Tutkijat selvittivät, miten yksi perhe sairastui koronavirukseen, ja tapaus kyseenalaistaa Kiinan version epidemian leviämisestä

Uudenlaisen koronaviruksen tartuntoja havaittiin aiemmin kuin Kiinan viranomaiset ovat kertoneet.

Lisäksi epidemia ei näytä olevan kytköksissä Huananin ruokatoriin Wuhanin kaupungissa yhtä tiiviisti kuin viranomaiset ovat antaneet ymmärtää. Potilaat eivät myöskään ole niin suurelta osin iäkkäitä tai pitkäaikaissairaita kuin viranomaiset aluksi korostivat.

Tiedot käyvät ilmi kahdesta kiinalaistutkimuksesta, jotka julkaistiin akateemisessa Lancet-tiedejulkaisussa viime perjantaina. Niiden osoittamista ristiriidoista kertoi muun muassa yhdysvaltalainen uutissivusto Voxhttps://www.vox.com/2020/1/27/21082354/coronavirus-outbreak-wuhan-china-early-on-lancet.



Hongkongin yliopiston tutkijaryhmä puolestaan arvioi maanantainahttps://www.scmp.com/news/hong-kong/health-environment/article/3047813/china-coronavirus-hong-kong-medical-experts-call hongkongilaisen South China Morning Post -sanomalehden mukaan, että sairastuneita oli jo viime lauantaina todellisuudessa noin 44 000, vaikka viranomaisten mukaan vahvistettuja tartuntoja oli tänä tiistaina vasta noin 4 500.

Tutkijaryhmän arvio perustui tietoihin oireita osoittaneiden ihmisten määrästä ja matemaattisiin malleihin. He ennustivat, että epidemian huippu koittaisi Pekingin, Shanghain, Guangzhoun, Shenzhenin ja Chongqingin jättimetropoleissa vasta huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa. Silloin esimerkiksi Chongqingin kaupungissa vahvistuisi joka päivä 150 000 tartuntaa, mitä selittäisivät kaupunkialueen lähes 20 miljoonan väkiluku ja vilkkaat liikenneyhteydet läheiseen Wuhaniin.

Tutkijaryhmän johtaja Gabriel Leunghttps://www.hs.fi/haku/?query=gabriel+leung tosin sanoi South China Morning Postin mukaan, että ennusteet voivat olla liian pessimistisiä, koska ne perustuvat vain Wuhanin karanteenin menestykseen.



Lancetissa julkaistuista tutkimuksista yleisluontoisemmassahttps://www.thelancet.com/action/showPdf?pii=S0140-6736%2820%2930183-5 usean eri kiinalaisen yliopiston tutkijat keskittyivät 41 ensimmäiseen potilaaseen, joilla vahvistettiin 2019-nCoV-koronaviruksen tartunta. Ensimmäinen potilas sai oireita 1. joulukuuta, viikkoa aiemmin kuin viranomaiset ovat kertoneet.

Tartuntatautien dosentti Daniel Luceyhttps://www.hs.fi/haku/?query=daniel+lucey Georgetownin yliopistosta Washingtonista arvioi Voxille, että virus on todennäköisesti levinnyt Wuhanissa paljon ennen joulukuuta, ehkä jo lokakuussa.

Ensimmäisellä potilaalla ei ollut kytköstä lihaa ja kalaa myyvään Huananin ruokatoriin. Ei siis tiedetä, mistä hänen tartuntansa on peräisin. Hänestä ei myöskään käynyt ilmi minkäänlaista yhteyttä myöhemmin sairastuneisiin.

”Jos ihmiset eivät saaneet tartuntaa sillä torilla, on kaksi vaihtoehtoa: joko he saivat tartunnan virusta kantavasta eläimestä jollain muulla torilla tai missä tahansa, missä tartunnan saanut eläin oli, tai sitten he saivat tartunnan toiselta ihmiseltä – jolloin tauti olisi levinnyt jo siinä vaiheessa ihmiseltä toiselle”, Lucey sanoi Voxille.



Tutkimuksen mukaan tauti vaikuttaa tarttuneen ihmisestä toiseen viimeistään tammikuun alkupäivinä, vaikka Kiina vahvisti näin tapahtuneenhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006380226.html vasta viime viikon maanantaina 20. tammikuuta. Sitä ennen viranomaiset pitivät mahdollisena, että tauti tarttuisi ihmisiin vain eläimistä.

Koronaviruksen uskotaan siirtyneen ihmiseen lepakosta väli-isännän kautta. Väli-isäntä on ollut todennäköisesti jokin nisäkäs. Erityisesti on epäilty villieläimiä. Huananin ruokatorilla on ollut myynnissä paitsi karjan myös villieläinten lihaa.

Lancetin tutkimuksen mukaan tautiin kuoli ensimmäisenä 9. tammikuuta mies, joka oli käynyt Huananin ruokatorilla. Hän oli tartuttanut vaimonsa, joka ei ollut käynyt torilla. On tosin mahdollista, että vaimo sai tartunnan lihasta, jonka hänen miehensä on saattanut tuoda torilta.

Lancetin julkaisemassa toisessa tutkimuksessahttps://www.thelancet.com/action/showPdf?pii=S0140-6736%2820%2930154-9 Hongkongin yliopiston ja Hongkongin–Shenzhenin yliopistosairaalan tutkijat seurasivat yhtä ainoaa perhettä. Perhe asuu Shenzhenin kaupungissa Guangdongin maakunnassa, noin tuhat kilometriä etelään epidemian keskuksesta Wuhanista, mutta kuusi perheenjäsentä oli käynyt sukuloimassa siellä. Kukaan heistä ei ollut käynyt Huananin ruokatorilla, ollut tekemisissä eläinten kanssa tai tiennyt syöneensä riistaa.

Silti tartunnan oli saanut viisi Wuhanissa käynyttä ja yksi heidän sukulaisensa, joka ei ollut mukana matkalla. Myös Wuhanissa asuneita sukulaisia sairastui. Yksi heistä oli käynyt Wuhanissa eräällä lihaa ja kalaa myyvällä ruokatorilla, mutta kyse ei ollut Huananin torista, jota on pidetty epidemian lähtöpisteenä.

Perheenjäsenet olivat olleet Wuhanissa 29.12.–4.1. Heistä ensimmäiset hakeutuivat oireiden takia sairaalaan Shenzhenissä 10. tammikuuta.

Perheenkin tapaus siis viittaa taudin leviämiseen ihmisestä toiseen huomattavasti viranomaisten kertomaa aiemmin, vaikka tapaukset olivat nopeasti sairaalan tiedossa.

Kiinan viranomaiset korostivat aluksi, että sairastuneet olivat iäkkäitä tai esimerkiksi aiempien pitkäaikaissairauksien takia terveydentilaltaan heikkoja.

Lancetissa julkaistun tutkimuksen mukaan enemmistö sairaalaan otetuista oli kuitenkin alle 65-vuotiaita ja teho-osastolle joutuneista noin puolet oli 25–49-vuotiaita. Lisäksi vain kolmasosa potilaista kärsi jostain aiemmasta sairaudesta.

Kiinan on arvioitu tiedottaneen uudesta koronaviruksesta avoimemmin kuin vuosien 2002–2003 sars-epidemiasta, joka johtui niin ikään koronaviruksesta.

Silloin mahdollisesti tuhannet ihmiset saivat tartunnan ja sadat kuolivat, koska Kiina pimitti tietoja ja vääristeli tilastoja hillitäkseen paniikkia ja säilyttääkseen kasvonsa.

Lue myös: HS-analyysi: Kiinan mysteerisairaus palauttaa synkästi mieleen sars- ja aids-skandaalit – Onko maan johto oppinut virheistään?https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006377931.html

Kiina on kiistatta yrittänyt pysäyttää epidemian järeillä otteilla. Pahimmalla epidemiaseudulla Hubein maakunnassa kokonaisia kaupunkeja on asetettu karanteeniin, ja julkinen kaukoliikenne on pysäytetty monista muistakin suurkaupungeista. Kiina myös lopetti toistaiseksi kansalaistensa ryhmämatkat ulkomaille.

Yhdysvaltalainen uutiskanava CNN kertoihttps://edition.cnn.com/2020/01/23/asia/wuhan-china-coronavirus-sars-response-intl-hnk/index.html kuitenkin jo viime viikolla, että Wuhanin paikallishallinnon viranomaiset olisivat viikkojen ajan vähätelleet keskushallinnolle uhkaa, jonka uusi koronavirus aiheuttaa. Sanomalehti The New York Times kertoihttps://www.nytimes.com/2020/01/26/world/asia/china-coronavirus-xi-jinping.html sunnuntaina, että syy tietojen pimittämiseen oli halu olla pilaamatta juhlamieltä Hubein maakuntahallinnon seremonioissa vuoden alussa.

Tammikuun alussa viranomaiset myös rajoittivat keskustelua aiheestahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006383395.html muun muassa pidättämällä ihmisiä, jotka olivat kirjoittaneet siitä sosiaaliseen mediaan, ja uhkailemalla aihetta käsitelleitä toimittajia.

Moni asiantuntija on arvioinut, että vaikka Kiina haluaisi jakaa tietoja epidemiasta läpinäkyvästi, alue- ja paikallisjohtajat eivät ole keskusjohdon hallittavissa niin hyvin kuin usein kuvitellaan.

”Diktatuurin oire on se, että paikallistasolta pitää kertoa vain hyviä uutisia keskushallinnolle. Huonoista uutisista rangaistaan”, sanoihttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006383889.html Kiinan katastrofinhallintaa tutkinut professori Lauri Paltemaahttps://www.hs.fi/haku/?query=lauri+paltemaa Turun yliopistosta HS:lle perjantaina.

Lue myös: Onko Kiina ”ketterä diktatuuri”, joka hoitaa kriisit länsidemokratioita tehokkaammin? Asiantuntija kommentoi Kiinan näyttäviä toimia viruksen torjunnassahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006383889.html

Kiinan tiedotuksen ja Lancetin julkaiseman tutkimuksen ristiriidat voivat toki johtua salailun sijaan tai ainakin salailun lisäksi siitä, että Wuhanin paikallisviranomaisten saamat tiedot eivät syystä tai toisesta ole yksinkertaisesti olleet kovin ajantasaisia. Syytä voi olla myös Kiinan byrokratian rattaiden hitaudessa.

”Tämän raskasliikkeisyyden takia tietoa voi tulla julki hyvin, hyvin hitaasti”, arvioi Kiinassa pitkään asunut ja työskennellyt tutkija Alexandra Phelanhttps://www.hs.fi/haku/?query=alexandra+phelan Georgetownin yliopistosta Voxille.