Ulkomaat

Saamelaiset voittivat Ruotsin valtion korkeimmassa oikeudessa – Tutkija: Sopii ennakkotapaukseksi myös Suomessa

Päätös antoi Girjásin saamelaisyhteisölle yksinoikeuden myydä metsästys- ja kalastuslupia alueellaan.

Tukholma

Ruotsissa torstaina annettu korkeimman oikeuden päätös saamelaisten oikeuksista voi olla merkittävä ennakkotapaus myös Suomessa.

Näin arvioi saamelaisten vanhoja maaoikeuksia väitöskirjassaan tutkinut oikeustieteen tutkija Juha Joona.

”Ollaan mahdollisimman hyvällä pohjalla, jos tällä halutaan perustella maata koskevia vaatimuksia myös Suomessa”, Joona toteaa.

Suomen oikeusjärjestys periytyy Ruotsista. Kaiken lisäksi tämä päätös perustuu lakiin ja käytäntöihin ajalta, jolloin nykyisen Suomen alue oli vielä osa Ruotsin kuningaskuntaa.

Kyse on vuodesta 2009 asti jatkuneesta oikeusjutusta, jossa Girjásin sameby Jällivaaran seudulla haastoi Ruotsin valtion oikeuteen alueen metsästys- ja kalastusoikeuksista.

Korkein oikeus päätti, että tästä lähtien saamelaisyhteisöllä on yksinoikeus myydä alueellaan metsästys- ja kalastuslupia. Aiemmin myös valtio on tätä tehnyt.

 

”Suomessa lainsäätäjä ei ole kumonnut tai poistanut näitä saamelaisten käyttöoikeuksia.”

Sameby käännetään joskus paliskunnaksi. Joonan mukaan kyse ei kuitenkaan ole samasta asiasta. Samebyllä voi olla hallussaan tietyllä alueella poronhoitoon liittyvien oikeuksien lisäksi myös esimerkiksi maa- ja vesioikeuksia.

Yhteisönä se on rajattu. Esimerkiksi Girjásin samebyhyn kuuluu vain pieni osa alueen saamelaisista.

Tapauksesta tekee erityisen kiinnostavan sen tulkinta käsitteestä urminnes hävd – ylimuistoinen nautinta. ”Kysymyshän on sellaisesta oikeudellisesta instituutiosta, joka on vuoden 1734 laissa”, Joona selittää.

Tuolloin Suomi oli vielä osa Ruotsia.

”Ajatus on se, että jos toiselle kuuluvaa aluetta joku on käyttänyt niin pitkään, että kukaan ei tiedä, miten se käyttö on saanut alkunsa, niin se on synnyttänyt oikeuden, jota ei voi lakkauttaa tuosta vain”, Joona sanoo.

Tällaiselle henkilölle syntyy oikeudellisesti suojattu oikeus jatkaa käyttöä. Maanomistaja ei voi käyttöoikeutta enää lopettaa yhtäkkiä.

Girjásin tapauksessa saamelaiset ovat siis kalastaneet ja metsästäneet alueella ”ylimuistoisista” ajoista lähtien.

Myös käräjäoikeus tuomitsi tapauksen saamelaisten eduksi. Joonan mukaan käräjäoikeuden perusteluissa viitattiin tapauksiin 1600- ja 1700-luvulta asti.

Samasta syystä oikeustapaus voisi hyvinkin antaa pohjaa myös Suomessa setvittäville kiistoille.

”Esineoikeudet eivät vanhene”, Joona muistuttaa. ”Siinä ei ajan kulumisella ole merkitystä.”

Joonan mukaan ylimuistoista nautintaa sovellettiin Ruotsin oikeuskäytännössä myös nykyisen Suomen alueella 1700-luvun lopulle asti, mutta sitten saamelaisten oikeudet ”jäivät unohduksiin”.

Väitöskirjassaan Joona tutki, miksi näin kävi.

”Suomessa lainsäätäjä ei ole kumonnut tai poistanut näitä saamelaisten käyttöoikeuksia. Mutta silloin kun nämä katsottiin valtion maiksi, saamelaisten ylimuistoiset nautintaoikeudet menettivät merkityksensä.”

Ruotsin valtiota korkeimman oikeuden oikeudenkäynnissä oikeuskansleri Mari Heidenborg. Valtio perusti omat vaateensa nimenomaan siihen, että se on kiistatta alueiden omistaja.

Oikeus kuitenkin katsoi, että ylimuistoinen nautinta takaa saamelaisyhteisölle yksinoikeuden metsästys- ja kalastusoikeuksiin siitäkin huolimatta. Joonan mukaan näin lakia tulkittiin myös 1600- ja 1700-luvulla. ”Siinä mielessä voi ymmärtää, että oikeus näin päätti.”

Korkeimman oikeuden päätöksen vaikutukset astuvat voimaan heti. Lääninhallitus lopetti välittömästi kalastus- ja metsästyslupien myynnin alueella.

Huolta Ruotsissa herättää nyt se, aiheuttaako päätös uusia konflikteja paikallisten välille. Metsästäjillä on huoli maksujen nousemisesta. On myös paljon saamelaisia, jotka eivät kuulu Girjásin samebyhyn.

Joonan mielestä oli kuitenkin loogista, että oikeus annettiin vain niille saamelaisille, joihin voitiin vetää historiallinen linja aluetta muinoin käyttäneistä saamelaisista.

Ruotsin maaseutuministeri Jennie Nilsson totesi uutistoimisto TT:lle, että päätös saattaa synnyttää paineita lakimuutoksiin. ”Emme voi sulkea pois sitä vaihtoehtoa, että tällä on muitakin oikeudellisia seurauksia”, hän sanoi.

Tuomiota piti historiallisena ja Suomeen vaikuttavana myös uutistoimisto STT:lle puhunut Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Hänen mukaansa Pohjoismaissa on pyritty yhtenäistämään saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä.

”Tämä tuomio osoittaa, että joskus ainoaksi keinoksi jää tuomioistuinten kautta hakea tunnustusta olemassa oleville saamelaisten ikiaikaisille oikeuksille.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    2. 2

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    3. 3

      Tampereen yliopisto puuttui sen logosta tehtyyn pilaversioon ”uhittelevalla” kirjeellä – Some reagoi omilla versioillaan ”tuninaamasta”

    4. 4

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    5. 5

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    3. 3

      Syöpäpotilaille ruokavalio­hoitoa antanut lääkäri Antti Heikkilä sai varoituksen

    4. 4

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    5. 5

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    5. 5

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    6. Näytä lisää