Haagin tuomioistuin määräsi Myanmaria ryhtymään välittömiin toimiin rohingya-muslimien suojelemiseksi - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Haagin tuomioistuin määräsi Myanmaria ryhtymään välittömiin toimiin rohingya-muslimien suojelemiseksi

Myanmarin siviilihallinnon johtaja Aung San Suu Kyi kirjoitti maan olevan ihmisoikeusjärjestöjen ja YK:n ”perusteettomien kertomusten” uhri.

Tuhansia Myanmarin rohingya-pakolaisia osallistui maastapaon kaksivuotistilaisuuteen bangladeshilaisessa Cox’s Bazarin pakolaisleirissä elokuussa 2019. Kuva: Rafiquar Rahman / Reuters

Julkaistu: 23.1. 12:59, Päivitetty 23.1. 14:34

Haagin kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) kehotti torstaina Myanmaria ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin rohingya-muslimien väitettyä kansanmurhaa vastaan. Oikeuden mukaan näihin toimiin kuuluvat muun muassa muslimien tappamisen estäminen sekä rohingyojen elinolosuhteiden heikentämisen lopettaminen.

Tuomioistuimen mukaan Myanmarin on raportoitava asiasta ensimmäisen kerran neljän kuukauden kuluttua ja sen jälkeen aina puolen vuoden välein. Jutun käsittely ICJ:ssä saattaa kestää vuosikausia.

”Tuomioistuimen käsitys on, että rohingyat ovat edelleen erittäin haavoittuvia”, sanoi oikeuden puheenjohtaja Abdulqawi Ahmed Yusuf.

Kanteen toi oikeuden käsittelyyn Gambia, joka ajaa sitä 57-jäsenisen Islamilaisten maiden järjestön puolesta. Alustava suullinen käsittely asiassa järjestettiin joulukuussa. Kanne on sikäli harvinainen, että siinä yksi valtio syyttää toista asiassa, jossa se ei itse ole suoraan osapuoli.

Kansainvälinen tuomioistuin on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) tärkein oikeudellinen elin.

Vuonna 2017 tuhansia rohingya-muslimeja kuoli ja yli 700 000 pakeni Myanmarin väkivaltaa naapurimaahan Bangladeshiin. YK:n raportin mukaan Myanmarin sotilasjohdolla oli aikomus kansanmurhaan.

Myanmar on toistuvasti kiistänyt syytökset siitä, että maassa olisi meneillään etninen puhdistus.

Torstaina ICJ:n suullisessa käsittelyssä puhunut maan siviilihallinnon johtaja Aung San Suu Kyi myönsi mahdolliset sotarikokset mutta kiisti jälleen kansanmurhan.

Kyi sanoi Myanmarin armeijan vastanneen satojen rohingya-asemiesten hyökkäykseen. Sotilaat saattoivat hänen mukaansa käyttää liiallista voimaa, mutta se ei todista, että aikomuksena olisi ollut muslimivähemmistön tuhoaminen.

Myanmarin siviilihallinnon johtaja Aung San Suu Kyi oli Haagin tuomioistuimen kuultavana joulukuussa. Kuva: Yves Herman / Reuters

Ennen käsittelyä Financial Timesissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Suu Kyi kirjoitti rohingya-muslimien liioitelleen heihin kohdistunutta voimankäyttöä. Kyin mukaan Myanmar on ihmisoikeusjärjestöjen ja YK:n ”perusteettomien kertomusten” uhri.

”Ihmisoikeusryhmät ovat tuominneet Myanmarin vahvistamattomien lausuntojen perusteella ilman asianmukaista rikostutkintaa”, Kyi totesi.

Hän kirjoitti myös, että Myanmar voi rangaista sotarikoksista itse oman maansa sisällä.

”Kansainvälistä oikeusjärjestelmää ei ehkä ole vielä tehty suodattamaan harhaanjohtavaa tietoa ennen kuin syytösten varjot langetetaan kokonaisten kansakuntien ja hallitusten päälle”, Kyi kirjoitti.

Vuonna 1991 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ja vuosia kotiarestissa ollut Suu Kyi oli aiemmin juhlittu demokratian puolustaja Myanmarin sotilasjunttaa vastaan.

Hänen maineensa on sittemmin ryvettynyt hänen ryhdyttyään puolustamaan asevoimien kovia otteita rohingya-vähemmistöä kohtaan buddhalaisenemmistöisessä maassa.

Myanmaria vastaan on vireillä oikeusjuttuja rohingya-muslimien kohtelusta myös kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ICC:ssä sekä Argentiinassa.

YK:n budjetista ensimmäistä kertaa rahaa Syyrian ja Myanmarin sotarikosten tutkintaan

YK:n raportti: Myanmarin sotilas­johdolla oli ”aikomus kansan­murhaan” – rohingya-muslimeja on poltettu koteihinsa, raiskattu läheistensä edessä ja silvottu

Aung San Suu Kyi puolusti Myanmarin rohingya-vähemmistön vainoa: Ei sen pahempaa kuin Balkanilla

Seuraa uutisia tästä aiheesta