Ranskan presidentti Emmanuel Macron hermostui turvamiehille kirkon ovella Israelissa

Useiden maiden johtajat ovat olleet viime päivinä Jerusalemissa torstaina järjestettyä holokaustin muistotilaisuutta varten.

Saman matkan yhteydessä Ranskan presidentistä Emmanuel Macronistahttps://www.hs.fi/haku/?query=emmanuel+macronista alkoi levitä muun muassa sosiaalisessa mediassa video, jossa tämä hermostuu israelilaisille turvallisuusviranomaisille. Kohtaus muistuttaa samankaltaista tapausta vuonna 1996, jolloin Ranskan entinen presidentti Jacques Chirachttps://www.hs.fi/haku/?query=jacques+chirac menetti malttinsa turvallisuushenkilökunnan kanssa samassa kirkossa.

Välikohtaus tapahtui Pyhän Annen kirkon ovella Jerusalemin vanhassa kaupungissa. Kirkko on kuulunut Ranskalle vuodesta 1856 lähtien, jolloin aluetta hallinnut Turkin sulttaanikunta luovutti sen Ranskan keisari Napoleon III:llehttps://www.hs.fi/haku/?query=napoleon+iii:lle.

”Mene ulos”, Macron komensi israelilaisia turvallisuusviranomaisia videolla.

”Kaikki tietävät säännöt. En pidä siitä, mitä teit juuri edessäni. Mene ulos, pyydän”, Macron sanoi.

Myöhemmin presidentti kertoi toimittajille tilanteen päättyneen ystävällisissä merkeissä kädenpuristukseen. Myös Israelin poliisin tiedotteen mukaan Macron pahoitteli asiaa vierailunsa jälkeen sekä kätteli henkilökuntaa.

Syynä Macronin puuttumiseen tilanteeseen oli presidentin tiedottajan mukaan se, että israelilaiset turvallisuusviranomaiset olivat yrittäneet tulla kirkkoon, vaikka turvallisuudesta huolehtiminen oli ranskalaisten vastuulla, kertoi yhdysvaltalaiskanava CNNhttps://edition.cnn.com/2020/01/22/middleeast/france-macron-jerusalem-intl/index.html.

”Pyhän Annen kirkko kuuluu Ranskalle. On Ranskan vastuulla huolehtia näiden paikkojen turvallisuudesta”, tiedottaja sanoi.

Ranska, kuten monet muutkaan valtiot, ei ole tunnustanut Israelin suvereniteettia Jerusalemin vanhan kaupungin alueeseen, vaikka Israel itse katsoo koko Jerusalemin sen aluetta, kertoo CNN.

”Ei koskaan enää” – valtioiden johtajat muistelivat Jerusalemissa holokaustia

Usean maan johtajat ovat olleet koolla Jerusalemissa muistelemassa yli kuuden miljoonan juutalaisen surmaamista toisessa maailmansodassa. Puheissa korostettiin, ettei vastaava saa koskaan toistua, mutta uhkia nähtiin silti eri suunnilla.

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierhttps://www.hs.fi/haku/?query=frank-walter+steinmeier kertoi haluavansa voida sanoa, että saksalaiset ovat saaneet historialta lopullisen ja kertakaikkisen opetuksen.

”Mutta en voi sanoa niin, koska viha leviää. Tietysti meidän aikamme on erilainen. Sanat eivät ole samoja. Syylliset eivät ole samoja. Mutta viha on sama”, Steinmeier sanoi.

Hänen mukaansa viha esittäytyy nykyään uudessa muodossa tarjoten juutalaisvastaisia, rasistista ja itsevaltaisia ajatuksia ratkaisuksi tulevaisuuden ongelmiin.

Juutalaisvastaisuuden nousun nosti esiin myös Macron. Hän varoitti samalla miljoonien holokaustin uhrien muiston käyttämisestä väärin.

”Kenelläkään ei ole oikeutta kutsua näitä kuolleita oikeuttamaan vihaa tai jakolinjoja nykyajassa”, Macron sanoi.

Ranskan presidentin sanat saattoi tulkita kommentiksi Israelin ja Yhdysvaltain puheenvuoroille, joissa ei jätetty käyttämättä hyväksi tilaisuutta varoittaa Iranin uhasta. Pääministeri Benjamin Netanjahuhttps://www.hs.fi/haku/?query=benjamin+netanjahu kutsui Irania maailman juutalaisvastaisimmaksi valtioksi ja sanoi ”Teheranin tyrannien” uhkaavan juutalaisten ja Israelin olemassaoloa.

Netanjahu sai tukea Yhdysvaltain varapresidentiltä Mike Penceltahttps://www.hs.fi/haku/?query=mike+pencelta, jonka mukaan holokaustin kiistäminen on osa Iranin virallista politiikkaa.

”Maailman täytyy seistä vahvana Iranin islamilaista tasavaltaa vastaan”, Pence sanoi.

Venäjän presidentin Vladimir Putininhttps://www.hs.fi/haku/?query=vladimir+putinin mielestä YK:n turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenmaan pitäisi kokoontua tänä vuonna huippukokoukseen keskustelemaan maailman epävakaudesta ja ”puolustamaan rauhaa”.

Muistojuhla Yad Vashem -keskuksessa järjestettiin 75 vuotta sitten tapahtuneen Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisen johdosta. Neuvostojoukot saapuivat nykyisen Puolan alueella sijaitsevaan leiriin 27. tammikuuta 1945. Pelkästään Auschwitzissa surmattiin yli miljoona juutalaista.

Auschwitzin vapautuksen muistotilaisuuksiin valmistautuminen ei ole sujunut ilman poliittisia kiistoja. Puolan presidentti Andrzej Dudahttps://www.hs.fi/haku/?query=andrzej+duda perui osallistumisensa tilaisuuteen Jerusalemissahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006381276.html, koska hänelle ei ollut varattu mahdollisuutta puhua, toisin kuin Putinille.

Venäjä ja Puola ovat kiistelleet viime aikoina Puolan roolista holokaustissa ja toisen maailmansodan syttymisessä.

Suomea Jerusalemin tilaisuudessa edusti presidentti Sauli Niinistöhttps://www.hs.fi/haku/?query=sauli+niinisto, joka osallistuu myös Auschwitz-muistotilaisuuteen Puolassa ensi maanantaina.