaan hotellissa. Koko talo on tyhjennetty.

Ohi ramppaa remonttimiehiä, vaikka on jo myöhä.


Maanantain ja tiistain välisenä yönä Ojan kotikerrostalon rappukäytävässä vastapäätä hänen perheensä ovea räjähti niin voimakas pommi, että nyt rakennuksen seinäkin näkyy haljenneen pitkältä matkalta.

Oja kertoi kokemuksistaan ensin Ruotsin radion suomenkieliselle kanavalle Sisuradiolle.

Oja näyttää puhelimestaan kuvaa eteisestään. Osia ulko-ovesta on lentänyt seitsemisen metriä sisään asuntoon, ja eteinen on muutenkin pelkkää sotkua. Ovea ympäröivä seinä on vaurioitunut.

”Kerrosten välillä on iso reikä. Ja hissi on ihan ryttääntynyt.”

Tuona yönä räjähti kaksi kertaa. Ensin 500 metrin päässä Husbyssä, sitten Ojan kotitalossa. Oja heräsi jo ensimmäiseen räjähdykseen.

”Ajattelin, että tämä on nyt sitä samaa kuin Östermalmilla”, hän sanoo.

Tukholman keskustan rikkaimmassa kaupunginosassa oli räjähtänyt Tukholman rikoshistorian voimakkain pommi vain viikkoa aikaisemmin.

”Ajattelin mennä katsomaan rappukäytävän ikkunoista. En sitten mennyt. Sitten ajattelin mennä vessaan, mutta en sitten jaksanut sitäkään.”

Oli hyvä, ettei Oja jaksanut. Pian räjähti hänen ovensa takana.

”Se oli järkyttävä, käsittämätön ääni. Korvat menivät tukkoon ja ilmavirta tuntui makuuhuoneeseen asti.”


Ojasta tuntuu käsittämättömältä, että näin kävi heidän talossaan. ”Talo on tuntunut rauhalliselta.”

Motiivia teolle ei ainakaan vielä tiedetä.

Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että tavallisimmin Ruotsissa tällaiset pommit liittyvät siihen, että rikollinen tai rikollisten ryhmittymä haluaa pelotella jotakuta talon asukasta. Pommien määrä on voimakkaassa kasvussa.

Rikostilastoja kokoavan Brån mukaan räjäytyksiä oli tapahtunut vuonna 2019 marraskuun loppuun mennessä 236. Se on kaksi kerta niin paljon kuin edellisvuonna.

Alla olevassa grafiikassa näkyvät viime vuoden pommeista ne, jotka vaativat poliisin pommiryhmän huomiota.



Vuosi 2020 näyttää jatkuvan samalla tavalla. Östermalmin räjähdyksen kanssa samana yönä räjähti myös Uppsalassa. Yhteyttä näiden pommien ja Husbyn ja Kistan pommien välillä tutkitaan.

Eikä siinäkään kaikki. Keskiviikkoaamuna Ruotsissa herättiin uutisiin Norrköpingissä rappukäytävässä räjähtäneestä pommista.

Ojan perheelle kokemus on ollut hämmentävä. Tärkeimpien tavaroiden kokoamiseen puoliksi räjähtäneestä asunnosta oli aikaa viisi minuuttia kiireisen poliisin valvoessa. Nyt voi kestää kuukausia, ennen kuin kotiin pääsee taas asumaan.

Keskiviikkona Oja on alkujärkytyksen jälkeen alkanut tuntea myös vihaa. ”On älytöntä ja todella halpamaista, että täysin viattomien ihmisten elämisen rauhaa tällä tavalla rikotaan.”

Jokainen räjähdys nostaa poliittista painetta Ruotsin vasemmistohallitusta kohtaan. Hallitus koventaa jengirikollisuuden rangaistuksia ja lisää poliisien määrää ja tutkintavalmiuksia, mutta opposition mielestä toimet ovat liian laimeita ja tulevat liian myöhään.

Asiaa pitävät esillä etenkin kokoomus ja nationalistipuolue ruotsidemokraatit. Ruotsidemokraatit on useammassa viimeaikaisessa mittauksessa noussut niukasti sosiaalidemokraattien ohi Ruotsin suurimmaksi puolueeksi.

Ruotsin räjäytykset kohdistuvat yhä useammin asuinrakennuksiin eivätkä esimerkiksi liiketiloihin. Silti vuoden 2019 tai tammikuun 2020 räjäytyksissä ei ole kuollut ketään.

Se kertoo siitä, että räjäytyksillä ei luultavasti ole yritettykään tappaa, mutta myös siitä, että viattomilla sivullisilla on käynyt ihmeellinen tuuri.

Tuuri kävi myös Östermalmilla.


Tukholman Östermalmin yleensä niin hiljaisella kadulla vilisee siivoojia mustine säkkeineen ja remonttimiehiä työkaluineen. Tämä ei kuitenkaan ole remonttityömaa, vaan valtava rikospaikka.

Keltaliiviset miehet kantavat kadun yli ikkunalaseja. Pakettiauton kyljessä lukee ”Tukholman palo- ja vesivahingot”.

Östermalm on Tukholman keskustan kallein alue. Tällä Gyllenstierngatanilla asuu ylemmän keskiluokan perheitä ja pienikokoisten koirien omistajia.

On perjantaipäivä, ja ohikulkijat pysähtyvät tuijottamaan. Nostaessaan katseensa he näkevät, että kerrostaloista on hajonnut ikkunoita yli sadan metrin matkalta.

Tällä kadulla tapahtui räjähdys, joka oli poliisin mukaan Tukholman rikoshistorian voimakkain. Kello oli yksi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.

Todennäköinen tekijä tallentui lähellä sijaitsevan Ruotsin TV:n talon valvontakameralle: mies nousee sedan-mallisesta autosta ja palaa pian juosten. 40 sekunnin kuluttua räjähtää niin voimakkaasti, että valvontakamera tärisee.

Ääni kuultiin kilometrien päässä. Pommi räjähti asuinkerrostalon oven ulkopuolella ja tuhosi sisäänkäynnin.


Keskiviikkona Ruotsin poliisi ilmoitti pidättäneensä yhden epäilyn. Iltapäivälehti Expressenin tietojen mukaan kyse olisi tuomitusta väkivaltarikolliselta, jolla on kytköksiä rikollisjengi Bandidosiin.

”Ehkä noin satakahdeksankymmentä”, sanoo Fredrik Woldén. Hän kumartuu nostamaan laseja pakettiautosta. Työmaaradiosta soi Metallican musiikki.

Woldénilta on kysytty, kuinka monta ikkunaa hänen yrityksensä täytyy vaihtaa. Luku koskee vain taloa, joka sijaitsee räjäytettyä porttia vastapäätä.

Sadat ihmiset menettivät kotinsa ja turvallisuudentunteensa. Ensimmäisen päiviksi, toisen luultavasti pidemmäksi aikaa.


Siististi pukeutunut nelikymppinen ja vaaleahiuksinen nainen lähestyy varovasti Woldénia.

”Milloinkohan pääsette tuonne asti?” hän kysyy ja osoittaa omaa toisen kerroksen kotiaan, joka sijaitsi noin sadan metrin päässä räjähdyksestä. Ikkunan paikalla on sirpaleita ja teipattua muovia.

Hän ei saa selkeää vastausta. Evakkoasuminen jatkuu.

 

”Ruotsissa on tyypillistä se, että välillä asioista ei uskalleta puhua voimakkailla termeillä silloinkaan, kun olisi syytä.”

Naisella on vedet silmissä. Hän puhuu HS:lle, mutta haluaa esiintyä nimettömänä, koska kokee yhä neljä päivää räjähdyksen jälkeen olevansa šokissa.

”Koti on niin haavoittuvainen paikka, siellä nukutaan.”

Nainen heräsi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä siihen, kun makuuhuoneen ikkunat ”räjähtivät sisään”.

Hän näyttää peukalon haassa olevaa haavaa, jossa on nyt rupi.

Ääni oli niin kova, että hän luuli räjähdyksen tapahtuneen omassa talossa.

”Se tuntui täysin epätodelliselta, ilmassa haisi ruuti. Ajattelin, että tämä ei voi olla mitään muuta kuin pommi. Verhot pelastivat varmasti paljon. Meillä oli enkeleitä mukana.”

Sängystä ylös pompattuaan nainen juoksi kahden tyttärensä luokse ja huusi heille, että nyt kaikki pois ikkunoiden luota olohuoneeseen. Sitten hän soitti numeroon 112 ja lysähti sohvalle.


Östermalmin räjähdys sai tavallista enemmän mediahuomiota, sillä se tapahtui Tukholmassa ja keskustan rikkaalla alueella. Eniten räjähdyksiä on nähty Malmössä, ja tyypillisempi ympäristö on lähiö.

Kuka tällaista tekee?

Poliisin kuva ilmiöstä on hatara, sillä räjäytyksien selvitysprosentit ovat vielä heikompia kuin paljon puhutuissa jengiampumisissa.

Iso osa todisteista räjähtää, ja tekijä on silloin jo kaukana.

Tutkijoiden mukaan kyse on todennäköisesti samoista huumeita myyvistä rikollisjengeistä, jotka ampumisiinkin syyllistyvät.

”Olemme nähneet kehityksen, jossa on siirrytty käsiaseista osittain käsikranaatteihin ja nyt myös itse rakennettuihin räjähteisiin”, sanoi SVT:n haastattelussa poliisin kansallisen operatiivisen NOA-yksikön päällikkö Stefan Hector.

Poliisi epäilee, että osa räjähdysaineista on varastettu rakennustyömailta. Jos näin on, saatavuus lienee vielä helpompaa kuin tuliaseissa tai käsikranaateissa, joita on salakuljetettu Ruotsiin perinteisesti Balkanin alueelta.

Tukholman poliisin kriminologi Sven Granath arvioi SVT:lle, että myös edellisen hallituksen tekemä aselain kiristys on voinut vaikuttaa asiaan.

Nykyään laittoman ja ladatun aseen kanssa kiinni jäänyt henkilö pidätetään välittömästi ja tuomitaan vähintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen.

Jos halutaan lähettää pelotteluviesti, räjähde on rikollisen kannalta riskittömämpi vaihtoehto kuin ase. Sivullisten riskit kuitenkin kasvavat.


Outi Ojan mielestä on käsittämätöntä, että pommien räjäyttäjiä syytetään rikosnimikkeellä allmänfarlig ödeläggelse, yleisesti vaarallinen tuhotyö.

Hänestä termi kuulostaa laimealta tilanteessa, jossa joku on tunkeutunut keskellä yötä lukitun talon rappukäytävään, noussut neljänteen kerrokseen ja asentanut jonkun kotioven eteen voimakkaan pommin. Näin tekijä on vaarantanut useiden ihmisten hengen ja järkyttänyt kymmeniä.

”Minusta tämä täyttää jo terrorismin tunnusmerkit”, Oja sanoo.

”Ruotsissa on tyypillistä se, että välillä asioista ei uskalleta puhua voimakkailla termeillä silloinkaan, kun olisi syytä.”

Ojan kotitaloa vartioidaan nyt vuorokauden ympäri.

”Meidän asuntoonhan pääsisi nyt täysin vapaasti. Siellä kun ei ole ovea.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Ruotsi kamppailee jengiväkivallan kanssa


 Räjäytysten lisääntyminen ja ampumisten pysyminen korkealla tasolla ovat nostaneet jengiväkivallan yhdeksi Ruotsin politiikan puhutuimmista aiheista.

 Viime vuonna ampumisissa kuoli Ruotsissa 42 ihmistä, lähes yhtä paljon kuin edellisvuonna. Räjäytysten määrä kaksinkertaistui edellisvuoteen nähden.

 Nykyinen vasemmistohallitus toteuttaa 34 kohdan ohjelmaa jengiväkivallan torjumiseksi. Luvassa on poliisin tutkintamahdollisuuksien laajentamista, jengirikosten rangaistusten koventamista ja todistajien turvaamista.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    3. 3

      Tampereen yliopisto puuttui sen logosta tehtyyn pilaversioon ”uhittelevalla” kirjeellä – Some reagoi omilla versioillaan ”tuninaamasta”

    4. 4

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    5. 5

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    3. 3

      Syöpäpotilaille ruokavalio­hoitoa antanut lääkäri Antti Heikkilä sai varoituksen

    4. 4

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    5. 5

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    5. 5

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    6. Näytä lisää