Ulkomaat

Selvitys: EU-maat ulkoistavat päästöjään naapurimaihin tuomalla yhä enemmän halpaa hiilisähköä

Suomi on suurin sähköntuoja EU:n ulkopuolelta.

EU-maat tuovat EU:n ulkopuolisista naapurimaistaan yhä enemmän sähköä. Kaikki sähkö tuodaan maista, joissa hiilidioksidipäästöille ei ole lainkaan tai juuri lainkaan hintaa.

Samaan aikaan EU:n oma sähköntuotanto kuuluu päästökauppaan, ja EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.

Ristiriitainen kehitys käy ilmi ilmastoasioihin erikoistuneen brittiläisen Sandbag-ajatushautomon tuoreesta raportista. Raportin kirjoittajien mukaan EU käytännössä ulkoistaa hiilidioksidipäästöjä rajojensa ulkopuolelle ja kiihdyttää uusien hiilivoimaloiden rakentamista naapurimaissa.

Esimerkiksi tällaisesta hiilivuodosta käy Marokon ja Espanjan välinen sähkökauppa. Marokko on hiljattain rakentanut uuden suuren hiilivoimalan, josta tuodaan nyt Espanjaan halpaa hiilisähköä. Viime vuonna Marokko vei ensimmäistä kertaa enemmän sähköä Espanjaan kuin toi Espanjasta.

Lisää hiilivoimaa on raportin mukaan rakennettu tai rakenteilla nykyisistä sähköntuojamaista myös esimerkiksi Turkkiin, Bosnia ja Hertsegovinaan ja Serbiaan. EU-maat aikovat lisäksi rakentaa uusia sähköyhteyksiä Egyptiin, Moldovaan, Tunisiaan, Libyaan ja Israeliin, joissa ei ole hintaa hiilelle. Yhteydet lisäisivät raportin mukaan hiilisähkön tuontia entisestään.

Sähköntuonti EU:hun on viime vuosina kasvanut nopeasti samaan aikaan, kun päästöoikeuksien hinta on noussut. Vuonna 2017 sähkön nettotuonti eli tuonnin ja viennin erotus oli Sandbagin raportin mukaan kolme terawattituntia ja viime vuonna jo 21 terawattituntia.


Suurin sähkön tuojamaa EU:n ulkopuolelta on raportin mukaan Suomi. Suomi ostaa eniten sähköä pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta mutta myös Venäjältä, joka tuottaa suuren osan sähköstään fossiilisilla polttoaineilla. Venäjällä ei ole käytössä hiilen hinnoittelua kuten päästökauppaa.

Raportti nimeääkin Suomen yhdeksi EU-maista, jotka ovat asettaneet omille päästöilleen tiukkoja rajoituksia mutta tuovat samaan aikaan hiilivoimalla tuotettua sähköä ulkomailta. Suomi aikoo luopua omassa energiantuotannossaan kivihiilestä vuoteen 2029 mennessä, ja tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Venäjällä tuotetaan paljon hiilivoimaa, mutta Suomeen sitä ei suomalaisten tietojen mukaan tällä haavaa tule.

Venäjältä tulee sähköä Suomeen kolmella yhteydellä. Inarin ja Imatran kautta tulee sähköä kahdesta pienestä linjasta, jotka on kytketty venäläisiin vesivoimaloihin. Niitä pitkin tulee 10–15 prosenttia tuonnista, kertoo energiayhtiö Fortumin analyytikko Riku Merikoski.

Loppu 85–90 prosenttia tulee Vainikkalan kautta Leningradin alueen kantaverkosta. Alueen sähköstä arviolta kaksi kolmasosaa tuotetaan maakaasulla ja kolmasosa ydinvoimalla. Noin puolet venäläisestä tuontisähköstä on siis tuotettu fossiilisella polttoaineella kaasulla, Merikoski toteaa.

Maakaasun päästöt ovat pienemmät kuin kivihiilen.

Suomen sähkönkulutuksesta lähes neljännes oli viime vuonna tuontisähköä, käy ilmi Energiateollisuuden tilastoista. Tuontisähkö oli toiseksi suurin sähkönlähde ydinvoiman jälkeen. Venäjältä on tuotu sähköä pitkään, ja takavuosina tuonti on ollut suurempaa kuin nyt.

Eniten sähköä EU:hun tuodaan Venäjältä, Ukrainasta ja Länsi-Balkanilta. Ukraina on 11 tuontimaasta ainoa, jossa hiilipäästöjä on hinnoiteltu jollain tavalla. Suurimmat tuojamaat ovat Suomi, Liettua, Kreikka ja Unkari.



Raportin mukaan EU:n tuontisähkö aiheutti viime vuonna ilmakehään arviolta noin 26 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Jos kaikki tuotu sähkö olisi ollut EU:n päästökaupan piirissä, sen hinta päästökaupassa olisi ollut yhteensä 630 miljoonaa euroa. Tämän summan EU-maat siis ”säästivät” tuomalla sähköä EU:n ulkopuolelta.

Koko päästökaupan tuotto oli viime vuonna 14 miljardia euroa. Sähköntuotanto on vain yksi osa päästökauppaa, johon kuuluvat energiantuotannon lisäksi saastuttava teollisuus ja lentoliikenne.

Ajatushautomon asiantuntijat suosittavat ratkaisuksi hiilivuotoon, että tuontisähköstä alettaisiin periä EU:n ulkorajoilla hiilidioksidipäästöihin perustuvaa hintaa. Heidän mukaansa tämä estäisi päästöjen ulkoistamisen ja kannustaisi naapurimaita ottamaan käyttöön omia hiilenhinnoittelujärjestelmiään.

EU:n tuore komissio selvittää hiilitulleja osana vihreän kasvun green deal -ohjelmaansa. Hiilitullit koskisivat muutakin kuin sähköä.

Sähköntuotanto on vain yksi osa EU:n päästökauppaa, eikä sen tuontia pitäisi lähteä erikseen hinnoittelemaan, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki. Hiilitulleihin liittyy EK:n mielestä ylipäätään paljon ongelmia.

Energiantuotannossa hiilivuodosta on hänen mukaansa toistaiseksi puhuttu vähemmän kuin teollisuudessa. Teollisuudelle jaetaan ilmaiseksi päästöoikeuksia, jotta tuotantolaitoksia ei siirrettäisi EU:n päästökaupan ulkopuolisiin maihin ja jotta kokonaispäästöt eivät kasvaisi. Energiantuotannossa ilmaisjakoa ei ole.

Ruohomäen mielestä paras keino hillitä hiilivuotoa olisi, että EU:n lisäksi muukin maailma ottaisi käyttöön hiilen hinnoittelun.

”Hiilivuoto on epätasaisen ilmastopolitiikan ongelma. On tiukkoja maantieteellisiä alueita, joilla toimitaan tietyllä tavalla.”

Suomi on osa pohjoismaista sähkömarkkinaa, ja sähköä tuodaan tarpeen mukaan muun muassa Ruotsista tai Venäjältä sen mukaan, mistä halvimmalla sähköä tarjotaan. Sähkön käyttäjä ei voi valita, mistä tuotua sähköä hän käyttää, vaan maksaa aina sähkön hinnassa päästöoikeuden hinnan.

Aikoinaan näytti siltä, että kun Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktori valmistuu, sähköä riittää hyvin vientiinkin. Tilanne on voimalan valmistumista odotellessa kuitenkin muuttunut, kun kivihiilen käyttö on vähentynyt ja loppuu vuosikymmenen loppuun mennessä kokonaan.

Tuontia tarvitaan Ruohomäen mukaan tulevaisuudessakin tasaamaan kulutuspiikkejä ja hintaa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    3. 3

      Tampereen yliopisto puuttui sen logosta tehtyyn pilaversioon ”uhittelevalla” kirjeellä – Some reagoi omilla versioillaan ”tuninaamasta”

    4. 4

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    5. 5

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    3. 3

      Syöpäpotilaille ruokavalio­hoitoa antanut lääkäri Antti Heikkilä sai varoituksen

    4. 4

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    5. 5

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    5. 5

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    6. Näytä lisää