Espanjan feministit haluavat, että kieli erottaisi miehet ja naiset, vaikka Suomessa pyrkimys on päinvastainen

Espanjassa on käynnissä poikkeuksellinen kädenvääntö. Vastakkain ovat maan uusi hallitus ja ylimmät kielenhuoltajat.

”Kieliopillisesti mahdoton hyväksyä”, jyrähti viime viikolla Espanjan kuninkaallinen akatemia, joka vaalii kansakunnan oikeakielisyyttä.

Kannanotto koski hallituksen virkavalaseremoniaa, jossa työ- ja sosiaaliministeri Yolanda Díazhttps://www.hs.fi/haku/?query=yolanda+diaz sekä tasa-arvoministeri Irene Monterohttps://www.hs.fi/haku/?query=irene+montero viittasivathttps://verne.elpais.com/verne/2020/01/13/articulo/1578914807_930535.html ministerineuvostoon eli hallitukseen sanoilla consejo de ministras. Se poikkesi valatekstin muodosta consejo de ministros.

Kyse oli siis yhdestä kirjaimesta, rimpsun toiseksi viimeisestä, jonka he vaihtoivat o:sta ­a:ksi. Se merkitsi ministeri-sanan muuttamista maskuliinisesta feminiiniseksi.

Niin ei sovi tehdä, jos hallituksessa on yksikin mies, ojensihttps://twitter.com/RAEinforma/status/1216750303137140739 akatemia.

Viime viikolla aloittanut vasemmistohallitus on julistautunuthttps://elpais.com/politica/2020/01/13/actualidad/1578902627_616978.html?ssm=TW_CM feministiseksi. Se haluaa edistää tasa-arvoa muun muassa viranomaiskielessä. Konservatiivisena pidetty akatemia ei kuitenkaan jousta oppikirjanäkemyksestä: maskuliinimuoto edustaa myös joukkoa, jossa on kumpaakin sukupuolta (julkinen keskustelu ei ole huomioinut muunsukupuolisia).

Esimerkiksi poikalapset ovat espanjaksi niños ja tyttölapset niñas, mutta molempia sisältävä tai määrittelemätön lapsijoukko on maskuliinin mukainen niños.

Osa kielen uudistamista vaativista on ehdottanut feminiinisen muodon lisäämistä säännönmukaisesti maskuliinisen seuraksi: ministras y ministros, (nais)ministerit ja (mies)ministerit. Niin tekivät virkavalassaan varapääministeri Pablo Iglesiashttps://www.hs.fi/haku/?query=pablo+iglesias, kuluttajaministeri Alberto Garzónhttps://www.hs.fi/haku/?query=alberto+garzon ja ulkoministeri Arancha Gonzálezhttps://www.hs.fi/haku/?query=arancha+gonzalez.

Suomalaisin silmin tämä näyttää oudolta, jopa ristiriitaiselta. Suomessahan tasa-arvoajattelu karsastaa sukupuolittuneita ammatti- ja muita nimikkeitä. Täällä ei sopisi korostaa sukupuolta käyttämällä sanaa ministeritär. Se kuulostaisi väheksyvältä. Aamulehti linjasi jo vuonna 2017, että se ei enää kirjoita eduskunnan puhemiehestä vaan puheenjohtajasta. Espanjan feministeiltä lainattu ratkaisu olisi kirjoittaa puhemiehistä ja puhenaisista.

Rinnastus ei kuitenkaan toimi, koska suomen sanoilla ei ole sukua mutta espanjassa substantiivit ovat joko maskuliinisia tai feminiinisiä. Espanjan feministien ajatus kuuluu, että kun sukuja ei voi välttää, paras olisi käyttää molempia.

Tämän viikon maanantaina akatemia vastasi varapääministeri Carmen Calvollehttps://www.hs.fi/haku/?query=carmen+calvolle, joka oli jo väistyneessä hallituksessa pyytänyt kantaa perustuslain kielen uudistamiseen.

Akatemian mielestä tarvetta muutoksiin ei ole. Sen mukaan ihmiset ymmärtävät asiayhteydestä, milloin maskuliinimuoto kattaa kaikki sukupuolesta riippumatta.

”Syyt, jotka voisivat johtaa perustuslakitekstin muuttamiseen näiltä osin, eivät ole luonteeltaan kielitieteellisiä vaan tiukan poliittisia.”

Lue myös: Feminismi nostatti Espanjassa vastareaktion, josta oikeisto ottaa kaiken irti: Aborttiklinikalle meneviä naisia houkutellaan pakettiautoon, jossa kuunnellaan sikiön sykettähttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006358628.html