Venäjä ja Turkki riitelevät julkisesti Syyriasta – puoli miljoonaa siviiliä on paennut kapinallisten viimeisestä linnakkeesta Idlibistä - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat

Venäjä ja Turkki riitelevät julkisesti Syyriasta – puoli miljoonaa siviiliä on paennut kapinallisten viimeisestä linnakkeesta Idlibistä

Konfliktin on pelätty laajenevan sen jälkeen, kun Syyrian ja Turkin joukot pommittivat toisiaan alkuviikosta Idlibissä. Keskiviikkona Turkin presidentti Erdoğan uhkasi Turkin ajavan Syyrian joukot kapinallisalueelta.

Pojat seurasivat ihmisten pakenemista taistelujen tieltä Hazanon kaupungissa Idlibissä maanantaina. Kuva: Aaref Watad / AFP

Julkaistu: 6.2. 2:00, Päivitetty 6.2. 6:25

Moskova

Syyrian hallituksen joukkojen nopea eteneminen maan viimeisellä kapinallisalueella Idlibissä on pakottanut jo sadattuhannet ihmiset pakenemaan.

YK:n mukaan määrä on yksi isoimmista koko yhdeksän vuotta kestäneen Syyrian sodan aikana.

”Joulukuun ensimmäisen päivän jälkeen noin 520 000 ihmistä on jättänyt kotinsa. Heistä laaja enemmistö – 80 prosenttia – on naisia ja lapsia”, YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto tiedottaja David Swanson kertoi tiistaina.

Syyrian joukkojen ja niitä tukevan Venäjän joulukuussa uudelleen alkanut hyökkäys onkin ollut raju. Maahyökkäystä ovat edeltäneet Venäjän laajat ilmapommitukset, joissa ei ole vältetty siviilikohteita.

Siviilien kohtalo on tällä viikolla kuitenkin jäänyt sivuosaan, sillä maanantaina Syyrian ja Turkin joukot pommittivat Idlibissä toisiaan.

Kuolonuhreja vaatinut yhteenotto herätti pelkoa konfliktin laajenemisesta. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan varoitti jo viime viikolla Turkin voivan käyttää sotavoimaa, mikäli Syyrian hallitus jatkaa etenemistään Idlibissä.

”Se on tietenkin äärimmäisen huolestuttava muutos konfliktin luonteessa”, YK:n pääsihteeri António Guterres sanoi Syyrian ja Turkin yhteenotoista uutistoimisto AFP:n mukaan.

YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuu torstaina hätäkokoukseen asian takia.

Yhteenotot ovat jatkuneet yhä Saraqebin kaupungissa, jota Syyria yrittää saada haltuunsa. Kaupunki sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla kahden moottoritien risteyksessä.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Erdoğan uudisti uhkauksensa keskiviikkona. Hän sanoi Turkin ajavan Syyrian joukot pois Idlibistä, elleivät ne ole vetäytyneet helmikuun loppuun mennessä.

Samalla Turkki ja Venäjä ovat kiistelleet julkisuudessa jo viikon ajan poikkeukselliseen näkyvästi Idlibistä. Maat ovat jo vuosia esiintyneet Syyrian suhteen sovinnollisina, vaikka ovat siellä vastakkaisilla puolilla. Venäjä tukee Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia, Turkki kapinallisia.

Idlibistä on jo pitkään puhuttu Syyrian sodan viimeisenä isona taisteluna. Valtaamalla sen Syyrian hallitus todennäköisesti musertaisi käytännössä lopullisesti vuonna 2011 alkaneen kapinan.

Kapinallisten hallitsemalla alueella Idlibin maakunnassa ja sen ympäristössä asuu noin kolme miljoonaa ihmistä, joista lähes puolet on sinne muualta Syyriasta tulleita siviilejä.

Alueella on myös paljon muualta Syyriasta tulleita kapinallistaistelijoita. Kapinallisalueita vallannut Syyrian hallitus on siirtänyt sinne bussikyydeillä kapinallistaistelijat, jotka eivät halunneet antautua. Heistä huomattava osa on jihadisteja.

Suurinta osaa maakunnasta hallitseekin jihadistiryhmä Hayat Tahrir al-Sham (HTS), joka tunnettiin aiemmin nimellä al-Nusran rintama. Ennen nimenvaihdosta se oli avoimesti terroristiverkosto al-Qaidan liittolainen, mutta ryhmä sanoo katkaisseensa kytköksen. Idlibissä on myös terroristijärjestö Isisin taistelijoita.

Jihadistien lisäksi alueella on myös Turkin tukemia, Vapaan Syyrian armeijaan kuuluvia ryhmittymiä.

Koko Idlibin valtauksen on pelätty johtavan verenvuodatukseen ja laajaan humanitääriseen kriisiin, joka todennäköisesti laajenisi myös rajan yli Turkkiin.

Samalla alueelle syntynyt jihadistikeskittymä saattaisi hajota ja levitä myös Lähi-idän ulkopuolelle.

Turkki ei periaatteessa halua al-Assadin saavan aluetta haltuunsa, mutta isossa roolissa on myös pelko pakolaisaallosta. Erdoğanin mukaan Turkki ei voi ottaa Syyriasta enää enempää pakolaisia, joita Turkissa on jo 3,6 miljoonaa. Sunnuntaina hän sanoi, että ongelma laajenisi siksi myös EU:hun.

Al-Assad haluaisi alueen pian haltuunsa.

Venäjän kansainvälisten asioiden neuvosto -ajatushautomon tutkija Anton Mardasov sanoi Nezavisimaja Gazetalle, että Venäjä etsii edelleen tasapainoa suhteessaan Turkin ja Syyrian johtoihin.

”Näiden kahden tehtävän yhteensovittaminen on vaikeaa, ottaen huomioon Venäjän Syyrian-politiikan erikoispiirteen eli sen, että Venäjän armeija ja tiedusteluelimet ovat työntäneet diplomaatit taka-alalle”, hän sanoi.

Tähän asti Venäjä on kallistunut Idlibin suhteen enemmän Turkin kannalle. Se sopi vuonna 2017 Astanassa Turkin ja Iranin kanssa Idlibin tilanteen rauhoittamisesta. Seuraavana vuonna Venäjä ja Turkki vahvistivat sopimuksen, mikä esti Syyrian hyökkäyksen.

Sopimusten perusteella Turkilla on Idlibissä 12 tarkkailupistettä. Niistä osa on nyt jäänyt Syyrian hallituksen valtaaman alueen sisään.

Maanantaina turkkilaissaattue oli matkalla tällaiselle tarkkailupisteelle, kun Syyrian joukot pommittivat sitä. Turkin mukaan se oli kertonut saattueesta etukäteen, minkä Venäjä kiisti.

Turkin ja Venäjän sopimus on kuitenkin ollut kasvavan paineen alla jo pitkään. Se tuli selväksi viime keväänä, kun Syyria ja Venäjä aloittivat ensimmäisen laajan hyökkäyksen.

Osana sopimusta Turkin piti muodostaa kapinallisalueen ympärille 15–20 kilometrin suojavyöhyke, jolla ei ole raskasta aseistusta eikä jihadisteja. Samalla Turkin piti taata, että M4- ja M5-moottoritiet ovat turvallisia.

Turkilla ja Venäjällä on riitaa siitä, kuinka hyvin sopimusta on noudatettu. Turkin mielestä Venäjä rikkoo sitä ilmapommituksillaan, Venäjän mukaan Turkki ei ole pannut jihadisteja kuriin vaan näiden asema on vain vahvistunut.

Venäjän mukaan kapinalliset tekevätkin edelleen lennokkihyökkäyksiä paitsi Syyrian joukkoja vastaan myös Venäjän Hmelnimin lentotukikohtaan.

Venäjän ja Turkin viime päivien julkinen kiistely on ollut terävintä sitten vuoden 2016, jolloin maiden välit jäätyivät Turkin ammuttua alas venäläisen sotakoneen.

Sitä on käyty myös korkealla tasolla. Viime viikolla Erdoğan syytti Venäjää sopimusrikosta, tiistaina Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov taas sanoi hallituksen Rossijskaja Gazeta -lehdessä, ettei Turkki ole noudattanut sopimuksen avainkohtia.

Se on näkynyt myös venäläisissä viestimissä, joissa Turkkia on syytetty Syyriassa olevien terroristijärjestöjen tukemisesta. Esimerkiksi valtiolliset uutistoimistot Tass ja Ria Novosti kertoivat tiistaina Aleppon lähellä kiinniotetuista HTS:n taistelijoista, jotka niiden mukaan kuulusteluissa puhuivat Turkin viranomaisten rahallisesta tuesta.

Keskiviikkona Nezavisimaja Gazeta puolestaan kertoi, että lauantaina Aleppon lähellä kuolleet neljä turvallisuuspalvelu erikoisosaston FSB:n työntekijää olisivat saaneet surmansa Turkin tukemien kapinallisten hyökkäyksessä.

Myös Turkissa hallituksen lehdet ovat arvostelleet Venäjää aiempaa enemmän. Erdoğan vieraili tiistaina Kiovassa, jossa hän muistutti pitävänsä Krimin miehitystä laittomana.

Asiantuntijoiden mukaan Venäjän ja Turkin kiistan syvyyttä ja laajuutta on kuitenkin vielä liian aikaista arvioida.

Tiistai-iltana kiista siirtyi perinteiseen tapaan ”käsiohjaukseen”, kun Erdoğan ja Putin puhuivat puhelimessa. Molemmat osapuolet raportoivat keskustelusta neutraaliin ja lähes sopuisaan sävyyn.

”Moskova lähtee siitä, että se ratkaisee asian Turkin johdon kanssa pahimmassakin mahdollisessa tilanteessa”, Mardasov arveli.

Venäjällä ja Turkilla on muitakin asioita kuin Idlib. Niiden kauppa ja yhteydenpito on vilkasta. Molemmat pyrkivät ottamaan aiempaa näkyvämpää roolia Libyassa. Turkki on hankkinut Venäjältä ilmatorjunta-aseistusta, vaikka kuuluukin sotilasliitto Natoon.

Niiden johtajilla näyttää myös olevan yhtenäinen käsitys siitä, miten valtioita pitää johtaa.

Syyriassa al-Assad haluaisi koko Idlibin alueen pikaisesti hallintaansa. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, riittääkö Venäjälle jihadistien työntäminen syvemmälle ja moottoriteiden valtaaminen.

YK:n mukaan pelkkä moottoriteiden valtaaminen tarkoittaisi, että 280 000 ihmistä lisää joutuisi lähtemään pakoon.

Pakoon lähteneiden tilanne on YK:n mukaan ankea. Useimmilla on mukanaan vain vähän omaisuutta, talviset olosuhteet ovat karuja, eikä paikkaakaan juuri ole. Syyrian ja Venäjän kevään ja kesän hyökkäysten jäljiltä oli jo valmiiksi 400 000 ihmistä pakomatkalla.

”Pakenimme keskellä yötä, eikä meillä ole aavistustakaan, minne mennä”, Mohammad Banjat kertoi AFP:lle tiistaina.

Banjat, 34, kertoi paenneensa vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa pommituksia jo kolmatta kertaa parin päivän sisällä.

”Milloinkaan ei tiedä, koska ohjus tai kranaatti osuu.”

Syyrian sodan viimeinen luku on käsillä – ”Siitä voi tulla pahempaa kuin mitä näimme Aleppossa, Itä-Ghoutassa ja Raqqassa”

Erdoğan varoitti Eurooppaa uudesta pakolaistulvasta, väkivaltaisuudet Luoteis-Syyriassa pahenevat

Seuraa uutisia tästä aiheesta