Saamelaiset voittivat Ruotsin valtion korkeimmassa oikeudessa – Tutkija: Sopii ennakkotapaukseksi myös Suomessa

Tukholma

Ruotsissa torstaina annettu korkeimman oikeuden päätös saamelaisten oikeuksista voi olla merkittävä ennakkotapaus myös Suomessa.

Näin arvioi saamelaisten vanhoja maaoikeuksia väitöskirjassaanhttps://www.ulapland.fi/news/Vaitos-Lapin-vanhoilla-maa--ja-vesioikeuksilla-merkitysta-viela-nykyaankin/ccrdcgc4/ae8fadef-2b1c-419a-954a-0e55b8107ce1 tutkinut oikeustieteen tutkija Juha Joonahttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+joona.

”Ollaan mahdollisimman hyvällä pohjalla, jos tällä halutaan perustella maata koskevia vaatimuksia myös Suomessa”, Joona toteaa.

Suomen oikeusjärjestys periytyy Ruotsista. Kaiken lisäksi tämä päätös perustuu lakiin ja käytäntöihin ajalta, jolloin nykyisen Suomen alue oli vielä osa Ruotsin kuningaskuntaa.

Kyse on vuodesta 2009 asti jatkuneesta oikeusjutusta, jossa Girjásin sameby Jällivaaran seudulla haastoi Ruotsin valtion oikeuteen alueen metsästys- ja kalastusoikeuksista.

Korkein oikeus päätti, että tästä lähtien saamelaisyhteisöllä on yksinoikeus myydä alueellaan metsästys- ja kalastuslupia. Aiemmin myös valtio on tätä tehnyt.

 

”Suomessa lainsäätäjä ei ole kumonnut tai poistanut näitä saamelaisten käyttöoikeuksia.”

Sameby käännetään joskus paliskunnaksi. Joonan mukaan kyse ei kuitenkaan ole samasta asiasta. Samebyllä voi olla hallussaan tietyllä alueella poronhoitoon liittyvien oikeuksien lisäksi myös esimerkiksi maa- ja vesioikeuksia.

Yhteisönä se on rajattu. Esimerkiksi Girjásin samebyhyn kuuluu vain pieni osa alueen saamelaisista.

Tapauksesta tekee erityisen kiinnostavan sen tulkinta käsitteestä urminnes hävd – ylimuistoinen nautinta. ”Kysymyshän on sellaisesta oikeudellisesta instituutiosta, joka on vuoden 1734 laissa”, Joona selittää.

Tuolloin Suomi oli vielä osa Ruotsia.

”Ajatus on se, että jos toiselle kuuluvaa aluetta joku on käyttänyt niin pitkään, että kukaan ei tiedä, miten se käyttö on saanut alkunsa, niin se on synnyttänyt oikeuden, jota ei voi lakkauttaa tuosta vain”, Joona sanoo.

Tällaiselle henkilölle syntyy oikeudellisesti suojattu oikeus jatkaa käyttöä. Maanomistaja ei voi käyttöoikeutta enää lopettaa yhtäkkiä.

Girjásin tapauksessa saamelaiset ovat siis kalastaneet ja metsästäneet alueella ”ylimuistoisista” ajoista lähtien.

Myös käräjäoikeus tuomitsi tapauksen saamelaisten eduksi. Joonan mukaan käräjäoikeuden perusteluissa viitattiin tapauksiin 1600- ja 1700-luvulta asti.

Samasta syystä oikeustapaus voisi hyvinkin antaa pohjaa myös Suomessa setvittäville kiistoille.

”Esineoikeudet eivät vanhene”, Joona muistuttaa. ”Siinä ei ajan kulumisella ole merkitystä.”

Joonan mukaan ylimuistoista nautintaa sovellettiin Ruotsin oikeuskäytännössä myös nykyisen Suomen alueella 1700-luvun lopulle asti, mutta sitten saamelaisten oikeudet ”jäivät unohduksiin”.

Väitöskirjassaan Joona tutki, miksi näin kävi.

”Suomessa lainsäätäjä ei ole kumonnut tai poistanut näitä saamelaisten käyttöoikeuksia. Mutta silloin kun nämä katsottiin valtion maiksi, saamelaisten ylimuistoiset nautintaoikeudet menettivät merkityksensä.”

Ruotsin valtiota korkeimman oikeuden oikeudenkäynnissä oikeuskansleri Mari Heidenborghttps://www.hs.fi/haku/?query=mari+heidenborg. Valtio perusti omat vaateensa nimenomaan siihen, että se on kiistatta alueiden omistaja.

Oikeus kuitenkin katsoi, että ylimuistoinen nautinta takaa saamelaisyhteisölle yksinoikeuden metsästys- ja kalastusoikeuksiin siitäkin huolimatta. Joonan mukaan näin lakia tulkittiin myös 1600- ja 1700-luvulla. ”Siinä mielessä voi ymmärtää, että oikeus näin päätti.”

Korkeimman oikeuden päätöksen vaikutukset astuvat voimaan heti. Lääninhallitus lopetti välittömästi kalastus- ja metsästyslupien myynnin alueella.

Huolta Ruotsissa herättää nyt se, aiheuttaako päätös uusia konflikteja paikallisten välille. Metsästäjillä on huoli maksujen nousemisesta. On myös paljon saamelaisia, jotka eivät kuulu Girjásin samebyhyn.

Joonan mielestä oli kuitenkin loogista, että oikeus annettiin vain niille saamelaisille, joihin voitiin vetää historiallinen linja aluetta muinoin käyttäneistä saamelaisista.

Ruotsin maaseutuministeri Jennie Nilssonhttps://www.hs.fi/haku/?query=jennie+nilsson totesi uutistoimisto TT:lle, että päätös saattaa synnyttää paineita lakimuutoksiin. ”Emme voi sulkea pois sitä vaihtoehtoa, että tällä on muitakin oikeudellisia seurauksia”, hän sanoi.

Tuomiota piti historiallisena ja Suomeen vaikuttavana myös uutistoimisto STT:lle puhunut Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikiohttps://www.hs.fi/haku/?query=tiina+sanila-aikio. Hänen mukaansa Pohjoismaissa on pyritty yhtenäistämään saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä.

”Tämä tuomio osoittaa, että joskus ainoaksi keinoksi jää tuomioistuinten kautta hakea tunnustusta olemassa oleville saamelaisten ikiaikaisille oikeuksille.”