Ulkomaat

Euroopan ykkös­diplomaatti ja Jutta Urpilaisen työpari on vihattu mies jopa pienessä kotikunnassaan

EU:n espanjalainen ulkosuhdejohtaja hieroo sopua Balkanilla, vaikka hänen kotimaansa ei tunnusta Kosovon itsenäisyyttä.

Euroopan uusi ykkösdiplomaatti tunnetaan epädiplomaattisuudestaan.

Joulukuussa Euroopan unionin ulkosuhdejohtajana aloitti espanjalainen sosiaalidemokraatti Josep Borrell, 72, jolle politiikka ei tarkoita kaverien keräämistä.

Edellisessä virassaan Espanjan ulkoministerinä hän suututti Kremlin kutsumalla Venäjää ”vanhaksi viholliseksi”. Amerikan alkuperäiskansojen hävittämistä hän vähätteli sanomalla, että Yhdysvaltain piti itsenäistyäkseen ”vain tappaa neljä intiaania”. Hänen mukaansa Yhdysvaltain johto puuttui Venezuelan kriisiin holtittomasti ”kuin cowboyt”.


Eurooppaa Borrell syytti siirtolaisasioissa ”strutsipolitiikasta” – siis pään panemisesta pensaaseen.

Nyt tämä otsikkoautomaatti saa itse johtaa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa työtoverinaan komissaari Jutta Urpilainen, jonka vastuulla on kehityspolitiikka ja Afrikka-suhteet.

Borrell vetää muun muassa ulkoasiainneuvostoa, jossa kokoontuvat jäsenmaiden ulkoministerit. Senkin hän – tietysti – haukkui Espanjan ulkoministerinä.

”Minusta ulkoasiainneuvosto on enemmänkin kyynelten laakso kuin päätöksenteon keskus”, Borrell arvioi European Council on Foreign Relations -ajatushautomon (ECFR) haastattelussa viime toukokuussa eurovaalien alla.

”Tyydymme vähään humanitaariseen apuun ja kerromme tuomitsevamme tilanteen, ja siinäpä se. – – Siitä tulee tunne, että Euroopalla on todella vähän kykyä vaikuttaa maailman asioihin.”

Kun tällaisten puheiden jälkeen tarttuu itse ohjaksiin, otteen sietäisi olla lujempi kuin edeltäjillä. Borrellin menestystä on liian aikaista arvioida, mutta kuten sopi odottaa, hän on ainakin rummuttanut vahvempaa ja yhtenäisempää EU:ta, joka olisi maailmallakin nykyistä suurempi mahti.

”Borrellilla on suurta kunnianhimoa – – ja luja temperamentti, joka voi olla avuksi – ellei hän samalla vieraannuta kaikkia”, arvioi Politico-verkkolehti, joka seuraa tarkasti EU-politiikkaa.

Miten näin räiskyvä espanjalainen saattoi tulla valituksi hillityn italialaisen Federica Mogherinin seuraajaksi?

Ensinnäkin Borrell on tavattoman kokenut.

Kotimaassaan hän on toiminut Espanjan hallituksen useiden virkojen lisäksi parikymmentä vuotta kansanedustajana ja vuoden verran opposition johtajana. Hän luopui voittamastaan sosialistipuolueen pääministeriehdokkuudesta vuoden 2000 vaaleissa, jotta puolue ei olisi kärsinyt korruptioskandaalista, joka koski kahta hänen entistä alaistaan talousministeriössä.

Borrell käänsi katseensa Eurooppaan ja profiloitui vuosina 2004–2007 europarlamentin puheenjohtajana. Tuolloin moni tykästyi hänen suoruuteensa. Euroopan sosiaalidemokraattien saksalainen johtohahmo Martin Schulz kertoi Politicon mukaan erään jäsenmaan johtajan sanoneen, että joka ikinen valtionpäämies ja hallituksen johtaja kuunteli hyvin tarkkaan, kun Borrell oli äänessä.


Toisekseen EU:n ulkopolitiikka päätyi nimenomaan sosiaalidemokraattien käsiin vaihtokauppana heidän tuestaan komission johtajaksi nimetylle saksalaiselle kristillisdemokraatille Ursula von der Leyenille.

Espanja on suurin EU-maa, jossa sosiaalidemokraatit johtavat hallitusta. Komission päänimitykset sommitteli Ranskan presidentti Emmanuel Macron, jonka on tulkittu pitävän Borrellista.



Borrell on nimennyt tärkeäksi painopisteekseen Länsi-Balkanin ja siellä erityisesti Kosovon ja Serbian suhteiden normalisoimisen, jota EU pitää edellytyksenä niiden jäsenyydelle unionissa. Sovun lykkääntyminen on luettu Borrellin edeltäjän Mogherinin suurimpiin epäonnistumisiin.

Muutkin Länsi-Balkanin maat ovat pettyneet EU:hun, joka on hillinnyt intoaan laajentua alueelle. Yhdysvallat taas on ottanut EU:lta roolia välittäjänä Kosovon ja Serbian välillä.

Borrell matkusti Kosovoon ja Serbiaan tammikuun lopussa. Hänen asemastaan tekee erityisen kiinnostavan se, että Espanja kuuluu niihin harvoihin EU-maihin, jotka eivät ole tunnustaneet Serbiasta irtautuneen Kosovon itsenäisyyttä. Espanja ei halua tarjota sytykkeitä separatismille omien rajojensa sisällä Kataloniassa ja Baskimaassa.

Politicon mukaan Borrell on kommentoinut ristiriitaista rooliaan sanomalla, että EU:n edustajana etusijalla on yhteinen etu, ei kansallinen. Hän on myös korostanut, että Kosovon itsenäisyyden tunnustaminen kuuluu valtioille eikä EU:lle ja näkemyseroistaan huolimatta kaikki jäsenmaat tunnustavat EU:n roolin tarpeellisuuden Kosovossa.

Borrell on syntynyt Kataloniassa, alle 3 000 asukkaan syrjäisessä La Pobla de Segurin kunnassa Pyreneiden juurella. Hän on leipurin poika, joka urakoi kandidaatintutkinnon ilma- ja avaruustekniikasta sekä taloustieteistä Madridissa. Lisäksi hänellä on maisterintutkinnot öljytaloudesta ja -tekniikasta Pariisissa sekä sovelletusta matematiikasta Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa.

Akateeminen ura vaihtui politiikkaan, mutta edes näkyvä asema Espanjan ja Euroopan päätöspöydissä ei taida riittää Borrellilla asemaan synnyinpaikkansa kuuluisimpana poikana. Samalta seudulta on nimittäin kotoisin myös koko jalkapallomaailman tuntema Espanjan maajoukkueen ja FC Barcelonan entinen tähtipuolustaja Carles Puyol.



Varmaa on, että Borrell ei ole ainakaan kunnan pidetyin lähettiläs. Kunnanvaltuusto aikoo panna asukkaat äänestämään, pitäisikö Borrellin mukaan nimetyn kadun nimi vaihtaa.

Epäsuosio johtuu siitä, että Borrell vastustaa Katalonian itsenäistymispyrkimyksiä, jotka ovat johtaneet Espanjan syvään poliittiseen kriisiin, mutta La Pobla de Segur on itsenäisyysmielisintä maaseutua. Viime aluevaaleissa vuoden 2017 joulukuussa peräti 77 prosenttia kunnan äänestäjistä tuki itsenäisyysmielisiä puolueita.

Borrell on kirjoittanut kirjan ampuakseen alas väitteitä itsenäistymisen taloudellisista hyödyistä ja haukkunut itsenäisyysmielisen kansanedustajan argumentteja ”sahanpuruksi ja lannaksi”. Hänen terävän kielensä ja vaikutusvaltansa takia Katalonian itsenäisyysliike suorastaan vihaa häntä.


”Borrellin kausi Espanjan hallituksessa tullaan muistamaan hänen johtamastaan ristiretkestä Katalonian itsenäisyysliikettä vastaan”, kirjoitti separatistinen verkkolehti El Nacional Borrellin luovuttua ulkoministerin salkusta.

Ulkoministerinä Borrell usutti Espanjan diplomaatteja haastamaan itsenäisyysmielisten sanomaa ulkomaisissa viestimissä, kun hänen edeltäjänsä olivat yrittäneet vältellä koko aihetta.

Viime maaliskuussa Borrell keskeytti Saksan ulkomaankanavan Deutsche Wellen haastattelun aiheesta, koska hän ilmeisesti piti kysymyksiä asenteellisina.

Politicon mukaan Borrell on kiistänyt kokevansa sen enempää espanjalaista kuin katalonialaistakaan kansallismielisyyttä mutta tuntevansa itsensä silti yhtä lailla espanjalaiseksi kuin katalonialaiseksi.

Borrell harmitteli ECFR:n haastattelussa, että itsenäisyysmieliset esiintyvät kaikkien katalonialaisten edustajina.

”Kaikki Euroopan sosiaalidemokraateista vasemmalle ovat omaksuneet ajatuksen sorretusta kansasta, joka haluaa vapautensa takaisin”, hän sanoi.

”Joka kerta, kun joku sanoo minulle, että ’katalonialaiset haluavat itsenäisyyttä, miksei sitä voi antaa heille’, vastaan: ’Hetkinen. Eivät katalonialaiset. Jotkut katalonialaiset.’ Itsenäisyyttä kannattavat katalonialaiset, joita on alle 50 prosenttia, – – ovat onnistuneet virallistamaan käsityksen, että katalonialaiset haluavat itsenäisyyttä ja itsevaltainen sortohallinto estää sen.”

Todellisuudessa itsenäisyyden kannattajilla ja vastustajilla ei ole moneen vuoteen ollut takanaan katalonialaisten enemmistöä, sillä kantaansa päättämättömiä on ratkaisevan paljon.

Kun aluehallinnon alainen tutkimuslaitos on mitannut asiaa yksinkertaisella kyllä tai ei -kysymyksellä, sekä vastustajien että kannattajien osuudet ovat pysyneet 40–50 prosentissa ja enimmillään muutaman prosenttiyksikön päässä toisistaan. Johtoasema on vieläpä vaihdellut.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Josep Borrell


 Syntynyt La Pobla de Segurissa Espanjan Kataloniassa vuonna 1947.

 Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja Euroopan komission varapuheenjohtaja joulukuusta 2019.

 Espanjan ulkoministeri 2018–2019.

 Euroopan parlamentin puheenjohtaja 2004–2007.

 Espanjan edustajainhuoneen jäsen 1986–2004.

 Espanjan rakennus- ja liikenneministeri 1991–1996.

 Puhuu katalaania, espanjaa, englantia, ranskaa ja italiaa.

 Otti viime vuonna Espanjan kansalaisuuden rinnalle Argentiinan kansalaisuuden kunnioittaakseen leipuri-isäänsä, joka oli paluumuuttaja Argentiinasta.

 Tapasi ensimmäisen vaimonsa, ranskalaisen yhteiskuntatieteilijän Carolina Mayeurin, parikymppisenä kibbutsilla Israelissa. Heillä on kaksi lasta. Nykyinen vaimo Cristina Narbona on Espanjan senaatin varapuheenjohtaja ja Espanjan hallitusta johtavan sosialistipuolueen puheenjohtaja.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miten toimia vihamielisen ihmisen edessä? Psykoterapeutti kertoo tekniikan, joka rauhoittaa mielen uhkaavassa tilanteessa

      Tilaajille
    2. 2

      Stylisti Teuvo Lomanille ehdollista vankeutta 13-vuotiaan pojan törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä

    3. 3

      Pörssipaniikki pyyhkinyt jo yli 4,5 biljoonaa euroa maailman osakkeiden arvosta: HS seuraa markkinoiden kylmää kyytiä hetki hetkeltä

    4. 4

      Ensin Onni, 3, yski ja sitten vaimeni – Hädän hetkellä ensimmäiset minuutit ratkaisevat, mutta juuri silloin moni hyytyy

      Tilaajille
    5. 5

      Uuni tekee kasviksille ihmeitä: taulukko näyttää, kauanko kasviksia kannattaa paahtaa, jotta niihin saa eniten makua

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    2. 2

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    3. 3

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    4. 4

      Ensin Onni, 3, yski ja sitten vaimeni – Hädän hetkellä ensimmäiset minuutit ratkaisevat, mutta juuri silloin moni hyytyy

      Tilaajille
    5. 5

      Mitä varten te olette siellä, kysyi Terttu Paavola pihalleen putkahtaneelta ihmisjoukolta – Mobiilipeli ajoi asukkaat raivon partaalle Vantaalla

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää