Onko Kiina ”ketterä diktatuuri”, joka hoitaa kriisit länsi­demokratioita tehokkaammin? Asiantuntija kommentoi Kiinan näyttäviä toimia viruksen torjunnassa

Yhdentoista miljoonan asukkaan suurkaupunki Wuhan on suljettu karanteeniin. Ainakin kymmeneen Kiinan kaupunkiin on määrätty liikkumisrajoituksia, jotka koskevat yhteensä jopa 41:tä miljoonaa ihmistä.

Tuhannelle potilaalle tarkoitettu erikoissairaala pystytetään Wuhanissa kuudessa päivässä. Yleisötapahtumat kielletään monissa kaupungeissa vuoden tärkeimmän kansanjuhlan, kiinalaisen uudenvuoden kynnyksellä.

Kiinan kommunistinen puolue on selvästi pannut ison myllyn pyörimään estääkseen Wuhanin kaupungista leviävää uudentyyppistä koronavirusta synnyttämästä laajempaa epidemiaa.

Poikkeuksellisen rajut toimet osoittavat sen, että kommunistinen puolue on määritellyt viruksen kansallisen tason uhaksi, sanoo Kiinan katastrofihallintaa tutkinut professori Lauri Paltemaa https://www.hs.fi/haku/?query=lauri+paltemaaTurun yliopistosta. Virusuhan torjunta näyttäisi nyt olevan puolueen asialistalla numero yksi.

”Puolue on selvästi määrännyt koko hallinnon käyttämään kaikki mahdolliset keinot ja resurssit, jotta epidemia saadaan pysäytettyä”, Paltemaa sanoo

Pallo on Kiinalla, mutta asia ei koske pelkästään Kiinaa, sillä virus on jo ehtinyt levitä useaan maahan. Kiinan toimintaa myös tarkkaillaan tiukasti ulkopuolelta, sillä maailma muistaa yhä vuosituhannen alussa puhjenneen sars-epidemian.

Tuolloin Kiinan paikallisviranomaiset pimittivät pitkään tietoja epidemian vakavuudesta Kiinan keskushallinnolta. Myöhemmin keskushallinto vähätteli ja pimitti tietoja kansainväliseltä yhteisöltä.

Hidastelun ja tietojen panttaamisen hinta oli se, että lopulta virus tappoi maailmanlaajuisesti lähes 800 ihmistä.

Paltemaan mukaan Kiina näyttäisi toimivan nyt huomattavasti tehokkaammin ja nopeammin kuin sars-epidemia aikana.

”Valtavaa kehitystä on tapahtunut”, hän sanoo.



Kriisin hoidossa näkyy Paltemaan mukaan selkeästi kiinalaiselle kriisinhoidolle luonteenomainen kampanjamaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että kommunistinen puolue on määrännyt koko valtionhallinnon toimimaan yhtä päämäärää kohti.

Terveysviranomaiset, poliisit, liikenneviranomaiset, kaupunginviranomaiset – koko hallintokoneisto on valjastettu toimeenpanemaan keskushallinnolta tullutta kampanjakäskyä.



Taustalla voi vaikuttaa valtionhallinnossa vuonna 2018 tehty suuri organisaatiouudistus. Tuolloin vanhoja ministeriöitä yhdistettiin ja uusia perustettiin. Ensimmäistä kertaa Kiinaan perustettiin myös oma hätätilahallinnan ministeriö, Paltemaa kertoo.

Koronaviruksen leviämisen torjuminen voikin olla yksi ministeriön ensimmäisistä merkittävistä tulikasteista.

Perjantaihin mennessä koronavirus oli tappanut Kiinassa 26 ihmistä. Uhreista valtaosa on ilmeisesti vanhuksia eli ihmisiä, joille hengitystietulehdukset ovat muutoinkin suurin riski. Viruksen leviämistehokkuudesta ja tappavuudesta ei ollut vielä tarkkoja tietoja.

Ulkoapäin katsottuna Kiinan toimet vaikuttavat poikkeuksellisen massiivisilta. Herää kysymys, kykeneekö keskitetysti hallittu diktatuuri tarvittaessa jopa ketterämpään kriisinhallintaan kuin vaikkapa länsimaiset demokratiat.

Paltemaan mukaan Kiinan toimet osoittavat, että se kykenee halutessaan hyvinkin tehokkaisiin suorituksiin.

”Hallinto kykenee hyökkäämään yksittäisen ongelman kimppuun silloin, kun poliittista tahtoa löytyy”, hän sanoo.

Mutta: tämän jälkeen tuleekin iso mutta.

Vaikka päätökset ovat nopeita ja toiminta tehokasta, tämä ei vielä tarkoita sitä, että ne olisivat järkeviä ja viisaita.

”Entä ne ihmiset, jotka eivät ole sairaita, mutta jotka on suljettu Wuhaniin sairaiden kanssa?” Paltemaa kysyy.

Diktatuurien päätöksenteko onkin hänen mukaansa usein ”massiivisen luokan arpapeliä”.

”Diktatuuri pystyy tekemään tehokkaita päätöksiä, mutta se pystyy tekemään tehokkaasti myös tyhmiä päätöksiä. Eikä ihmisillä ole myöhemmin mahdollisuutta valittaa tai valita uusia johtajia.”

Oma lukunsa ovat tiedonkulkuun liittyvät ongelmat. Kiinan kommunistinen puolue satsaa paljon julkisen mielipiteen muokkaukseen, mikä toteutetaan sensuurin ja propagandan keinoin. Tällä saattaa olla ikäviä seurauksia juuri kriisitilanteissa.

Yhdysvaltalainen uutiskanava CNN kertoihttps://edition.cnn.com/2020/01/23/asia/wuhan-china-coronavirus-sars-response-intl-hnk/index.html (tosin vielä vahvistamattomiin tietoihin tukeutuen), että Wuhanin paikallishallinnon viranomaiset olisivat vähätelleet viikkojen ajan keskushallinnolle uuden koronaviruksen muodostamaa uhkaa.

”Diktatuurin oire on se, että paikallistasolta pitää kertoa vain hyviä uutisia keskushallinnolle. Huonoista uutisista rangaistaan”, Paltemaa sanoo.

Tammikuun alussa Kiinan viranomaiset pidättivät kahdeksan ihmistä, koska he olivat levittäneet ”huhua”, jonka mukaan uusi virus muistuttaisi sars-virusta. Myöhemmin asiantuntijat vahvistivat, että huhu piti paikkaansa.

Kiinan viralliseen viestintään ja virallisiin uutisiin on siis vaikea luottaa.

”Kiinan hallituksella ei ole moraalisia tai laillisia esteitä valehdella kansalaisilleen. Hallituksen mielestä julkista mielipidettä pitää muokata, ja se on hallituksen tehtävä.”

Tämä tapahtuu kertomalla virallisia totuuksia, jotka usein ovat vain puolitotuuksia tai jopa valheita.

Vyyhdin seuraus on se, että Kiinan kommunistisen puolueen määräämistä poikkeuksellisen kovista toimista ei voida vielä

varmasti päätellä edes sitä, kuinka vaarallinen uusi koronavirus on. Poikkeuksellisen näyttävät toimet voivat olla osin viestintää – osoitus hallinnolta, että tilanne on puolueen hallinnassa ja että se kykenee tehokkaaseen toimintaan.

Paltemaan mukaan virusuhan torjunta on epäilemättä näytön paikka Kiinan johdolle ja etenkin presidentti Xi Jinpingillehttps://www.hs.fi/haku/?query=xi+jinpingille. Viruksen kansanterveydellinen uhka ei ole vielä selvillä, mutta kommunistisen puolueen asemaa se tuskin uhkaa.

”Puolue osaa median ja mielipiteiden hallinnan. Niinpä se osaa joka tapauksessa kertoa tästä sellaisen tarinan, joka tekee siitä voittajan.”