Suomi pitää perää Pohjoismaiden vertailussa: Alhaisin syntyvyys, vanhin väestö ja kurjistuvat syrjäseudut - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Suomi pitää perää Pohjoismaiden vertailussa: Alhaisin syntyvyys, vanhin väestö ja kurjistuvat syrjäseudut

Pohjoismaiden ministerineuvoston vertailuraportti ei ole suomalaiselle mukavaa luettavaa.

Suomessa on muun muassa Pohjoismaiden alhaisin syntyvyys ja nopeiten vanheneva väestö.

Suomessa on muun muassa Pohjoismaiden alhaisin syntyvyys ja nopeiten vanheneva väestö. Kuva: Roni Lehti, Vesa Moilanen ja Irene Stachon / Lehtikuva

Julkaistu: 5.2. 2:00, Päivitetty 5.2. 8:53

Tukholma

Pohjoismaiden ministerineuvosto julkaisi tiistaina State of the Nordic Region 2020 -vertailuraporttinsa. Suomi erottuu siinä selvästi muista Pohjoismaista.

Valitettavasti ei kuitenkaan edukseen.

Suomessa on Pohjoismaiden alhaisin syntyvyys ja nopeiten vanheneva väestö.

Lisäksi käytettävissä olevat tulot ovat vuosina 2011–2017 laskeneet lähes puolessa Suomen kunnista. Muissa Pohjoismaissa tulot ovat nousseet kaikkialla, myös syrjäseuduilla.

”Väestön ikääntyminen on Suomessa huomattavasti voimakkaampaa kuin muissa Pohjoismaissa. Etenkin se näkyy maaseudulla”, sanoo tutkimuskeskus Nordregion vanhempi tutkija Mats Stjernberg. Hän kirjoitti raportin väestöä koskevan kappaleen.

”Suomessa maan sisäiset erot ovat aika merkittäviä. Kasvavia kaupunkiseutuja on kourallinen, ja iso osa kunnista on muuttotappiopaikkakuntia.”

Ruotsissakin on tyhenevää maaseutua. Torpshammarin kylä sijaitsee Ruotsin maantieteellisessä keskipisteessä.

Ruotsissakin on tyhenevää maaseutua. Torpshammarin kylä sijaitsee Ruotsin maantieteellisessä keskipisteessä. Kuva: Magnus Laupa

Raportin lopussa on vertailu Pohjoismaiden alueiden kehitysvoimasta. Sekään ei mairittele Suomea. Alueet on pantu järjestykseen vertailemalla väestönkehitystä, työmarkkinoita ja taloutta.

Häntäpaikan ottaa Suomen Etelä-Savo. Toiseksi viimeinen on Kymenlaakso, kolmanneksi viimeinen Kainuu, neljänneksi viimeinen Pohjois-Karjala. Vasta viidenneksi viimeiseltä paikalta löytyy ei-suomalainen alue: Ruotsin Blekinge.

Helsingin alue menestyy Suomen alueista parhaiten, mutta jää kuitenkin jälkeen Pohjoismaiden muista pääkaupunkiseuduista. Kärjessä on Oslo.

Myönteisesti Suomi erottuu raportissa tasaisen tulonjakonsa ja kunnianhimoisten ilmastotavoitteidensa vuoksi.

Maanantaina Suomen hallitus ilmoitti perustavansa ilmastorahaston ja turvetyöryhmän.

Väestö vanhenee

Väki vanhenee, nuoret muuttavat kaupunkeihin ja syntyvyys laskee. Nämä kolme trendiä pätevät kaikkiin Pohjoismaihin. Erityisen vahvasti ne kuitenkin pätevät Suomeen.

Vanheneminen näkyy kartassa, joka kuvaa Pohjoismaiden kuntien huoltosuhdetta. Suomessa on 69 kuntaa, joissa iäkkään väestön määrä suhteessa aktiivi-ikäiseen väestöön oli viime vuonna yli 30 prosenttia. Nämä kunnat sijoittuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen ja Suomen sisäosiin.

Iäkkäiksi laskettiin tässä tarkastelussa ihmiset, joilla on alueensa elinajanodotteen mukaan alle 15 vuotta elämää jäljellä. Aktiivi-ikäisiksi laskettiin loput yli 15-vuotiaat ihmiset.

Ruotsissa tällaisia vaikean huoltosuhteen kuntia oli 25. Muissa Pohjoismaissa niitä oli hyvin vähän.

Ruotsissa moni eläkeikäinen jatkaa työntekoa. 72-vuotias Bernt Orestål (oik) on töissä huoltomiehenä tuetun asumisen keskuksessa Danderydissä. Hän tekee töitä senioreita välittävän henkilöstövuokrausyrityksen kautta.

Ruotsissa moni eläkeikäinen jatkaa työntekoa. 72-vuotias Bernt Orestål (oik) on töissä huoltomiehenä tuetun asumisen keskuksessa Danderydissä. Hän tekee töitä senioreita välittävän henkilöstövuokrausyrityksen kautta. Kuva: Magnus Laupa

Kaikissa Pohjoismaissa ikääntyminen vaatii toimia, joilla ihmisten viimeisiin vuosiin saadaan lisää terveyttä.

65-vuotiaiden elinajanodote on suuressa osassa Suomea Pohjoismaiden keskiarvoa alempi. Lisäksi Suomessa erot miesten ja naisten elinajanodotteessa ovat suurempia kuin muualla Pohjoismaissa.

Suomessa maahanmuutto on nuorentanut väestöä vähemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa.

Tutkija Stjernbergin mukaan Suomen ikääntyminen ei todennäköisesti etene nykyistä vauhtia hamaan ikuisuuteen.

”Sehän hieman tasaantuu, kun suuret ikäluokat eivät enää ole keskuudessamme”, hän sanoo. Suurilla ikäluokilla tarkoitetaan pian sodan jälkeen syntynyttä sukupolvea.

”Mutta niin kauan kuin syntyvyys pysyy alhaalla, meillä tulee olemaan entistä enemmän vanhoja ikäluokkia.”

Norja tulee ohi

Pohjoismaiden suuruusjärjestys on menossa uusiksi. Nykyään Suomi (5,5 miljoonaa) on väestöltään kolmanneksi suurin Pohjoismaa Ruotsin (10,3 miljoonaa) ja Tanskan (5,8 miljoonaa) jälkeen.

Norja on kuitenkin tulossa Suomen ohi. Norjan väestö kasvoi vuosina 1990–2019 yli miljoonalla asukkaalla, kun Suomi kasvoi noin puolella miljoonalla. Nykyään Norjassa on vajaat 5,4 miljoonaa asukasta.

Kuvituskuva

Kuluneen 20 vuoden aikana Pohjoismaiden väestönkasvusta noin kaksi kolmasosaa on tullut maahanmuutosta. Ruotsin väestöä maahanmuutto kasvatti jopa 1,3 miljoonalla.

Suomen väestönkasvu jakautui melko lailla tasan luonnollisen kasvun ja maahanmuuton välillä.

Syntyvyys laskee

Suomessa on Pohjoismaiden matalin syntyvyys. Tilastohistorian pohjalukemat saavutettiin myös Norjassa ja Islannissa.

Jotta väestö korvaisi itsensä, syntyvyyden pitäisi olla naista kohti noin 2,1. Nykyään tämän luvun yli pääsee Pohjoismaissa vain Färsaaret.

Suomessa luku on pudonnut nopeasti ja on 1,4. Ruotsissa syntyvyys on 1,76 ja Tanskassa 1,72.

Ruotsissa syntyvyys on pohjoismaalaisittain korkeaa. Jenny Sörman auttoi Wihlgot- ja Elwin-poikia aamutoimissa Nackassa lokakuussa. Perheeseen kuuluu myös alle vuoden ikäinen Melker.

Ruotsissa syntyvyys on pohjoismaalaisittain korkeaa. Jenny Sörman auttoi Wihlgot- ja Elwin-poikia aamutoimissa Nackassa lokakuussa. Perheeseen kuuluu myös alle vuoden ikäinen Melker. Kuva: Magnus Laupa

Syntymien laskua on vaikea selittää poliittisella järjestelmällä. Pohjoismaat tukevat vanhemmuutta paremmin kuin mikään muu alue maailmassa.

Pohjoismaiden pisimmät vanhempainvapaat tarjoaa Ruotsi: 34 viikkoa molemmille vanhemmille. 21 viikkoa näistä yhteensä 68 viikosta voi siirtää vanhemmalta toiselle. Suomessa viikkoja on tarjolla yhteensä 52.

Isien käyttämän vanhempainvapaan osuus kasvaa kaikissa Pohjoismaissa. Korkein se on Islannissa (30 %) ja Ruotsissa (27 %) ja matalin Suomessa (11 %) ja Tanskassa (10 %).

Yksi syy syntyvyyden laskuun on, että lapsia päätetään hankkia aiempaa myöhemmin, esimerkiksi pitkän koulutuksen jälkeen. Alle 25-vuotiaiden synnytysten määrä vähenee kaikissa Pohjoismaissa samalla kun yli 35-vuotiaiden synnytysten määrä kasvaa.

Suomi yksin tulovertailussa

Raportti vertasi myös Pohjoismaiden asukkaiden elintason kehitystä vuosina 2011–2017. Mittarina oli kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, eli tulot verojen ja veroluonteisten maksujen jälkeen. Raportin mukaan tulokset Suomen kohdalla ovat ”silmiinpistäviä”.

Käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet lähes puolessa Suomen kunnista samalla kun ne ovat nousseet kaikissa kunnissa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa ja Grönlannissa.

”Tämä kielteinen kehitys johtui pitkälti 2010-luvun alun pitkittyneestä taantumasta, kun rakenteellinen kriisi iski teollisuuteen”, raportissa kirjoitetaan.

Selityksiä Suomen muita hitaammalle toipumiselle on haettu muun muassa Suomen viennin erilaisesta rakenteesta: Suomi vie suuria investointitavaroita, joiden kysyntä pysyi pitkään matalalla.

Ruotsi vie paljon kulutushyödykkeitä. Muissa Pohjoismaissa uuteen tilanteeseen sopeutumista saattoi osittain helpottaa myös oma valuutta.

Tukholman alueella kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot ovat Pohjoismaiden kärkiluokkaa. Tukholmalaisia jouluostoksilla Tukholman NK-tavaratalossa joulun 2019 alla.

Tukholman alueella kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot ovat Pohjoismaiden kärkiluokkaa. Tukholmalaisia jouluostoksilla Tukholman NK-tavaratalossa joulun 2019 alla. Kuva: Magnus Laupa

Oma osansa Suomen monien kuntien huonossa tulokehityksessä oli myös kiivaalla maaltamuutolla ja työttömyyden kasvulla, joka saavutti huippunsa vuonna 2015.

Pohjoismaiden suurimmat käytettävissä olevat tulot löytyvät keskimäärin Tukholman ja Kööpenhaminan alueilta.

Kommentti|Huolestuttava tulos hyvässä seurassa

Bernt Orestål, 72, menee joka aamu seitsemäksi töihin, jottei Oktober­festeillä tarvitsisi pihistellä – Miksi Ruotsi on yli­voimainen senioreiden työllistämisessä?

Suomi otti taas lisävelkaa, Ruotsilla jäi jälleen rahaa yli: Mistä ero syntyy?

Ruotsin maaseutu voi paremmin kuin Suomen maaseutu, mutta miksi? Matkustimme Ruotsin keskipisteeseen ja selvitimme, mitä länsinaapurissa tehdään oikein

Seuraa uutisia tästä aiheesta