Addis Abeba
Etiopian entistä keisarinpalatsia ympäröivällä puistoalueella vastaan tulee pääministeri Abiy Ahmed. Hän kaappaa Suomen suurlähettilään Helena Airaksisen tuttavallisesti kainaloonsa, otattaa itsestään kuvia paikalle sattuneiden lasten kanssa ja kustantaa lähettilään seurueelle kahvit läheisessä kahvilassa.
Abiyn kohtaaminen ei ole merkityksetöntä. Ainakin se tekee vaikutuksen ulkoministeriön kehityshankkeisiin Etiopiassa tutustuvaan suomalaisryhmään, jossa on kansanedustajia, virkamiehiä, yritysten edustajia ja muutama journalisti.
Suomi haluaa nostaa kansainvälistä profiiliaan ja olla ”kokoaan suurempi” myös Afrikassa, itse asiassa erityisesti Afrikassa.
Afrikan manner näkyy ja kuuluu Suomen hallitusohjelmassa, puheissa, presidentin matkakohteissa, lupauksissa lisärahoista, ja myös EU-politiikassa.
Entisen keisarinpalatsin puistikossa, nykyisin yhtenäisyyden puistossa, Suomen suurlähettiläs Helena Airaksinen kohtasi Etiopian pääministerin Abiy Ahmedin (oik) ja AU:n puhemiehen Moussa Fakin. Kuva: Kari Huhta
Abiy vuorostaan on nyt Afrikan mantereen näkyvin johtaja. Huhtikuussa 2018 Etiopian pääministeriksi nousut Abiy on uudistaja, joka solmi rauhan naapurimaan Eritrean kanssa, sai Nobelin rauhanpalkinnon ja aikoo järjestää vapaat vaalit elokuussa.
Ainakin keisarinpalatsin puistikossa näyttää siltä, että Suomen profiili Afrikassa on kohollaan. Keskustelukumppanina on myös Afrikan unionin AU:n komission puheenjohtaja tšadilainen Moussa Faki, jolle Abiy esitteli ”yhtenäisyyden puistoksi” kunnostettua aluetta.
Ilmeisesti presidentti Sauli Niinistön lokakuisesta vierailusta Etiopiaan jäi muutakin jälkeä kuin Suomen lähetystössä esillä oleva vuohentaljaan maalattu Niinistön muotokuva.
Etiopialainen taiteilija maalasi presidentti Sauli Niinistön muotokuva vuohentaljaan Niinistön lokakuisen Etiopian-vierailun kunniaksi. Kuva: Kari Huhta
Kilpailu näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta on kuitenkin nyt kovaa. Afrikkaan on meneillään ryntäys. Kiinalainen rahoitus tulee vastaan joka puolella myös Etiopiassa.
Ryntäyksessä on mukana vanhojen teollisuusmaiden lisäksi uusia yrittäjiä Turkista Etelä-Koreaan. Suomi on joukossa aika pieni tekijä, jonka rahapanokset ovat sadasosia suurimmista ja kaukana muiden pohjoismaidenkin tasosta.
Kyseessä ei ole vain perinteinen kilpailu raaka-aineista ja rikkauksista, vaikka myös siitä. Voitontavoittelun lisäksi ryntäys saa voimaa kauhukuvista siitä, mitä uhat sekasorrosta Afrikassa tarkoittaisivat toteutuessaan myös Euroopalle. Hallitsematon siirtolaisuus on uhkakuvista eniten esillä.
Suomi laatii parhaillaan uutta Afrikka-strategiaa, ja on mukana, kun EU laatii omaansa. Strategioista ei tule pulaa.
Nähdäkseen, miten Suomi pärjää ja mitä siitä seuraa, pitää katsoa, mitä Suomi tekee. Siihen Etiopia on hyvä kohde. Etiopia on Suomen toiseksi suurin kehitysapukohde. Sitä enemmän kehitysapua annetaan vain Afganistaniin. Etiopiassa vastaan tulee suuria kysymyksiä, jotka ovat merkittäviä kautta Afrikan, vaikka 55 valtion maanosasta ei saa kokokuvaa yhdestä paikasta.
Suomen kehitysapu Etiopialle oli viime vuonna 16 miljoona euroa ja nousee tänä vuonna parilla miljoonalla. Paikalla on myös kansalaisjärjestöjä.
Avun määrä suhteutuu suurvaltojen ja kansainvälisten rahoittajien satojen miljoonien eurojen käyttövarojen lisäksi Etiopian mittakaavaan. Kyseessä on Afrikan toiseksi väkirikkain valtio, ja yksi köyhimmistä. Väkiluvusta tiedetään vain, että se on yli sata miljoonaa, ja kasvaa.
Paras paikka aloittaa Suomen saavutusten tarkastelu on koulu, koska se on yksi Suomen antaman avun avainalue ja ratkaiseva sekä Etiopian että muunkin Afrikan tulevaisuudelle. Mittakaava tulee heti vastaan.
Meteli on kova, kun lapset pääsevät Gergin koulusta iltapäivällä. Koulussa opetetaan lapsia kahdessa vuorossa. Kuva: Kari Huhta
Addis Abeban lentokentän tuntumassa sijaitsevan Gergin alueen kahdeksanluokkaisessa ala-asteessa ja esikoulussa on yli 3 500 lasta. Alue on vähävaraista, mutta ei rutiköyhää.
Jo esikoululuokissa lapset istuvat ällistyttävän hyvässä järjestyksessä pulpeteissa ja toistavat opettajan tervehdykset yhteen ääneen. Ulkona meno on normaalin hälyisää.
Tilastojen mukaan enemmistö lapsista ei kuitenkaan opi lukemaan ensimmäisillä luokilla. Peruskoulu jää Etiopiassa kesken yli puolelta lapsista. Erityisesti tytöt aloittavat koulun yhä uudelleen jouduttuaan keskeyttämään sen.
Suomen roolina on osallistuminen kaikkiaan neljän miljoonan euron vuosittaisella panoksella satojen miljoonien eurojen kansainväliseen apuun, jonka varassa koko koulujärjestelmä toimii. Etiopia käyttää neljänneksen budjetista koulutukseen, mutta se ei riitä toiminnan rahoittamiseen.
Vaikuttavuutta voi hakea erikoistumalla, ja Suomi keskittyy tyttöjen koulutukseen ja ”inklusiivisen koulutukseen” eli apuun vammaisille, jotka jäävät yhä enimmäkseen koulujärjestelmän ulkopuolelle. Näyttönä edistyksestä paikalla on erityisopetuksen saanut opettaja Wodaje Getu. Hän kiertää viidessä koulussa levittämässä osaamista muun muassa viittomakielessä.
Tällaiseen opettamisen kehittämiseen koulutettuja osaajia on Suomessa kuitenkin vähän, eikä pisa-menestyksellä ole tässä mitään merkitystä.
Samaan aikaan Etiopian koulujärjestelmään tulee joka vuosi kaksi miljoona lasta lisää. Joka vuosi.
Ongelmat alkavat ennen koulua. Unicefin tietojen mukaan yli kolmasosa etiopialaisista alle viisivuotiaista lapsista kärsii kroonisen aliravitsemuksen vuoksi pienikasvuisuudesta, joka hidastaa myös lasten muuta kehitystä. Kyseessä on köyhyyden lieveilmiö kautta maailman.
Ongelma on pahimmillaan maaseudulla, missä 70-80 prosenttia etiopialaisista asuu, ja erityisesti Amharan osavaltiossa Etiopian pohjoisosassa. Pienikasvuisuuden vähenemisellä voi mitata kehitysyhteistyön vaikutusta ja Etiopian tulevaisuutta. EU:n arvion mukaan pienikasvuisuuteen johtava aliravitsemus on voitettavissa kahdessa vuosikymmenessä.
Askelet ovat pieniä ja tekniikka on yksinkertaista.
Robitin kylän ainoa kone on vanha meluisa maissipuimuri. Kuva: Kari Huhta
Maissipuimuri pärähtää käyntiin ensimmäisellä vetäisyllä Robitin kylässä Tanojärven tuntumassa Amharassa. Siihen koneiden esittely loppuu. Muita koneita noin 10 000 ihmisen kyläyhteisöllä ei ole.
Sen sijaan esitellään muun muassa yksinkertaista metallista auraa, jolla kyntäminen on nopeampaa ja tehokkaampaa kuin perinteisellä puuauralla. Nuori pariskunta esittelee kanalaa, joka on perustettu mikroluotoilla Suomen rahoittamalta säästöosuuskunnalta. Suomi keskittää apuaan erityisesti Amharaan.
Hieman pohjoisempana on vuorossa seremonia, jossa sadat viljelijät rekisteröivät maa-asiakirjansa osana Suomen avustamaa hanketta. Viljelijä ei Etiopiassa omista maatilkkuaan, mutta hänellä on siihen periytyvä oikeus, ja rekisteröity maa-alue käy vakuudesta lainansaantiin.
Etiopialaiset viljelijät odottivat vuoroaan seremoniassa, jossa he saivat todistukset hallussaan olevista viljelypalstoista Kuva: Kari Huhta
Kehitysyhteistyö ei ole pitkään aikaan tarkoittanut lahjoitettujen koneiden ja laitteiden jättämistä ruostumaan. Seuraavia esittelykohteita ovat vesipumppu, josta saastunutta jokivettä aiemmin juonut parinsadan ihmisen yhteisö on aidosti onnellinen, ja terveysaseman taakse rakennettu käymälä, johon myös liikuntaesteiset pääsevät.
Suureksi kysymykseksi Etiopiassa ja koko Afrikassa jää edelleen mittakaava. Etiopiassa on yhteensä 50 miljoonaa maapalstaa. Kaivoja on noin 150 000. Yli 20 miljoonaa ihmistä joutuu ulostamaan taivasalla. Siitä leviävät suolistosairaudet.
Miten pienellä panoksella voi vaikuttaa?
Suomi on reagoinut ongelmien suuruuteen hakeutumalla osaksi suuria projekteja YK-järjestöjen ja EU:n alaisuudessa, mutta poikkeuksiakin on.
Amharan vesi- ja maatalousprojektit ovat perinteistä kahdenkeskistä kehitysapua. Niissä Suomen vaikutus on suppeampi, mutta Suomen näkyvyys on suurempi, ja asiantuntemus karttuu.
Edessä on valintoja, joiden arvioimiseksi pitää palata Addis Abebaan.
Afrikan unionilla AU:lla on Addis Abebassa komea päämaja, jonka Kiina rahoitti ja rakensi. AU:n edustajat kertoivat kaksi vuotta sitten, että Kiina asensi samalla rakennukseen itselleen kuuntelujärjestelmän. Kiina kiistää tiedon.
Afrikan unionin päämaja. Kuva: Tiksa Negeri
Joka tapauksessa Kiina sai vajaalla 200 miljoonalla eurolla valtavasti näkyvyyttä. Eurooppalainen diplomaatti Addis Abebassa on siitä harmissaan.
”EU käyttää vastaavan rahasumman puolessatoista vuodessa Somaliassa”, hän huomauttaa.
EU on Afrikassa suuri toimija ja Suomelle merkittävin vaikuttamiskanava. Toinen on YK järjestöineen. Myös YK:n Afrikan-päämaja on Addis Abebassa.
Kyse ei ole vain kehitysyhteistyöstä. AU on vahvimmillaan kriisinhallinnassa, joka ei toimisi ilman EU:n rahoitusta. Sitä on kertynyt 3,5 miljardia.
Nyt AU on perustanut myös vapaakauppa-alueen, joka on käytännössä alkutekijöissään. Se on kuitenkin juuri sitä, mitä Afrikkaan tarvitaan.
Yksi vaihtoehto Suomelle olisi myös yhteistyö muiden pohjoismaiden kanssa, muta se ei toimi täällä. Yhden kommentin mukaan Norja voisi ottaa Suomen tuen, mutta pitäisi kunnian itsellään. Kehitysyhteistyö ei ole pelkästään epäitsekästä. Myös Suomi tarvitsee omat projektinsa.
Lopulta ratkaisee se, miten Etiopialle käy.
Sekä ulkomaiset että etiopialaiset asiantuntijat Addis Abebassa arvioivat, että pääministeri Abiy on ottanut ison riskin avaamalla monikansallisen valtion politiikan demokratialle ensikertaa sen historiassa. Pahin uhka on väkivaltainen hajoaminen.
”Etiopia on suhteellisen vahva valtio Saharan eteläpuolisen alueen standardeilla”, sanoo YK-lähde kuitenkin varovaisen toiveikkaasti. Onnellisen lopun puolesta veikkaavat ainakin liikemiehet, joita saapuu Etiopiaan lentokonelasteittain hakemaan tulevia sijoituskohteita.
Jos Etiopialle käy hyvin, on Suomikin valinnut viisaasti.
Jos Etiopialle käy huonosti, on kaikilla edessä iso ongelma.
Kirjoittaja oli ulkoministeriön järjestämällä matkalla Etiopiaan 20.–25. tammikuuta.
